tag:blogger.com,1999:blog-52867580521254546312024-02-03T02:13:06.919+02:00Vaaleanpunaisen elefantin mietteitä<br>"Yksilö on maailman pienin vähemmistö. Ne jotka kiistävät<br> yksilön oikeudet, eivät voi väittää puolustavansa<br> vähemmistöjä." -Ayn Rand<br><br>"Pitkällä aikavälillä edes kaikkein despoottisin hallinto<br> kaikkine raakuuksineen ja julmuuksineen ei mahda mitään<br> kansalaismielipiteen voimalle." -Ludwig von MisesLasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.comBlogger145125tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-46370877998818801332012-01-14T05:54:00.003+02:002012-01-14T06:01:04.180+02:00Suomen presidentinvaalit 2012Suomen seuraava presidentti on <b>Sauli Niinistö</b>, koska <b>Soini</b>, <b>Väyrynen</b> ja <b>Haavisto</b> kaikki häviävät valtaisalle kokoomus ja demariblokeille jotka seisovat melko vankasti Niinistön takana. Lisäksi vasemmisto pitää Soinia Niinistöä oikeistolaisempana, konservatiivit eivät siedä Haaviston puolisonvalintaa ja noh, Väyrysestä puhuminen on palstatilan haaskausta.<br /><br />Joskus vuosia taaksepäin suhtauduin vaaleihin <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2009/04/repost-viisi-aanestysstrategiaa.html">vakavasti ja analyyttisesti</a>, kuluttaen jopa tunteja sen varmistamiseen että ääneni olisi mahdollisimman tehokas (eräs kristillinen tuttavani puhui aina "<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Bjarne_Kallis">kalliista äänestään</a>"). Sittemmin <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2009/06/eu-vaalit-ja-end-of-nations.html">muutin kantani</a>. En sinänsä pidä äänestämistä moraalittomana - tosiasia yksinkertaisesti on, ettei siitä ole mitään hyötyä. Näin omaa etuani ajatellen paras tapa äänen käyttämiseen on äänestää jotain <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Viivi_Avellán">esteettisesti miellyttävää ei-poliittista julkimoa</a>, kunhan tämä ei ole <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tanja_Karpela">tyhmä lehmä</a>: On parasta puoltaa sellaista ehdokasta jonka läpimeno on mahdollista ja jolle pitkäaikainen altistuminen ei aiheuta terveyshaittoja, kuten verenpaineen nousua.<br /><br />Näissä Suomen presidentinvaaleissa päätin kuitenkin vaivautua uurnille äänestääkseni <b><a href="http://www.ronpaul2012.com/">Ron Paul</b>ia</a>. Paul ei tietenkään ole ehdolla Suomen presidentiksi, mutta olisi mielestäni hienoa jos Paul nousisi kymmenenneksi suositummaksi ehdokkaaksi ohi Aku Ankan ja Mustanaamion. Äänestämättä jättämisen lisäksi en keksi parempaakaan vaihtoehtoa. Yksikään virallinen ehdokas ei pääse edes lähelle allekirjoittaneen mielipiteitä ja kuten jo perustelin, tulos on sinettiä vaille valmis. Äänestä sinäkin Paulia! Yhteisen äänivyörymme turvin Paul voi päihittää vaikka Aku Ankan!Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-89454255356890702962011-08-31T13:36:00.005+03:002011-09-06T02:56:11.976+03:00Tieteen objektiivisuudestaTieteen objektiivisuuden kyseenalaistaminen on suhteellisen kiistanalainen aihe, varsinkin blogissa jonka lukijakunta koostuu lähinnä liberaaleista ja/tai ateisteista, jotka yleensä lukeutuvat tieteen puolestapuhujiin. Myönnän lukeutuvani tiedeskeptikoihin, koska harjoitettu tiede on sekä politisoitunut että eturyhmärahoitettu.
<br />
<br />Yksi parhaista esimerkeistä löytyy ravitsemustieteen saralta ja miten se on kytköksissä lääketieteeseen. Vallitsevan käsityksen mukaan tyydytettyjen rasvojen syönti johtaa liikalihavuuteen ja sitä kautta sydänsairauksiin jne. Tämän teorian ongelma vain on siinä, että solut eivät varastoi ylimääräistä energiaa ilman insuliinia ja insuliini ei erity ilman verensokerin nousua ja verensokeri ei nouse ilman hiilihydraattien syöntiä. Täten ruokavalio jossa tyydytetyn rasvan osuus on suuri johtaa liikalihavuuteen vain, mikäli myös hiilihydraattien määrä on suuri. Yllä esitetyt väittämät eivät ole mitenkään kiisteltyjä vaan jo yli 50 vuotta sitten todettuja syy-seuraus-suhteita. Tästä huolimatta ylipainoisia kehotetaan leikkaamaan kaloreita rasvan syöntiä vähentämällä. Teoriassa kehotus toki toimii, mutta käytännössä sen toteuttaminen on hyvin vaikeaa, koska proteiini tekee ihmisen hiilihydraatteja paremmin kylläiskesi, ja proteiinipitoinen ja rasvapitoinen ruokavalio kulkevat käsi kädessä. Tilanne ainoastaan pahenee kun potilaille syötetään vaarallisia lääkkeitä (kuten statiineja), jotka ovat <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilastollinen_merkitsevyys">tilastollisesti merkittäviä</a>, mutta käytännössä katsoen merkityksettömiä.
