eroakirkosta.fi

maanantai 9. helmikuuta 2009

Kirja-arvostelu: Capitalism and the Historians

Olin pitkään sitä mieltä, että ratkaisun avaimet vapaaseen yhteiskuntaan löytyvät taloustieteen ja filosofian saralta. Mielestäni on itsestään selvää, että jokainen joka esim. ymmärtää talouslaskun ongelman (2, 3) ja ihmisoikeudet niiden alkuperäisessä merkityksessä tulee vakuuttuneeksi, että valtio harvemmin - jos koskaan - on oikea vastaus yhteiskunnallisiin ongelmiin. Friedrich Hayek on eri mieltä. Hänen mukaansa ihmisten poliittiset näkemykset eivät pohjimmiltaan rakennu heidän taloustieteellisiin tai filosofisiin käsityksiin vaan heidän käsitykseen historiasta ja sosiologiasta. Valitettavasti en löytänyt mistään Hayekin tarkempaa perustelua miksi näin olisi, joten ostin lopulta ratkaisun toivossa kirjan Capitalism and the Historians (1954). Teos on kaksijakoinen ja sen ensimmäinen puoli käsittelee miten pohjoisamerikkalaiset ja eurooppalaiset historioitsijat kuvailevat kapitalismia kirjoituksissaan, toisen osan käsitellessä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun työolosuhteita isobritannialaisissa tehtaissa.

Hayekin teoksen ylivoimaisesti paras puoli on siinä, että sen historianosuus käsittelee aihetta josta harvemmin puhutaan markkinamyönteiseen sävyyn. Kirjan toisesta puolesta opimme mm. että tehtaissa työskentely oli maalla työskentelyä turvallisempaa ja terveellisempää, että lapsityövoimalait astuivat voimaan vasta lapsityövoiman jo loputtua, että työläiset pitivät tehdastyöskentelystä ja että perheiden elintaso ja sen mukana eliniänodote nousivat räjähdysmäisesti. Myös kirjan ensimmäinen puoli on informatiivinen, mutta se käsittelee lähinnä jo tutuksi tullutta aihetta siitä miten älymystö petkuttaa kansaa Julien Bendan teoksen La Trahison des Clercsin (1927) sävyyn.

Vaikken halua olla liian kriittinen, Capitalism and the Historiansissa on paljon parantamisen varaa. Valitettavasti kirja sortuu lähes alusta alkaen argumenttien toistoon, mikä on vastaavanlaisissa kokoelmakirjoissa tyypillistä (kirjassa on yhteensä kuusi esseetä viideltä eri kirjoittajalta) ellei niiden kokoajan (eli tässä tapauksessa Hayek) ole ollut erityisen tarkkaavainen. Hayekin oma essee on myös, noh, tyypillinen Hayek - vaikealukuinen ja paikoitellen epäselvä, höystettynä lähes toivottomilla lauseenrakenteilla. Lopulta tämä essee ei edes täysin anna vastausta kysymykseen, miksi Hayekin mielestä historia ja sosiologia ovat taloustiedettä ja filosofiaa tärkeämpiä tekijöitä ihmisten poliittisten näkemysten muovaajina. Hayek sanoo tämän johtuvan osittain siitä, että ihmiset perustelevat poliittiset näkemyksensä historiantulkinnoillaan ja osittain siitä, että kovinkaan monella ei ole mielipidettä taloustieteestä (kuten ei myöskään fysiikasta) muta lähes kaikilla on jokin mielipide historiasta. Siispä Hayekin ratkaisu on ihmisten historiantulkinnan muokkaaminen oikeanlaisella historiankirjoituksella joka oikoo virheellisiä käsityksiä varsinkin kapitalismin ensiaskelista mutta myös talouskriiseistä ja muista tapahtumista joista yleisesti syytetään vapaata markkinataloutta. Ongelmallista ratkaisussa on, että suurin osa (tuntemistani) liberaaleista perustaa poliittiset näkemyksensä joko taloustieteeseen tai filosofiaan. Silloin harvoin kun historian tuntemusta löytyy, alaan liittyvä tutkinto puuttuu joka tekee esim. Suomen teollistumisen historian uudelleenkirjoituksesta (historical revisionism) vaikeaa. 184 sivua. Yleisarvosana: 78 %.

P.S. Kirjoista puheen ollen, Taloudenperusteet.comista löytyy nyt käännettynä myös Jim Coxin Ytimekäs opas talouteen sekä kasvava lista Frédéric Bastiatin esseitä.

3 kommenttia:

Mikko Sandt kirjoitti...

Onkohan noita tehdasoloja käsittelevää esseetä saatavilla erikseen?

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Mikko Sandt:
Onkohan noita tehdasoloja käsittelevää esseetä saatavilla erikseen?

Kokeilin etsiä kirjaa .pdf:nä Mises instituutin sivuilta, mutten löytänyt sitä (tosin en etsinyt kovin tarkkaan). Esseitä en yrittänyt etsiä. Ne kaksi esseetä ovat T. S. Ashtonin The Standard of Life of the Workers in England ja W. H. Huttin The Factory System of the Early Nineteenth Century.

Mikko Sandt kirjoitti...

Ok, kiitti. Nuo esseet löytyivät JSTOR:sta.