Liberaalit (ja jossain määrin myös vasemmistolaiset) ovat käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa Hoppen maahanmuuttomarginaalien [PDF-tiedosto] kumoamiseen. Viimeisin, ja tähän asti mielestäni paras, kumoamisyritys tulee Bill Hogeyeltä. Hogeyen argumentti on kolmeosainen: ensiksi hän väittää vapaakaupan, sananvapauden ja vapaan liikkuvuuden olevan käytännössä yksi ja sama asia, toiseksi hän väittää maahanmuuton olevan karkeasti alimitoitettu ilmiö ja kolmanneksi hän väittää massamaahanmuuton tuhoavan hyvinvointivaltion jonka raadosta nousee toimiva anarkokapitalistinen yhteiskunta. Olen eri mieltä.
Vapaakauppa, sananvapaus ja vapaa liikkuvuus eivät ole yksi ja sama asia. Vapaakaupassa tavarat voivat liikkua rajojen yli ja sananvapaus on mahdollista, absoluuttista omistusoikeutta loukkaamatta. Vapaa kauppa ei esim. tarkoita, että ulkomaalainen yritys saisi kärrätä tavaroitaan mille tahansa maa-alueelle, eikä sananvapaus tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus sanoa mitä tahansa missä tahansa, ilman median omistajan lupaa. Hogeye on siinä oikeassa, että vapaa maahanmuutto ei tarkoita, että maahanmuuttaja saisi asettua mille tahansa maalle. Ongelma on siinä, että tavaroiden ja maahanmuuttajat on päädyttävä jollekin maalle. Tavaroille tällainen luontainen maa-alue löytyy esim. kauppojen hyllyistä ja yksityisihmisten kodista. Maahanmuuttajille tällaista luontaista tilaa ei löydy. On toki mahdollista, että monille maahanmuuttajille myydään maata, joille he sittemmin voivat rakentaa kodin. Eurooppaan maahanmuutossa näin ei (yleensä) ole, vaan maahanmuuttajat on vastaanotettu julkiselle omaisuudelle jossa nämä saavat oleskella valtion luvalla rajoittamattomasti. Julkisen omaisuuden tulisi olla meidän kaikkien omaisuutta (vaikkei se sitä käytännössä ole) mikä tarkoittaa, että yksilöillä tulisi olla oikeus myydä osuutensa julkisesta omaisuudesta. Tällöin veronmaksajat myisivät osuuksia julkisesta omaisuudesta markkinoilla, jonka seurauksena omaisuus pian muuttuisi yksityisomaisuudeksi ja kohdentuisi järkevästi, jolloin julkiset palstat eivät olisi enää kaikkien omaisuutta vaan jonkun tai joidenkin omaisuutta. On vaikea kuvitella, että tämä yksityisomaisuus muuttuisi taloiksi ja myytäisiin kovalla hinnalla esim. kiinalaisille, joilla ei yleisesti ottaen ole varaa muuttaa Suomeen - asumisesta puhumattakaan. Massamaahanmuutto ei yksinkertaisesti ole mahdollista vapaassa yhteiskunnassa, toisten ihmisten omistusoikeutta rikkomatta.