<br />
<br />Neljä merkittävää erityisryhmää ylläpitävät vallitsevaa tilaa: lääkeyhtiöt, lääkärit, maanviljelijät ja ruoanjalostajat. Lääkeyhtiöt rahoittavat lääketiedettä, jonka vuoksi valtaosa lääketieteellisestä tutkimuksesta on keskittynyt lääkkeiden vaikutuksiin ennaltaehkäisyn sijaan - ruotsinkielessä ilmiölle on olemassa kaksi hyvää sanaa <i>hälsovård</i> (terveydenhoito) ja <i>sjukvård</i> (sairaudenhoito). Ylipaino-ongelmaa myötäillen, lääkärisestä yhä suurempi osa on kouluttautunut kardiologeiksi tai endokrinologeiksi, eikä heidänkään intresseihin kuulu uudelleenerikoistuminen. Ruokateollisuuden puolella maataloustuet horjauttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainon, jonka seurauksena ruokaa tuotetaan liikaa ja sitä myydään liian halvalla. Valtiollinen ratkaisu tähän ongelmaan on ollut hiilihydraattipitoiset ravintosuositukset, jonka avulla keskiverto amerikkalainen on saatu syömään 3800 kilokaloria päivässä, 2000 kilokalorin sijaan. Liikalihavuus on siis ollut poliittinen lottovoitto, koska sen ylläpito suosii eturyhmiä ja järjestelmän (keskimääräisesti heikompituloiset) uhrit vaativat julkiseen terveydenhuoltoon lisärahoitusta.
<br />
<br />Ilmastonmuutos on toinen hyvä esimerkki poliittisesta lottovoitosta: muutos todistamalla byrokraatit ja poliitikot voivat oikeuttaa (legitimize) koko tuotantorakenteen haltuunoton drakoniseine veroineen. Täten ei ole lainkaan ihme, että ilmastonmuutosta puoltava tutkimus on lähes 100 % verovaroin rahoitettua ja jopa aihetta sivuaville tieteenaloille, kuten biologialle tai fysiikalle tarjotaan verovaroja aiheen tutkimukselle, mikäli yhteys pystytään todistamaan (sellaisten tutkijoiden määrärahat evätään jatkossa, jotka eivät tätä lenkkiä löydä).
<br />
<br />Vain muutamaa jäävuoren huippua esimerkkinä käyttäen, tutkijoiden ei tulisi olla yllättyneitä siitä, että kreationismin kaltaisine pseudotieteineen on nostanut ruman päänsä jokaisesta kolosta. Henkilökohtaisesti minulta ei sympatiaa kreationisteille löydy mutta myönnettäköön, että ainakin he uskaltavat kyseenalaista yhden auktoriteetin, johon lähes kaikki silmittömästi uskovat. Vapaassa yhteiskunnassa tiede rahoitettaisiin yksilöiden, yritysten ja järjestöjen toimesta. Vaikka tämä luultavasti tekisi tieteestä polarisoidumpaa, ainakin objektiivisen totuuden löytäminen olisi helpompaa, kun koko prosessi ei olisi yhden tai muutaman poliittisen tahon mielivallan alla.
