Kassavarantovelvoitteeton fiat-raha eli fiat-raha ilman reservivaatimusta on tällä hetkellä maailman ylivoimaisesti suosituin rahajärjestelmä. Valitettavasti tämä rahajärjestelmä on myös kaikkein huonoin sillä se mahdollistaa sekä julkisen että yksityisen inflaation. Tämän vuoksi järjestelmä on arvaamaton, epävakaa ja se kärsii syvistä pitkäkestoisista taloussykleistä. Täten ei liene ihme, että järjestelmä on kaatunut yleensä melko nopeasti omaan mahdottomuuteensa. Nykymuodossa järjestelmä on ollut käytössä vasta vuodesta 1973 alkaen.
Järjestelmä toimii käytännössä seuraavasti. Keskuspankki painaa katteetonta fiat-rahaa. Tämän fiat-rahan määrä määräytyy lähes mielivaltaisesti keskuspankin inflaatiotavoitteen mukaan. Inflaatiotavoite ei edusta edes rahainflaatiota (itävaltalainen inflaatio) vaan erästä hintainflaation (neoklassinen inflaatio) muotoa joka nojaa lähes mielivaltaisesti luotuun kuluttajain hintaindeksiin. Tämä hintaindeksi sisältää usein mm. standardisoidun ruokakorin, listan kulutustuotteita ja vuokran mutta se harvemmin sisältää energian tai asuntojen hintoja. Lopputuloksena keskuspankki saattaa kasvattaa rahamäärää 10 % vuodessa, josta vähennetään talouskasvusta ja ulkomaankaupasta koituvat hyödyt, ja joka lopulta näkyy 2 % hintainflaationa hintaindeksissä (joka on siis keskuspankin tavoite). Syy miksi energia ja asuminen eivät näy hintaindeksissä johtuvat siitä, että näiden hinnannousut ovat olleet liian korkeita - raaka-aineiden hinta kun ei oikein laske talouskasvun tai ulkomaankaupan seurauksena (esim. halvat kulutustuotteet Itä-Euroopasta ja Aasiasta). Keskuspankin hintainflaatiotavoite on myös vuotuinen - ei pitkäkestoinen - ja eikä se siten ota huomioon taloussyklien loppuvaiheissa tapahtuvaa massiivista hintainflaatiota. Ja ikään kuin tässä ei olisi jo harmia tarpeeksi, ongelma kasvaa keskuspankkien lainatessa rahat eteenpäin yksityisille pankeille jotka puolestaan kymmenkertaistavat olemassa olevan rahamäärän. Täten päästään tilanteeseen jossa yksilöiden reaalitulot ovat polkeneet paikallaan tai jopa pienentyneet sitten 1970-luvun. Ainut asia joka pitää elintasomme ylhäällä on Itä-Euroopan ja Aasian liittyminen maailmankauppaan joka on laskenut kustannuksia tuntuvasti sekä mahdollistanut teknologiset edistysaskeleet tuotantorakenteen pitenemisen kautta.
Jos yllä oleva menee yli hilseen, otetaan hieman konkreettisempi esimerkki. Euroalueella on käytössä euroksi kutsuttu fiat-raha. Tämä raha on lähtöisin Euroopan keskuspankista (EKP). Kuvitellaan, että EKP luo 1 000 euroa joka päätyy lopulta yksityisiin pankkeihin. Nämä pankit puolestaan lainaavat talletetut rahat kymmenkertaisena (euroalueen reservivaatimus on käytännössä 10 %) jolloin 1 000 euron alkupotista tulee 10 000 euron potti. Rahapyramidi näyttää seuraavanlaiselta:
Kuten lukijat varmasti tietävät, ainoastaan keskuspankilla (euroalueen tapauksessa EKP:llä) on oikeus painaa seteleitä ja kolikoita jolloin rahapyramidin päässä olevien pankkien reserveissä ei ikinä ole tarvittavaa rahamäärää - luottopaon riski on ilmeinen. Juuri tämän riskin vuoksi suurin osa kansantaloustieteilijöistä pelkää pienintäkin hintadeflaatiota (neoklassinen deflaatio) sillä se on usein merkki rahadeflaatiosta (itävaltalainen deflaatio). Mikäli luottopaonriski laukeaa luottopaoksi, fiat-rahajärjestelmä ilman reservivaatimusta on pelastettavissa ainoastaan keskuspankin massiivisella rahainflaatiolla (itävaltalainen inflaatio) joka synnyttää helposti hyperinflaation mikä niin ikään saattaa kaataa kyseisen rahajärjestelmän. Pidemmällä tähtäimellä tämä rahajärjestelmä ei siis ole pelastettavissa.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Rahajärjestelmät: Velvoitteeton fiat-raha
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Valitettavasti tuo tekstissä mainittu kuva on liian pitkä Bloggerille mutta sen voi tarvittaessa suurentaa kuvaa painamalla.