Hogeyen tavoin kannatan itse ratkaisua, jossa valtio yrittää jäljitellä vapaita markkinoita silloin kun valtiolla on vielä julkinen monopoliasema (esim. autoteillä tulee olla nopeusrajoituksia, koska myös vapailla markkinoilla autojen nopeutta luultavasti rajoitettaisiin). Hogeye käyttää tätä argumenttina vapaan maahanmuuton puolesta, koska hänen mielestään vapaa maahanmuutto on nykyään niin rajoitettua, että se vastaisi 5km/h nopeusrajoituksia moottoriteillä. Hogeye on aivan oikeassa siinä, ettei meillä ole edes mitään järkevää keinoa päätellä miten suurta maahanmuutto olisi vapaassa yhteiskunnassa. Tässä mielessä Hogeyen mutu ei ole yhtään Hoppen mutua parempi (se on luultavasti huonompi, koska Hoppe on taloustieteen professori joka on erikoistunut mm. maahanmuuttokysymyksiin). Oma mutuni sanoo, että maahanmuutto vapaassa yhteiskunnassa vähenisi koska tuloerot tasoittuisivat yllättävän nopeasti, eivätkä ihmiset yleensä tahdo muuttaa kylmemmille alueille (kuten Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan) joiden kieltä he eivät osaa. Kuten sanottu, tämä on yhtä ratkaisematon kysymys kuin se, vähenisikö vai lisääntyisikö ryöstöjen määrä vapaassa yhteiskunnassa. Mielestäni vähenisi, mutta suurin osa sosialidemokraattisen hyysäysvaltion kannattajista väittää toisin. Omasta mielestäni paleoliberaali maahanmuuttodoktriini on siinäkin mielessä oikeutettu, koska sen mukaan valtion on suojeltava rajojaan niin kauan kun valtiolla on väkivaltamonopoli. Nykyään on teknisesti mahdollista tuoda lentokoneilla 10 000 kiinalaista päivässä Kiinasta Suomeen. Tämä olisi selkeä invaasio, ellei kaikille neljälle miljoonalle, vuodessa Suomeen muuttavalle, kiinalaiselle löydettäisi asuntoja yksityiseltä sektorilta. Valtio toteuttaisi kansalaisten suojelun äärimmäisen huonosti, mikäli se antaisi neljän miljoonan kiinalaisen notkua Suomen kaduilla. Silloin kuin valtio ei yksiselitteisesti vähennä veroja, menoja tai säännöstelyä, kannatan konservatiivista muutosta eli on parempi, että asia x jätetään ennalleen kuin, että sitä muutetaan miten sattuu: lakien mielivaltainen muuttelu altistaa yhteiskunnan laboratorio-oloille.
Perinteinen anarkistinen maahanmuuton puolustusargumentti on seuraava: jos vapaa maahanmuutto sallitaan, hyvinvointivaltiosta tulee taloudellisesti kestämätön, se tuhoutuu ja tilalle nousee toimiva anarkokapitalistinen yhteiskunta. Hoppen mielestä tämä on hyvin epätodennäköistä, Hogeye pitää tätä todennäköisenä. Lukija voi itse päätellä kuinka käy skenaariossa, jossa vapaa maahanmuutto sallitaan ja jonka seurauksena Suomen maahanmuuttajaväestö viisikymmenkertaistuu lyhyessä ajassa. Tällöin Suomessa asuisi 10,7 miljoonaa asukasta joista 46 % suomalaisia, 12 % venäläisiä, 7 % ruotsalaisia tai ruotsinkielisiä, 7 % virolaisia, 2 % somaleja, serbejä ja irakilaisia, 1 % englantilaisia, saksalaisia, kiinalaisia, iranilaisia, turkkilaisia, thaimaalaisia, bosnialaisia, afgaaneja, vietnamilaisia ja intialaisia sekä 12 % muilta alueilta tulevia. Miten tällainen yhteiskunta järjestyisi toimivaksi anarkiaksi jos sen asukkaista, sanotaan, neljännes asuu kaduilla (on teknisesti mahdotonta rakentaa asuntoja yli viidelle miljoonalle maahanmuuttajalle lyhyessä ajassa) ja jossa asukkaat puhuvat yli 18 eri kieltä? Toimiva anarkistinen yhteiskunta olisi mahdollinen, mikäli kaikki maahanmuuttajat olisivat kiinalaisia. Käytännössä maahanmuuttajat tulisivat kuitenkin useilta eri alueilta ja he olisivat vailla yhdistävää kieltä tai kulttuuria. Seurauksena olisi mitä luultavimmin Hobbesilainen anarkia eli sisällissota kaikki kaikkia vastaan.
Kuriositeettina mainittakoon, että Hogeyen mukaan klassiset liberaalit kannattivat lähes yksimielisesti vapaata liikkuvuutta. Tämä pitää paikkaansa. Tosin lukemani perusteella klassiset liberaalit kannattivat tätä lähinnä siksi, etteivät valtiot pystyisi sulkemaan yksilöitä rajojensa sisään (1600-1800-luvuilla esiintyi yhä laajalti mm. orjuutta ja maaorjuutta). Vaikka klassiset liberaalit olisivat kannattaneet vapaata maahanmuuttoa, tämä ei tarkoita klassisten liberaalien olevan erehtymättömiä. Klassiset liberaalit esim. kuvittelivat, että demokratia estäisi valtiovallan kasvun - toisin kävi.