<br />Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-30756399602724765172011-05-31T17:39:00.002+03:002011-05-31T17:46:35.664+03:00Vähän kuulumisiaEn yleensä kirjoita tähän blogiin mitään henkilökohtaista, mutta poikkeus vahvistakoon säännön. Olen viimeaikoina blogannut vähemmän aktiivisemmin neljästä syystä:<br /><br />1) Muutin maalle tammikuussa ja olin noin kuukauden ilman internet-yhteyttä. Tämän jälkeen olen käyttänyt suuren osan vapaa-ajastani 50-vuotisen taloni korjaamiseen ja uudistamiseen.<br /><br />2) Toinen lapseni syntyi huhtikuun alussa ja kärsii <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Koliikki">koliikista</a>. Hänen nukuttamisesta on tullut 2-3 -tuntinen jokailtainen toimenpide.<br /><br />3) Olen kärsinyt myös terveysongelmista; kummatkin sairauksistani ovat tosin itseaiheutettuja. Ensimmäisen sairauteni ansiosta olen joutunut tekemään melkoisia elämäntapamuutoksia. Toinen sairaus on onneksi lyhytkestoinen ja hoitunee antibioottikuurilla.<br /><br />4) Sain ison ylennyksen maaliskuussa, joka nosti viikkotuntien määrää kymmenellä, kaksinkertaisti palkkani ja toi viitisen alaista. Ammattinimikkeeni on markkinatutkimusmanageri ja alani on hallintokonsultointi. Jos hallintokonsultointiala ei ole entuudestaan tuttu, kerrottakoon että ala on korkeapalkkainen, mutta erittäin stressaava, korkean henkilöstövaihtuvuuden ("up or out" -mentaliteetti), äärimmäisen tarkkaavaisuuden (kanteiden noston riski on korkea) ja yleisen vaativuuden ansiosta.<br /><br />Joka tapauksessa, en ole hylännyt blogiani ja tavoitteeni on saada asiat järjestykseen ja palata vähintään kuukausittaiseen kirjoittamiseen niin pian kuin mahdollista.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-20671167127607700742010-12-31T18:46:00.009+02:002010-12-31T19:02:15.038+02:00Vuoden 2010 loppukevennysKielenkäytöstään huolimatta, eräs inaktiivinen kokoomusblogi <a href="http://sutturat.vuodatus.net/blog/688650">kuvasi</a> liberalismia seuraavasti kolmisen vuotta sitten (hatunnosto <a href="http://thomastaussi.blogspot.com/">Thomas Taussille</a>):<br /><br /><blockquote>- LIBERTARISTICUS AYNRANDII: Suomen oloissa harvinaisehko mutta sitäkin kovaäänisempi muunnelma. Kulttimaisen amerikkalaisen poliittisen lahkon opit omaksuneen libertaristin oppeja on vähän vaikea edes yrittää selittää, koska jokaiselle normaalissa pohjoismaisessa yhteiskunnassa kasvaneelle ihmiselle tulee niihin väistämätön aversio, mutta yritetään: libertaristit ovat niinkuin anarkisteja, jos anarkistit diggaisivat tosi kovasti suuryrityksiä. Hyvä keino hahmottaa tämä ajatusrakennelma on myös Aspergerin syndrooman ajatteleminen ideologiana. Libertarismiin tuppaa yleensä törmäämään lähinnä Internetissä, joissa lajin edustajat vaihtavat soidinhuutojaan "Verotus on varkautta", "Objektivistisen epistemologian mukaan sinä olet yks perkeleen statisti" ja "Ad hominem." Jostain omituisesta syystä useat suomalaiset liberot tuppaavat liukumaan rasismiin, Opus Deihin tai muuhun, mutta pahuudestaan huolimatta näissäkin ajatusrakennelmissa on edes jotain jonka voi, no, käsittää.</blockquote><br />Valitettavasti kuvaus on äärimmäisen tarkka ja sen tulisi antaa miettimisen aihetta jokaiselle liberaalille. Henkilökohtaisesti olen yrittänyt välttää sivistyssanojen ja argumenttilatinan käyttöä sekä yrittänyt kunnioittaa muiden kommentoijien ja blogaajien mielipiteitä. Kuten kuvaus kertoo, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointivaltio"><i>normaalissa</i> pohjoismaisessa yhteiskunnassa</a> kasvaneille ihmisille liberalismi tuntuu niin epätodelliselta, ettei itselleen kannata kaivaa syvempää kuoppaa mielipuolisella käytöksellä.