eroakirkosta.fi

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Raha ja sijoittaminen (laman selviytymisohje osa 2/3)

Tapanani ei ole antaa julkisesti sijoitusvinkkejä, koska en halua kenenkään varainhoitoa vastuullinen. En tiedä paljoa yritysten markkina-arvon analysoimisesta sijoitusteorioista puhumattakaan. En koe olevani mikään mestarisijoittaja. Vastuuvapauslausekkeesta (disclaimer) huolimatta, olen kasvattanut sijoitussalkkuani tasaisehkolla 32.2 % vuosivauhdilla vuoden 2003 alusta alkaen (verotukselliset rasitteet huomioiden ja lisäinvestoinnit pois lukien), jolloin aloitin markkinoiden aktiivisen seuraamisen. Vastaavana aikana OMX Helsinki nousi 21.1 %, Nokia laski 52.5 % ja kullan euroarvo nousi 294.8 %. Strategiani on yksinkertaisuudessaan itävaltalaisen taloussykliteorian noudattaminen eli oikeaan indeksiin/markkinaan ankkuroituminen oikeaan aikaan. Historiallisesti tämä strategia on ollut toimiva: suurissa indekseissä/markkinoissa roikkuminen muutamilla vaihdoilla on tuottanut noin 30 % vuosittain viimeiset 40 vuotta.

Ehkä hieman yllätyksellisesti pidän CAP-mallin mukaista hajauttamista huonona ideana, koska beta-kertoimen pienentäminen heikentää vipua (leverage) ja lisää tarpeettomasti riskiä, mikäli hajautettava markkina on kuplassa. Taktiikkani on heittäytyä muutamaan erittäin tarkoin harkittuun raaka-aineeseen/osakkeeseen puolella omaisuudellani ja sijoittaa loput samankaltaisiin yrityksiin. Tällä hetkellä salkkuni koostumus näyttää seuraavanlaiselta:
51.6 % Jalometallit (josta 76.2 % kultaa, 19.4 % hopea ja 4.4 % platinaa)
16.8 % Keskisuuret ja suuret kaivosyhtiöt
2.3 % Keskisuuret ja suuret öljy-yhtiöt
3.8 % Obligaatiot (salkkuni muinaisjäänne)
25.5 % Pankkitilit (tilien suuruus johtuu pitkälti veroteknisistä syistä)

Kuten salkkuni kohdentamisesta huomaa, oletan talouden olevan erittäin epätasapainoinen seuraavan muutaman vuoden ajan. Tällä ajanjaksolla kiinteistöiden arvo laskee, hintainflaatio (eli neoklassinen inflaatio) on matala ja julkisen sektorin tase heikkenee. Valtiot yrittävät vakauttaa tilanteen ensisijaisesti rahaa painamalla ja kun kaikki tämä painettu raha lasketaan kiertoon hinnat nousevat - räjähdysmäisesti. Vastaavasti säästetyn rahan arvo laskee silmien edessä.

Tämä prosessin käynnistyessä 6 kuukauden - 2 vuoden kuluttua ensimmäinen suojautumisaskel on oman asennoitumisen muuttaminen. Kaikkien mahdollisten lainojen korot olisi lukittava ja keski- ja korkeakorkoisista veloista tulisi hankkiutua eroon. Seuraavaksi on löydettävä parempi sijoituskohde värikkäille paperilappusille (eli euroille) ja niiden korkoa maksaville johdannaisille (eli julkisen sektorin obligaatioille).

Historiallisesti paras sijoituskohde korkean inflaation aikana on kulta. Vaikka kullan hinta on tällä hetkellä huippulukemissaan (tätä kirjoitettaessa vähän alle 1 400 dollaria/unssi), se on yhä halpaa. Oletan kullan huippuhinnan nousevan vähintään 3 000 dollariin/unssi enkä usko raaka-aine kuplan olemassaoloon ennen kuin kullan hinta nousee 7 000 dollariin/unssi. Muita suositeltavia sijoituskohteita ovat muut jalometallit sekä energia- ja maatalousraaka-aineet.

Vaikka OMX on laskenut tuntuvasti yli 12 000 pisteen lukemasta, epäilen Helsingin pörssin liikkuvan vaakasuoraan seuraavan vuosikymmenen ajan, ellei inflaatio nostata sen nimellisarvoa. Jos OMXistä jotain pitäisi valita, keskittyisin perusteollisuuteen vaikka sielläkin kaikki yhtiöt näyttävät yliostetuilta. Asuntomarkkinoilla sijoituskohteet näyttävät vielä heikommilta: koko sektori on kuplassa ja hinnoissa on vähintään 30 % ilmaa. Tietyissä erityistapauksissa asunnon osto kuitenkin kannattaa. Yhdysvalloissa asunnoissa on enää noin 15 % ilmaa ja liittovaltio takaa 30-vuotisia lainoja 4.3 % kiinteällä korolla - nykyisellä talouskehityksellä ja julkisen sektorin kasvavalla velalla on varsin todennäköistä, että vuotuinen hintainflaatio nousee korkoa suuremmaksi.

10 kommenttia:

Master Yoda kirjoitti...