keskiviikko 19. syyskuuta 2007
Paleoliberaalin maahanmuuttodoktriinin puolustus
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
Naiset ja asepalvelus
Jostain kumman syystä julkiseen keskusteluun nousee aika ajoin ajatus naisten pakollisesta asepalveluksesta tai ainakin pakollisista kutsunnoista. Monet tuntuvat kannattavan ajatusta koska sitä pidetään tasa-arvon edistämisenä. Ironista kyllä, tasa-arvoa ajavat feministit yleensä vastustavat naisten pakollista asepalvelusta. Tällä argumentilla voidaan osoittaa kivasti, etteivät feministit todellisuudessa tahdo tasa-arvoa, vaan naisten ylivaltaa. Mihinkään muuhun tämä argumentti ei tosin kelpaa.
Pohjimmiltaan argumentti naisten pakollisesta asepalveluksesta perustuu ajatukseen menetettyjen työelämävuosien kompensoinnista. Miesten pakollisten asepalveluksen puolustajien mielestä, miesten pitää antaa tasoitusta naisille, koska naiset kuitenkin synnyttävät lapsia, ja jokainen synnytetty lapsi on vähintään vuosi pois työelämästä. Naisten pakollisten asepalveluksen puolustajien mielestä, miehet antavat jo liikaa tasoitusta naisille, joiden ei ole edes pakko synnyttää ainuttakaan lasta, vaan tämä on naisille täysin vapaaehtoista.
Minua on aina ihmetyttänyt se, miksi miesten ja naisten välillä pitää vallita työelämävuosien tai epämiellyttävien vuosien tasa-arvo. Miksei kukaan mieti esimerkiksi ennemmin menetettyjen tulojen tasa-arvosta. Miesten tienaama päiväraha on naisten saamia tukia pienempi (olettaen lapsilisän menevän naisille). Tämän lisäksi miehiä pidetään (oikeutetusti) elatusvelvollisina, eli heidän tulee joko elättää lapsi suoraan elämällä lapsen kanssa samassa taloudessa, tai vaihtoehtoisesti heidän tulee maksaa elatusmaksuja (joskus harvoin myös naiset voivat päätyä maksamaan elatusmaksuja). Tuloja laskemalla pitäisi olla selvää, että miehet menettävät lapsen vuoksi jopa enemmän tuloja (pitkässä juoksussa) mitä naiset tekevät. Lisäksi on mielestäni varsin kyseenalaista kummalla on enemmän epämiellyttäviä vuosia elämässään. Peruskoulu on yleensä paljon kovempi pala miehille kuin naisille, mikä näkyy mm. itsemurhaluvuissa ja poikien huonommissa arvosanoissa. Lisäksi armeija on suurelle osalle varsin epämiellyttävä kokemus. Harva mies laskee päiviä asepalveluksen alkuun, mutta lähes kaikki naiset ovat iloisia lapsen saannista.
Pakollinen asepalvelus on orjuutta, sillä se pakottaa tietyn ihmisryhmän tekemään pakkotyötä (käytännössä palkatta) jollekin toiselle ihmisryhmälle. Tällaiset järjestelmät eivät (yleensä) muodostu vapaiden markkinoiden toimesta, vaan ne ovat käytännössä enemmän tai vähemmän valtioiden sponsoroimia järjestelmiä (mustien orjuus Yhdysvalloissa oli osavaltioiden sponsoroima, sillä se velvoitti osavaltioiden poliisivoimat orjajahtiin, jossa karanneet orjat vangittiin ja toimitettiin takaisin niiden ns. laillisille omistajille).
Ratkaisu miesten pakolliseen asepalvelukseen ei ole naisten pakollinen asepalvelus, vaan miesten pakollisen asepalveluksen poistaminen. Ajatus naisten pakollisesta asepalveluksesta lisää vääryyttä, koska se ulottaa orjuuden koskemaan kokonaista sukupolvea. Tämä yhdistäminen tasa-arvon kanssa on suunnilleen verrannollinen ajatukseen heittää koko sukupolvi vankilaan, koska jotkut kannabiksenpolttajat joutuvat vankilaan, tai siihen että koko sukupolvi sidotaan nuoruuden ajaksi rullatuoliin, koska muutama lapsi on ollut syntymästään tässä tilassa.