<br /><br />Vuoden mielenkiintoisin artikkeli oli <b>Gary North</b>in (jonka kanssa en yleensä ole samaa mieltä) "<a href="http://www.lewrockwell.com/north/north891.html">Cheerleader for Hitler's Economics</a>". Kirjoitus kritisoi talousdemokraattista liikettä ja erityisesti <b>Ellen Brown</b>in argumentteja. Brown esimerkiksi väittää kirjassaan, että <b>Benjamin Strong</b> yhdysvaltain keskuspankista ja <b>Montagu Norman</b> englannin keskuspankissa tapasivat salaa helmikuussa 1929 - Strong kuoli vuotta aiemmin. Internet on valitettavasti tehnyt vuoden huonoimman artikkelin valinnasta mahdottoman tehtävän, mutta Yhdysvaltalaisen valtavirtamedian <b><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Julian_assange">Julian Assange</a></b> uutisointi löytynee listan kärkipäästä.<br /><br />Ennen uuden vuoden juhliin lähtemistä, kannattaa tehdä vuoden poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinen teko - eli erota kirkosta <a href="http://eroakirkosta.fi/">eroakirkosta.fi -palvelun</a> kautta! <a href="https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/erolomake">Eromalla kirkosta</a> ennen vuoden vaihdetta vältyt noin 2 %:n rangaistusverolta vuonna 2011. Lisäksi pääset tekemään historiaa muiden 90 000 suomalaisen kanssa, jotka tekivät tästä vuodesta <a href="http://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/">luultavasti rikkoutumattoman ennätyksellisen kirkostaeroamisvuoden</a>!<br /><br />Hyvää uutta vuotta!Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-27842801262838530882010-11-11T04:21:00.010+02:002010-11-12T04:55:20.692+02:00Kansalaismielipide ilmastonmuutoksestaMuutamat journalistit ovat ehtineet kauhistelemaan suomalaisten heikkenevää uskoa ilmastonmuutokseen. Hiljattain julkaistun <a href="http://www.sci.fi/~yhdys/tb4/tiedebaro4.htm">Tiedebarometrin</a> mukaan 76 % pitää ilmaston muutosta vakavana uhkana, joka tarkoittaa 11 prosenttiyksikön laskua vuoteen 2007 verrattuna. Tarkempi tiedebarometrin lukeminen kuitenkin kertoo pienestä kysymysasetteluongelmasta. Alkuperäinen kysymys: "Ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia".<br /><br />Kyseinen lause sisältää peräti kolme erillistä väittämää:<br />1) Ilmastonmuutos on todellinen.<br />2) Ilmastonmuutos on vakava uhka.<br />3) Ilmastonmuutos vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia.<br /><br />Ainoastaan ensimmäinen väittämä on ontologinen ja kuuluu siten tieteen piiriin. Toinen väittämä on myös tieteellisesti tutkittavissa mutta sisältää arvoladatun ennakkoasetelman "vakava uhka" jonka määritelmä vaihtelee vastaajasta toiseen. Kolmas väittämä on puhtaasti poliittinen, eikä sillä ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Väittämässä oletetaan, että tehokkaita <i>aktiivisia</i> toimia tarvitaan <i>ja</i> että politiikka on oikea toimeenpanoväline ilmastonmuutoksen pysyttämiseksi.<br /><br />Tiedebarometri todistaa myös epäsuorasti kuinka vaikeaa ilmastohysterian ylläpito todellisuudessa on. Evoluutioteorian alkeet opetetaan kerran koulussa, minkä jälkeen asiaa harvemmin mainitaan. Siitä huolimatta 68 % uskoo evoluutioteorian paikkansapitävyyteen. Ilmastonmuutosta jankutetaan päivittäin mediassa ja silti siihen ei uskota juuri evoluutioteoriaa enempää. Tämä osoittaa hienosti sen miten helppoa uskonnollisesti ristiriitaisen tieteellisen tosiasian läpivienti on, kun sitä verrataan vahvasti politisoituun ja tieteellisesti kyseenalaiseen väittämään.<br /><br />Tämän kunniaksi esitän Minnesotans for Global Warmingin uusimman kappale <i>I'm a Denier</i>.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Vx-t9k7epIk?fs=1&hl=en_US"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/Vx-t9k7epIk?fs=1&hl=en_US" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Ryhmän tuli jo aiemmin kuuluisaksi kappaleellaan <i>Imagine There's No Global Warming</i>.