Haluatko ottaa kantaa, mitä kautta Suomessa asuvan henkilön kannattaisi sijoittaa kultaan / ostaa kultaa? (Jos niin on päättänyt tehdä.)

Helpoimmalta näyttää fyysisen kullan hakeminen tästä kaupasta:

http://www.tavex.fi/

hkk kirjoitti...

Mihin jalometalliin sijoittaisit rahasi tänään esimerkiksi vaikka 10k euron summalla?

mr_Zombie kirjoitti...

Hopeasijoittaminen helpottuu kohta suomalaisille, kun Silverbank avautuu.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Master Yoda:
Haluatko ottaa kantaa, mitä kautta Suomessa asuvan henkilön kannattaisi sijoittaa kultaan / ostaa kultaa? (Jos niin on päättänyt tehdä.)

En valitettavasti tunne suomalaisia kullanmyyntiyrityksiä kovinkaan hyvin, mutta päälisin puolin Tavex näyttää parhaalta. Kaksi muuta hyvää vaihtoehtoa ovat bullion.fi ja hopea.fi. Muitakin yrityksiä toki löytyy, mukaan lukien eräs valtion omistama rahapaja, joka myy tuotteita kiskurihintoihin jopa 1000 % mark-upeilla. Mikäli tuotetta ei noudeta fyysisesti, tulee lopulliseen hintaan laskea myös maksutapa-, postitus- ja vakuutuskulut, jotka vaihtelevat suuresti yritysten välillä.

Minulta voi myös tilata kultaa ja voin toimittaa sitä Suomeen kyseisiä yrityksiä pienemmillä mark-upeilla rajallisissa määrissä. Valitettavasti en käy Suomessa kuin kerran parissa vuodessa, eli en pysty vastaamaan kysyntään juuri nyt. Mikäli olet kuitenkin kiinnostunut kullasta (tai muista jalometalleista) myöhemmin, pistä sähköpostia ja lähetän sinulle viestin noin kolmea kuukautta ennen seuraavaa Suomen matkaani.

Kultayrityksen valinnan lisäksi kehottaisin kiinnittämään huomiota myös ostoajankohtaan ja ostomuotoon. Itse esim. analysoin dollarin ja euron arvoa, sekä kullan pienempää hintasykliä, ennen ostopäätöksen tekoa. Mikäli tämä tuntuu vaikeahkolta, perus nyrkkisääntö on ostaa ennemmin kuin myöhemmin, koska suurin osa markkinoiden noususta on edessäpäin. Parhaita kullansijoitusmuotoja suomalaisille ovat mielestäni Etelä-Afrikan Krugerrandit ja Itävallan Philharmonikerit.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

hkk:
Mihin jalometalliin sijoittaisit rahasi tänään esimerkiksi vaikka 10k euron summalla?

Tänään (eli juuri nyt) en sijoittaisi mihinkään jalometalliin, koska paikallinen sykli on mielestäni huonohko. Jalometallien hinnat ovat dollareissa kohonneet kymmeniä prosentteja viimeisen kahden kuukauden aikana. Euroissakin kohouma näkyy hopeassa ja palladiumissa (kullan ja platinan hinnat eivät ole juurikaan nousseet, mutta euro on yhä suhteellisen heikko verrattuna dollariin, eli hinnoissa on jonkin verran laskupotentiaalia lyhyellä tähtäimellä).

Salkkuni tämänhetkisen kultapainotteen vuoksi sijoitan seuraavat rahani yksinomaan hopeaan, kunnes sen painote jalometallien joukossa nousee noin 30 % tai kunnes hopean unssihinta nousee yli 30:nen dollarin. Tämän jälkeen sijoitan jonkin verran rahaa palladiumiin, silloin kuin tämän hinta on rajussa laskussa.

Jos en omistasi mitään jalometalleja (enkä ymmärtäisi niistä muutenkaan mitään), sijoittaisin 2/3 salkustani kultaan ja 1/3 hopeaan. Pysyisin erossa platinasta ja palladiumista (muista jalometalleista puhumattakaan), koska niiden markkinat ovat liian epävakaita tavalliselle sijoittajalle. Eli 10k summalla ostaisin 6.7k edestä kultaa ja 3.3k edestä hopeaa. Tarkalleen ottaen ostaisin 3 kpl yhden unssin Krugerrandia, 4 kpl 1/4 unssin Krugerrandia, 7 kpl 1/10 unssin Krugerrandia ja 2 kpl Philharmonikeria. Ostaisin n. 2/3 osalla hopeasta yhdysvaltain roskahopeita (koska Hopea.fi:n Risto on luonut niille kaikkein likvideimmät markkinat) ja 1/3 osalla Itävaltalaisia Hopeaphilharmonikereita.

Koska asun Yhdysvalloissa, oma kokoelmani on tietenkin vahvasti Yhdysvaltalais-/Pohjoisamerikkalais-painotteinen.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

mr_Zombie:
Hopeasijoittaminen helpottuu kohta suomalaisille, kun Silverbank avautuu.