"Täten päästään tilanteeseen jossa yksilöiden reaalitulot ovat polkeneet paikallaan tai jopa pienentyneet sitten 1970-luvun. Ainut asia joka pitää elintasomme ylhäällä on Itä-Euroopan ja Aasian liittyminen maailmankauppaan joka on laskenut kustannuksia tuntuvasti sekä mahdollistanut teknologiset edistysaskeleet tuotantorakenteen pitenemisen kautta."
Aika surullista tietää, että pelkästään maailmankaupan suurentumisen takia elintasomme on kohonnot huimasti. Toki se on hienoa, mutta tähän asti olen luullut, että teknologiset innovaatiot, informaatioteknologia, tietokoneet jne, ovat kasvattaneet elintasoamme. Kuinkakohan suuri vaikutus sillä on talouteen, kun pian Euroopassa 50 % on muslimeita ja Yhdysvalloissa vuonna 2050 kuulemma valkoiset jäävät vähemmistöksi hispanoiden takia. Kaiken kukkuraksi eläkepommi vähentää tuottavien ihmisyksilöiden määrää.
Sam:
Aika surullista tietää, että pelkästään maailmankaupan suurentumisen takia elintasomme on kohonnot huimasti. Toki se on hienoa, mutta tähän asti olen luullut, että teknologiset innovaatiot, informaatioteknologia, tietokoneet jne, ovat kasvattaneet elintasoamme.
En valitettavasti ollut tarpeeksi tarkka mitä tarkoitin. Elintaso voi lisääntyä ainoastaan tuotantoketjun pitenemisen ja/tai levenemisen kautta. Muita tapoja ei ole. Usein tämä tuotantoketjun piteneminen/leveneminen tapahtuu siten, että ihmiset esim. Suomessa säästävät ja siirtävät nämä rahat Suomalaiseen tuotantoon joka siten nostattaa elintasoamme. Valitettavasti sitten 70-luvun näin ei ole juurikaan käynyt, vaan Suomalainen elintaso on noussut koska Virolaiset ovat säästäneet rahaa ja siirtäneet nämä rahat Virolaiseen tuotantoon. Tämä heijastuu Suomalaiseen elintasoon ainoastaan ns. komparatiivisen edun vuoksi (suomeksi kai suhteellinen etu tjsp.) mikä tarkoittaa, että vaikka Suomi tuottaisi kaikkia tuotteita Viroa paremmin, vaihtokauppa on silti kannattavaa jos Viro lähettää Suomelle tuotteita joita maassa tuotetaan suhteellisesti paremmin kuin Suomessa (jos esim. Suomessa tuotetaan 100 tonnia terästä ja 50 tonnia kuparia ja virossa tuotetaan 50 tonnia terästä ja 30 tonnia kuparia Viron kannattaa vaihtaa kuparia Suomalaiseen teräkseen ja päinvastoin). Koska koko Itä-Eurooppa ja suurin osa Aasiasta on astunut mukaan tähän maailmanlaajuiseen kapitalistiseen järjestelmään, komparatiiviset edut kasvatat joka tarkoittaa käytännössä tuotantoketjun pitenemistä mikä lopulta näkyy Suomessa mm. kulutustuotteiden hintojen laskuna ja siten elintason kohenemisena (ellei fiat-rahaa ole luotu niin paljon, että tämä elintaso onkin todellisuudessa hieman laskenut).
Teknologiset innovaatiot kasvattavat elintasoamme siis epäsuorasti. Elintasomme ei kasva siksi, että joku on keksinyt tietokoneen, rakettimoottorin tai vast, vaan siksi, että joku on alkanut valmistaa tietokoneita, rakettimoottoreita jne. Näitä tietokoneita, rakettimoottoreita jne. ei voida valmistaa, ennen kuin tuotantorakenteen on annettu pidentyä/leventyä riittävän kauan säästöjen kautta. Tästä syystä esim. pienikokoiset LCD näytöt maksoivat maltaita vielä 1990-luvulla ja tästä syystä suuret LCD näytöt maksavat yhä tajuttomasti. Kyse ei ole siitä, ettemmekö osaisi valmistaa LCD näyttöjä vaan kyse on siitä, ettei tuotantorakenteemme ole vielä riittävän pitkä/leveä siihen, että jokaisella olisi varaa ostaa 100 tuuman LCD näyttö.