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/TF5F6eYho8U?fs=1&hl=en_US"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/TF5F6eYho8U?fs=1&hl=en_US" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-15788692670320419572010-11-10T03:04:00.004+02:002010-11-10T03:19:16.114+02:00Vaalitulos 2010, New Hampshire ja VermontKuten kaikki tietävät Yhdysvalloissa järjestettiin yleisvaalit 02.11.2010, jonka seurauksena republikaanit kaappasivat edustajahuoneen enemmistön äänin 243-192 ja kavensivat demokraattien suuren etumatkan senaatissa pienoiseen enemmistöön 53-47. Liittovaltion vaalitulos oli suurin piirtein galluppien mukainen, eikä se yllättänyt ainakaan allekirjoittanutta. Vaikka republikaanien edustajahuone-enemmistö lyö itsessään kapuloita Obaman rattaisiin, parasta vaalituloksessa oli <b>Rand Paul</b>in (<b>Ron Paul</b>in poika) vaalivoitto Kentuckyn osavaltiossa. Teekutsuliikkeen vahva vaalitulos saattaa nostaa Ron Paulin pankkivaliokunnan puheenjohtajaksi joka yhdistettynä Rand Paulin valtion velan jarruttamiseen (filibusterin avulla) avaa pitkästä aikaa todellisen mahdollisuuden keskuspankin pysäyttämiselle.<br /><br />New Hampshiressa republikaanit voittivat edustajahuoneen ja senaattorin paikat, kuvernöörin säilyessä demokraattina. Varsinainen vallankumous tapahtui kuitenkin hallintorakenteen alemmilla portailla. Tavallisesti New Hampshiren kuvernöörin toimeenpanoelimessä istuu kolme republikaania ja kaksi demokraattia, republikaaneilla on noin 14-16 osavaltion senaattoria ja noin 230-270 paikka osavaltion edustajahuoneessa. Viime vaaleissa, 2008, demokraatit kuitenkin saivat poikkeuksellisesti enemmistön kuvernöörin toimeenpanoelimessä, senaatissa ja edustajahuoneessa. Republikaanit iskivät takaisin ja lujaa. Peräti kaikki viisi kuvernöörin toimeenpanoelimen paikkaa meni republikaaneille ja senaatissa republikaanit saavuttivat 19-5 enemmistön, joka on suurin enemmistö 48 vuoteen. Edustajahuoneen republikaanit kaappasivat haltuunsa numeroin 298-102, tulos jollaista ei ole nähty sitten 1984.<br /><br />Republikaanien voitto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita parempaa eduskuntaa, vaikka vastaavuussuhde (correlation) onkin sen suuntainen. Vuoden 2008 yleisvaalien jälkeen, New Hampshiren 400 edustajahuoneen jäsenestä neljä kuului <a href="http://www.freestateproject.org/">Free State Projectiin</a> (sanoin vahingossa <a href="http://www.viidakkomies.com/2010/11/vaaleanpunainen-elefantti/">Viidakkomiehen haastattelussa</a> kuusi - pahoitteluni) ja 98 luokiteltiin liberaaliksi (libertarian). Radikaaliliberaaleja oli hyvin vähän ja senaatissa liberaaleja ei ollut lainkaan. Näissä vaaleissa liberalismi otti kolmiloikan eteenpäin. Peräti 13 FSP:n jäsentä pääsi edustajahuoneeseen ja radikaaliliberaalien määrä on hieman yli 50. Kaiken kaikkiaan edustajahuoneessa on nyt 117 liberaalia eli lähes 30 %. Kolme liberaalia löi tiensä myös senaattiin, joista <b>Jim Forsythe</b> edustaa ehdottomasti liikkeen radikaalisiipeä. On vaikea ennakoida miten tämä tulos vaikuttaa käytännön politiikkaan, mutta pidän varmana sitä, että osavaltion budjettia leikataan ja ammattiliittojen etuoikeuksiin käydään käsiksi kovalla kädellä.<br /><br />New Hampshiren naapuriosavaltiossa Vermontissa pidettiin myös mielenkiintoiset vaalit, kun itsenäisyyspuolue yritti ensikerran löytää tietään valtion päättäviin elimiin. Lähes kaikki puolueen ehdokkaat jäivät alle 4 % maagisen rajan, jota on vaikea ylittää first-past-the-post -vaalijärjestelmissä. Esimerkiksi puolueen kuvernööriehdokas <b>Dennis Steele</b> sai vain 0,8 % äänistä. Ainoa valopilkku oli <b>James Merriam</b>, joka sai 14.2 % äänistä ja jäi 1 500 äänen päähän edustajainhuoneen paikasta. Huonosta vaalituloksesta johtuen itsenäisyyden tavoittelijat ovat perustamassa uutta järjestöä jonka tarkoituksena on auttaa heidät eduskuntaan seuraavissa vaaleissa demokraattien ja republikaanien riveistä.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-25749886210619433592010-11-04T12:43:00.005+02:002010-11-04T14:13:19.396+02:00Haastattelu Viidakkomiehessä<b>Olli Posti</b> <a href="http://www.viidakkomies.com/2010/11/vaaleanpunainen-elefantti/">haastatteli minua</a> viime viikolla ja julkaisi kirjoituksen tänään <a href="http://www.viidakkomies.com/">verkkosivuillaan</a>. Suosittelen haastattelua etenkin niille, jotka ovat kiinnostuneita elämästäni ja New Hampshiressa asumisesta. Olli on aiemmin haastatellut <b><a href="http://www.viidakkomies.com/2010/10/kaj-grussner/">Kaj Grüssner</b>iä</a>, <b><a href="http://www.viidakkomies.com/2010/10/pasi-matilainen/">Pasi Matilaista</a></b> ja <b><a href="http://www.viidakkomies.com/2010/10/petri-kajander/">Petri Kajander</b>ia</a>.