Kiitos linkistä! Olen itsekin tutustunut Silverbankin toimintaan; kannatan ideaa ja avaan pankkitilin siellä lähitulevaisuudessa. Silverbankin lisäksi, jokaisen olisi mielestäni pidettävä vähintään 2kk:n elinkustannusten/nettopalkan suuruista summaa jalometalleissa kotona, pankkiholvissa tai jossain muussa turvallisessa ja helposti saatavilla olevassa paikassa.

jukka.makkonen2 kirjoitti...

Mitä itävaltalaisia sijoittamista käsitteleviä kirjoja suosittelisit? Käsittääkseni aiheesta on kirjoitettu useampiakin teoksia.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

jukka.makkonen2:
Mitä itävaltalaisia sijoittamista käsitteleviä kirjoja suosittelisit? Käsittääkseni aiheesta on kirjoitettu useampiakin teoksia.

En valitettavasti tiedä montaa kirjaa, jotka käsittelisivät sijoittamista itävaltalaisen taloussyklin mukaisesti. Mises-instituutin sivuilla on ihmetelty miten on mahdollista, ettei taloussyklianalyysiä juuri hyödynnetä sijoituskirjallisuudessa. Vaikken ole lukenut yhtäkään seuraavista kirjoista, näissä kaikissa on kuulemani mukaan hyödynnetty (ja jopa selitetty) itävaltalaista taloussyklianalyysiä: The Dollar Meltdown, Crash Proof, The Little Book of Bull Moves ja Applied Value Investing. Näiden lisäksi suosittelen myös monien seuraamieni asiantuntijoiden kuuntelemista, koska he (pois lukien Soros) hyödyntävät itävaltalaista taloussyklimallia ajattelussaan.

SirDecadence kirjoitti...

Miten Etelä-Afrikan Krugerrandit ja Itävallan Philharmonikerit eroavat mielestäsi esim. Kanadan Maple Leafista tai kultalaatoista, kun pidät juuri niitä parhaina kullansijoitusmuotoina suomalaisille? Ihan näin mielenkiinnosta, onko niillä oikeasti jotain oleellista eroa?

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

SirDecadence:
Miten Etelä-Afrikan Krugerrandit ja Itävallan Philharmonikerit eroavat mielestäsi esim. Kanadan Maple Leafista tai kultalaatoista, kun pidät juuri niitä parhaina kullansijoitusmuotoina suomalaisille?

Jos minun pitäisi valita paras kultasijoitusmuoto koko maailmassa, valitsisin Krugerrandit kahdesta syystä: 1) Krugerrandit ovat maailman yleisin kultasijoitusmuoto ja niillä on olemassa tuntuvat jälkimarkkinat lähes kaikkialla missä kullalla käydään kauppaa ja 2) Krugerrandit sisältävät 22 karaattia eli 91.6 % kultaa, mikä lisää niiden kestävyyttä. Esim. puhtaaseen (24 karaatin) kultakolikkoon voi painaa naarmun helposti kynnellä, minkä vuoksi harva käytössä ollut kultakolikko ylitti 22 karaatin puhtautta.

Philharmonikerit ovat Suomessa mielestäni toisiksi paras kultasijoitusmuoto, koska niilläkin on olemassa suurehkot jälkimarkkinat, sekä 100 euron nimellisarvo euroalueella (tietenkään niistä ei kannata tähän hintaan luopua).

Näiden lisäksi mainitsemasi Maple Leafit ovat hyviä, kuten myös 22 karaatin Gold Eaglet (minulla on eniten näitä asuinpaikasta johtuen), ja American Buffalot. Vanhoihin käyttörahoihin kuten Yhdysvaltain liberteihin, itävalta-unkarin coronoihin, Britannian sovereigneihin (joita valmistetaan vieläkin), sveitsin frangeihin, ranskan frangeihin, saksan markkoihin, tanskan kruunuihin ja italian liiroihin voi myös sijoittaa melko varmasti. Tämän lisäksi Pamp Suissen, Credit Suissen, Perth Mintin, Johson Mattheywin ja Heraeusken kultalaatat ovat tunnettuja. Tämän listan ulkopuolelle en sijoittasi...

Ihan näin mielenkiinnosta, onko niillä oikeasti jotain oleellista eroa?

...koska kulta on niin tavattoman kallista, että ihmiset eivät yleensä osta tuntemattomia tuotteita. Lisäksi esim. varsinkin kiinalaisia kultapandoja on väärennetty paljon. Samasta syystä en myöskään suosittele yli 10 unssin kultalaattojen ostamista, koska riski volframi-väärennöksistä (Tungsten forgery) nousee.

Fakta on, että suurin osa ihmisistä ei tunnista ainuttakaan kultakolikkoa, mutta ne jotka tunnistavat niistä jokusen tietävät Krugerrandeista, Euroista, Mapleista, Eagleista, Buffaloista ja Sovereigneista ja siinä se.

Mainittakoon vielä, että mielipiteeni on vain yksi muiden joukossa ja tunnen sellaisia kultasijoittajia jotka suosivat 24 karaatin kolikoita ja päällekkäin kasattavia raskaita laattoja tilansäästämisen vuoksi.