Aluksi ajattelin, etten kiusallanikaan kirjoita yhtään mitään Suomen kunnallisvaaleista 2008. Blogin kävijämäärä on nyt kuitenkin kaksinkertaistunut normaaliin kävijämäärään verrattuna joten oletan tämän tarkoittavan jonkin sortin analyysiodotusta, ellen täysin väärin tulkitse? Valitettavasti nämä vaalit olivat henkilökohtaisesti ehkä elämäni mielenkiinnottomimmat. Yleensä olen vaali-iltana liimautunut telkkarin ääreen; tällä kertaa en vaivautunut edes äänestämään. Silti näissäkin vaaleissa on olemassa muutama mielenkiintoinen tekijä joita seuraan (kutakuinkin tässä järjestyksessä):
- Kokoomuksen kannatus suhteessa Keskustaan ja SDP:hen
- Vasemmistoliiton kannatus suhteessa edellisiin (kunnallis-) vaaleihin.
- Perussuomalaisten kannatus
- Vihreiden kannatus suhteessa Vasemmistoliittoon
- Keskustan kannatuksen suhde SDP:n kannatukseen
- Liberaalien kannatus
- Äänestysaktiivisuus
Noin kokonaisuutena ajatellen, vaalien tulos oli hyvä. Kokoomus menestyi kerrassaan loistavasti 23,4 % kannatuksella ja saavutti siten suurimman puolueen aseman ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Valitettavasti SDP päihitti Keskustan ja siten demarien mahdollinen tuleva luisu keskisuureksi puolueeksi saa odottaa itseään (olen jo pitkään uumoillut, että enemmin tai myöhemmin vihreät nousevat kolmen suuren puolueen joukkoon - Suomessa on käytännössä aina kolme suurta puoluetta vaalijärjestelmämme matematiikasta johtuen).
Vasemmistoliiton kannatuksen väheneminen 0,8 % ja heidän menettämät 155 valtuustopaikkaa tietävät hyvää tulevaisuuden kannalta. Vaikken sinänsä pidä vaaleja kovinkaan merkittävinä, koen pientä nautintoa tiedosta, että vanhan SKDL:n jälkeläinen on katoamassa puoluekartalta hitaasti mutta varmasti, samalla murentaen äärivasemmiston kannattajien harhaluulot nuorisopuolueesta. Jos Vasemmistoliitto olisi nuorisopuolue, se ei olisi hävinnyt vaaleja lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 lähtien - tietysti on mahdollista, että "nuorisopuolue" on uuskieltä jossa termi "nuoriso" kuvaa maahanmuuttajia ja "puolue" vanhan konsensuksen ylläpitoa. Tässä mielessä oli positiivista huomata, että vihreät nousivat 3 860 äänen turvin Vasemmistoliiton edelle Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.
Ja kun suuruusjärjestyksestä puhutaan, merkillepantavinta oli Suomen kuudenneksi suurimman puolueen Perussuomalaisten vaalimenestys. Nousua viime kunnallisvaaleista tuli peräti 4,5 % ja eduskuntavaaleistakin 1,3 %, joka tarkoittaa 336:ta lisäpaikkaa valtuustoissa. Perussuomalaisten vaalimenestys on myönteinen asia varsinkin kolmessa suhteessa: 1) PS:n kannatus nostaa kauan kaivatun EU-kritiikin pintaan, 2) PS:n kannatus nostaa esille maahanmuuton ongelmat, 3) PS on puolueena poikkeuksellisen itsenäinen, sallien sitoutumattomien ehdokkaiden armeijan listoilleen (jopa verrattain itsenäisissä Vihreissä puukkoja lentelee jos ryhmäkurista poikkeaa liikaa).
Liberaalit eivät tällä kertaa osallistuneet vaaliin puolueena, vaan liittyivät muihin puolueisiin tai olivat ehdolla sitoutumattomina muiden puolueiden listoilta. Vaikka menestystä ei tätäkään kautta tälläkään kertaa tullut, toivoisin aatetovereideni vihdoin ymmärtävän, että oman puolueen pyöritys on ajanhaaskausta varsinkin niin kauan kun Suomessa ei ole luontaista liberaalia kannatuspohjaa. Tämä kannatuspohja tehdään mielipiteisiin vaikuttamalla mm. blogien kautta. Sitä ei tehdä kannattajakortteja keräämällä.
Lopuksi voisin vielä mainita, että äänestysaktiivisuuden nousu oli valitettava takaisku. Onneksi nousua oli kuitenkin vain 2,6 % joka selittynee enemmän satunnaiskululla (random walk) kuin varsinaisella kiinnostuksen nousulla. Kaiken kaikkiaan kunnallisvaalit ovat lähes merkityksettömät jolla mitataan lähinnä eduskunnassa istuvien puolueiden suosiota. Tärkein kunnallisesti päätettävä asia on kunnallisveroprosentti joka vaihtelee 16 % ja 21 % välillä (mediaanin ja keskiarvon kummankin ollessa 19 % tuntumassa). Kauniaisten 16 % on vaikea rikkoa, eduskunnan määrätessä kunnille pitkän listan palvelupakotteita. Äänestämisen sijaan ensimmäinen oikea askel oman veroprosentin alentamiseen on kirkosta eroaminen.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Inahdus kunnallisvaalituloksesta
Tunnisteet
Demokratia,
Maahanmuutto,
Media
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mä en seurannut koko vaaleja juurikaan. jotenkin mielenkiinto vähentynyt. Olin mukana Masson vaalitiimissä, mutta en kerennyt häntä hirveästi valitettavasti auttamaan. Hän oli mielestäni yhdessä Halla-ahon kanssa yksi parhaimmista ehdokkaista helsingissä. Todella positiivista vaaleissa oli perussuomalaisten murskavoitto! Halla-aho sai melkein 3000 ääntä! se on hirveän iso määrä ja selkeä viesti kansalta.
Kee:
Mä en seurannut koko vaaleja juurikaan. jotenkin mielenkiinto vähentynyt. Olin mukana Masson vaalitiimissä, mutta en kerennyt häntä hirveästi valitettavasti auttamaan.
Kuten jo mainitsin, itsekkään en seurannut hirvittävästi vaaleja jonka vuoksi aluksi ajattelin jättää asian puimisen kokonaan. Olin muuten yllättynyt, että Masso menestyi noinkin huonosti Helsingissä. Kuvittelin, että juuri Masson maahanmuuttovastaisuus olisi kantanut vähintään varavaltuuspaikkaan asti. Luulenpa, että maahanmuuttovastaiset äänet näissä vaaleissa valahtivat lähes yksinomaan Perussuomalaisille...
Lähetä kommentti