<br /><br />Ollin sivut ovat muutenkin laajat ja uusia tekstejä ilmestyy usein. Liberalismin lisäksi sivut käsittelevät terveyttä laidasta laitaan josta allekirjoittanut ymmärtää hyvin vähän vaikka syönkin kiltisti päivittäiset D3-, K2- ja magnesiumannokset.<br /><br />Haastatteluni lopussa mainitsemani tarjous kannattaa toistaa täälläkin, eli: Jos sinulla on suhteellisen aktiivinen liberaaliblogi, muttet löydy vielä listaltani, ilmoita olemassaolostasi sähköpostilla, kommentilla tai linkillä!Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-64906518868261225002010-10-10T22:55:00.004+03:002010-10-11T02:06:08.617+03:00Raha ja sijoittaminen (laman selviytymisohje osa 2/3)Tapanani ei ole antaa julkisesti sijoitusvinkkejä, koska en halua kenenkään varainhoitoa vastuullinen. En tiedä paljoa yritysten markkina-arvon analysoimisesta sijoitusteorioista puhumattakaan. En koe olevani mikään mestarisijoittaja. Vastuuvapauslausekkeesta (disclaimer) huolimatta, olen kasvattanut sijoitussalkkuani tasaisehkolla 32.2 % <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Compound_annual_growth_rate">vuosivauhdilla</a> vuoden 2003 alusta alkaen (verotukselliset rasitteet huomioiden ja lisäinvestoinnit pois lukien), jolloin aloitin markkinoiden aktiivisen seuraamisen. Vastaavana aikana OMX Helsinki nousi 21.1 %, Nokia laski 52.5 % ja kullan euroarvo nousi 294.8 %. Strategiani on yksinkertaisuudessaan itävaltalaisen taloussykliteorian noudattaminen eli oikeaan indeksiin/markkinaan ankkuroituminen oikeaan aikaan. Historiallisesti tämä strategia on ollut toimiva: suurissa indekseissä/markkinoissa roikkuminen muutamilla vaihdoilla on tuottanut noin 30 % vuosittain viimeiset 40 vuotta.<br /><br />Ehkä hieman yllätyksellisesti pidän <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Capital_Asset_Pricing_-malli">CAP-mallin</a> mukaista hajauttamista huonona ideana, koska beta-kertoimen pienentäminen heikentää vipua (leverage) ja lisää tarpeettomasti riskiä, mikäli hajautettava markkina on kuplassa. Taktiikkani on heittäytyä muutamaan erittäin tarkoin harkittuun raaka-aineeseen/osakkeeseen puolella omaisuudellani ja sijoittaa loput samankaltaisiin yrityksiin. Tällä hetkellä salkkuni koostumus näyttää seuraavanlaiselta:<br />51.6 % Jalometallit (josta 76.2 % kultaa, 19.4 % hopea ja 4.4 % platinaa)<br />16.8 % Keskisuuret ja suuret kaivosyhtiöt<br />2.3 % Keskisuuret ja suuret öljy-yhtiöt<br />3.8 % Obligaatiot (salkkuni muinaisjäänne)<br />25.5 % Pankkitilit (tilien suuruus johtuu pitkälti veroteknisistä syistä)<br /><br />Kuten salkkuni kohdentamisesta huomaa, oletan talouden olevan erittäin epätasapainoinen seuraavan muutaman vuoden ajan. Tällä ajanjaksolla kiinteistöiden arvo laskee, hintainflaatio (eli <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/06/inflaatio-ja-deflaatioksitteist.html">neoklassinen inflaatio</a>) on matala ja julkisen sektorin tase heikkenee. Valtiot yrittävät vakauttaa tilanteen ensisijaisesti rahaa painamalla ja kun kaikki tämä painettu raha lasketaan kiertoon hinnat nousevat - räjähdysmäisesti. Vastaavasti säästetyn rahan arvo laskee silmien edessä.<br /><br />Tämä prosessin käynnistyessä 6 kuukauden - 2 vuoden kuluttua ensimmäinen suojautumisaskel on oman asennoitumisen muuttaminen. Kaikkien mahdollisten lainojen korot olisi lukittava ja keski- ja korkeakorkoisista veloista tulisi hankkiutua eroon. Seuraavaksi on löydettävä parempi sijoituskohde värikkäille paperilappusille (eli euroille) ja niiden korkoa maksaville johdannaisille (eli julkisen sektorin obligaatioille).<br /><br />Historiallisesti paras sijoituskohde korkean inflaation aikana on kulta. Vaikka kullan hinta on tällä hetkellä huippulukemissaan (tätä kirjoitettaessa vähän alle 1 400 dollaria/unssi), se on yhä halpaa. Oletan kullan huippuhinnan nousevan vähintään 3 000 dollariin/unssi enkä usko raaka-aine kuplan olemassaoloon ennen kuin kullan hinta nousee 7 000 dollariin/unssi. Muita suositeltavia sijoituskohteita ovat muut jalometallit sekä energia- ja maatalousraaka-aineet.