Kuinkakohan suuri vaikutus sillä on talouteen, kun pian Euroopassa 50 % on muslimeita ja Yhdysvalloissa vuonna 2050 kuulemma valkoiset jäävät vähemmistöksi hispanoiden takia. Kaiken kukkuraksi eläkepommi vähentää tuottavien ihmisyksilöiden määrää.
Tuossahan on oikeastaan kyse kahdesta eri skenaariosta.
Skenaario 1: Euroopassa 50 % on muslimeita, tarkoittaa luultavasti elintason laskemista koska suurin osa Eurooppaan tulevista muslimeista on täysin taidottomia ja he yleensä elävät sosiaalituilla.
Skenaario 2: Yhdysvalloissa valkoiset ovat vähemmistössä 2050, tarkoittaa luultavasti pienehköä elintason laskemista koska monet meksikolaiset työllistyvät (joskin pimeillä markkinoilla - joka on analyysinkannalta yhdentekevää) ja heistä huomattavasti harvempi elää sosiaalitukien varassa verrattuna Euroopassa asuviin muslimeihin.
Eläkepommi on jälleen kerran oma lukunsa mutta sen kannalta merkittävämpää on julkisen talouden tila kyseisissä maissa. Esim. eläkepommi saattaa ihan oikeasti kaataa Yhdysvallat seuraavan 15 vuoden sisällä (ehkä jopa ennemmin). Suomessa julkinen talous on paljon paremmassa kunnossa, joten siellä järjestelmä saattaa kaatua vasta kun siihen lisätään vielä muslimisiirtolaisten määrä. Mikäli koko julkinen sektori (tai sanoisinko valtio) kaatuisi, tilanne Yhdysvalloissa ja Euroopassa olisi varsin ristiriitainen. Yhdysvalloissa kaatuminen tarkoittaisi lähinnä valtion kaatumista, jonka jälkeen elämä jatkuisi suht. normaalisti kuten ennen. Euroopassa puolestaan syntyisi valtaisat välienselvittelyt alkuperäisväestön ja siirtolaisten välillä.
Joka tapauksessa, tilanne ei näytä turhan valoisalta. Onni onnettomuudessa on, että kun järjestelmät ovat kaatuneet, on olemassa teoreettinen mahdollisuus paremman luomiseen jonka pohjalla ei ole valtaisia byrokraattisia valtioita kaikkine fiat-rahoineen, hyvinvointivaltioineen ja eturyhmäpolitiikkaineen.
Hei, pieni kysymys! Oleko ymmärtänyt oikein että pankin voivat kymmenkertaistaa vain keskuspankkien tekemät lainat, kun taas minun tallettamasta tuhannesta eurosta he voivat lainata vain 10% eli 900 e ?
Ukkonoa:
Hei, pieni kysymys! Oleko ymmärtänyt oikein että pankin voivat kymmenkertaistaa vain keskuspankkien tekemät lainat, kun taas minun tallettamasta tuhannesta eurosta he voivat lainata vain 10% eli 900 e ?
Tavallaan. Kaikki rahat ovat nykyjärjestelmässä alun perin lähtöisin keskuspankilta. Sinun rahasi ovat osana tätä keskuspankin kymmenkertaistamisprosessia, mutteivät kerro sitä suoraan kymmenkertaiseksi. Homma toimii siis näin:
Keskuspankki antaa pankille 1000 e, josta pankki lainaa eteenpäin 900 e. Sinä otat 900 e lainan ja pistät sen takaisin pankkiin josta pankki lainaa eteenpäin 810 e, joku kolmas ottaa 810 e lainan ja pistää sen pankkiin joka lainaa siitä eteenpäin 720 e, neljäs lainaa 720 e ja pistää sen takaisin josta pankki lainaa edelleen 630 e. Tämä prosessi jatkuu (teoriassa) kunnes 1000 eurosta on tullut 10 000 euroa (jos lasket esimerkin rahat yhteen saat 1000 e + 900 e + 810 e + 720 e + 630 e = 4 060 e). Käytännössä tämä prosessi kuitenkin katkeaa n. 3 000 - 8 000 euron kohdalla, koska kaikki eivät pistä rahoja takaisin pankkiin vaan ostavat esim. jotain markkinoilta kuten uuden auton, veneen, ruohonleikkurin, tietokoneen, kesämökin jne.
Lähetä kommentti