<br /><br />Vaikka OMX on laskenut tuntuvasti yli 12 000 pisteen lukemasta, epäilen Helsingin pörssin liikkuvan vaakasuoraan seuraavan vuosikymmenen ajan, ellei inflaatio nostata sen nimellisarvoa. Jos OMXistä jotain pitäisi valita, keskittyisin perusteollisuuteen vaikka sielläkin kaikki yhtiöt näyttävät yliostetuilta. Asuntomarkkinoilla sijoituskohteet näyttävät vielä heikommilta: koko sektori on kuplassa ja hinnoissa on vähintään 30 % ilmaa. Tietyissä erityistapauksissa asunnon osto kuitenkin kannattaa. Yhdysvalloissa asunnoissa on enää noin 15 % ilmaa ja liittovaltio takaa 30-vuotisia lainoja 4.3 % kiinteällä korolla - nykyisellä talouskehityksellä ja julkisen sektorin kasvavalla velalla on varsin todennäköistä, että vuotuinen hintainflaatio nousee korkoa suuremmaksi.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-8749935288563820892010-09-06T06:09:00.008+03:002010-09-06T06:39:17.993+03:00Suomi ja vertailevat indeksitSuomen sijoittuminen maailman parhaaksi maaksi (tm) <a href="http://www.newsweek.com/2010/08/16/best-countries-in-the-world.html">Newsweekin hiljattaisessa vertailussa</a> herätti suurta innostusta median ja poliitikkojen parissa (etenkin näiden <a href="http://www.vasemmisto.fi/vasemmistoliitto.html">kansallismielisemmässä siivessä</a>). Vertailu nimittäin jälleen kerran todistaa miten hienosti hyvinvointivaltiomalli toimii ja miten tyytyväisiä suomalaiset siihen ovat. Valtio- ja taloustieteilijänä Suomen sijoittuminen kärkeen yhdessä uudessa indeksissä ei ole yllätys. Vaimoni kutsuu ilmiötä pohjoismaa-puolueellisuudeksi (Nordic bias).<br /><br />Maisteri- tai viimeistään tohtoritason yhteiskuntatieteissä on tyypillistä, että tutkijalla on jokin ennakkokäsitys siitä miten asiat ovat. Jos tutkimustieto sittemmin antaa väärän vastauksen sitä rukataan eri tilastollisia malleja ja painoarvoja hyödyntäen, kunnes vastaus on oikea (torture the data until it confesses). Tämän vuoksi olen miltei lopettanut <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Utilitarismi">utilitarististen</a> argumenttien käytön, koska käsitteellisten ja tilastollisten kikkailujen avulla todellisuus voidaan vääristää lähes millaiseksi tahansa. Tätä juhlistaakseni olen harkinnut "maailman siistein valtio (tm)" -indeksin perustamista, joka koostuisi kolmesta osasta: autojen keski-ikä, vuotuinen viinankulutus ja aseiden lukumäärä henkilöä kohti. Yhdysvallat sijoittuisi mitä luultavimmin indeksin kärkeen. Suomi ei pärjäisi kovinkaan hyvin, sillä Suomen autokanta on vanha ja viinaa ei juoda kuin humalahakuisesti. Suomen onneksi maassa on sentään kolmanneksi eniten aseita Yhdysvaltojen ja Beninin jälkeen.<br /><br />Palatakseni takaisin pohjoismaa-puolueellisuuteen, etsin pikaisesti yhdeksän muuta indeksiä joissa pohjoismaat sijoittuvat kärkeen Yhdysvaltojen edelle:<br /><a href="http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=15">Freedom in the World</a><br /><a href="http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/Global%20Competitiveness%20Report/index.htm">Global Competitiveness Report</a><br /><a href="http://www.transparency.org/publications/gcr">Global Corruption Report</a><br /><a href="http://hdr.undp.org/en/statistics/">Human Development Index</a><br /><a href="http://www.foe.co.uk/community/tools/isew/">Index of Sustainable Economic Welfare</a><br /><a href="http://www.pisa.oecd.org/document/2/0,3343,en_32252351_32236191_39718850_1_1_1_1,00.html">PISA</a><br /><a href="http://en.rsf.org/spip.php?page=classement&id_rubrique=1001">Press Freedom Index</a><br /><a href="http://www.economist.com/media/pdf/QUALITY_OF_LIFE.pdf">Quality of Life Index</a><br /><a href="http://www.sciencedaily.com/releases/2006/11/061113093726.htm">Satisfaction with Life Index</a><br /><br />Perusindeksien lisäksi maailma on täynnä mitä kummallisimpia koosteindeksejä (jollainen myös Newsweekin indeksi on), kuten <a href="http://www.happyplanetindex.org/learn/download-report.html">Happy Planet Index</a>, joka sijoittaa pohjoismaat keskikastiin ja Yhdysvallat listan pohjalle, jälkimmäiseksi mainitun hiilijalanjäljen vuoksi. Asioiden mittaamisen ja ennen kaikkea niiden laskemisen helpottumisen vuoksi, maailma kärsii melkoisesta indeksi-inflaatiosta. Vaikka jokainen indeksi olisikin metodologisesti validi (eli myös puolueeton), sen antaman tiedon rajoitteet tulisi ymmärtää. Nopeasti kehittyvät maat eivät ole yhtenäisiä kaikkialla vaan esim. Hongkongin, Macaon ja Shanghain elintaso poikkeaa varsin paljon Kiinan maalaisprovinssien elintasosta. Vastaavasti kehitysmaita ja teollisuusmaita ei usein edes voi verrata keskenään, esim. HDI:n lapsikuolleisuus ja eliniän odote ovat teollisuusmaissa lähes <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Satunnaiskulku">satunnaiskulullisia</a> (random walk) tekijöitä.<br /><br />Indeksien perustavanlaatuisempi ongelma on kuitenkin siinä, että ne edustavat enemmän tai vähemmän oikeaa kuvaa nykyhetkestä. Ne eivät kerro mikä nykykehityksen mahdollisti tai mihin me olemme menossa. Lähes kaikkien länsimaiden (Yhdysvallat mukaan lukien) on kohdattava kaksi veret seisauttavaa tosiasiaa: valtava velkataakka ja väestön ikääntyminen.<br /><br />Pohjoismaiden huippuasema erinäisissä indekseissä 2000-luvun alussa on perua hyvinvointivaltiota edeltäneelle ja noin sata vuotta kestäneille verrattain vapaille markkinoille ja matalalle verotukselle. Korkean verotuksen ja tiukan työvoimasäätelyn tahroista huolimatta, alueen vapaat markkinat nostavat pohjoismaat vielä tänäänkin kärjen tuntumaan sekä <a href="http://www.freetheworld.com/">Fraser Instituutin</a> että <a href="http://www.heritage.org/index/">Heritage Foundationin</a> vuosittaisissa tutkimuksissa. Hyvinvointivaltion tukipilari korkea verotus on juuri se pohjoismaiden Akilleen kantapää, joka tulee tuomaan lopun 30-vuotiselle projektille, jonka aikana kansalaisten elintaso on parhaimmillaankin pysynyt samana ja se olisi romahtanut ilman lisääntynyttä kansainvälistä kauppaa ja valtavaa velanottoa. Korkea verotus yhdistettynä muuten vapaaseen talouteen tarkoittaa käytännössä sitä, että talous pyörii hyvin nykyisillä urillaan mutta se ei pysty kehittymään.<br /><br />Indeksejä parempi tapa tarkkailla maan tulevaisuudennäkymiä on keskittyä kahteen tilastoon: maahan- ja maastamuuttoon määrään ja laatuun sekä investointien määrään ja suuntaan. Vaikka Suomen vuosittainen muuttovoitto on noin 10-15 000, Suomesta poismuuttaneet ovat pääsääntöisesti kaupallisen, teknisen tai luonnontieteellisen maisteritason koulutuksen saaneita, kun taas Suomeen muuttaneet koostuvat pääasiassa ns. <a href="http://halla-aho.com/scripta/">huippuosaajista</a>. Suomi kärsii valtavasta <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivovuoto">aivovuodosta</a>. Muutaman sodan riepotteleman maan lisäksi, pohjoismaat ovat myös ainoita maita koko maailmassa jotka tekevät vuosittaista investointitappiota: pohjoismaalaiset siis investoivat enemmän ulkomaille, mitä ulkomaalaiset investoivat takaisin pohjoismaihin. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys varsinkin kun otetaan huomioon, että maailmantalous kasvaa pari prosenttia vuodessa, minkä vuoksi jokaisen valtion investointitaseen pitäisi oletusarvoisesti olla positiivinen.<br /><br />Indeksien tai pohjoismaiden kritisointi ei tietenkään tarkoita, että Suomi olisi huono maa asua. Globaalissa mittakaavassa Suomi on paljon parempi asuinpaikka kuin esimerkiksi Syyria, Senegal, Serbia, Samoa tai Suriname (jos s-alkuisissa maissa pysytään). Huonon maahanmuuton laadun ja investointitaseen vuoksi pohjoismaiden suunta on kuitenkin vahvasti alaspäin. Pohjoismaiden glorifiointi Newsweekin kaltaisten indeksien avulla ja pohjoismaalaisesta mallista kirjoitetut <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hagiografia">hagiografiat</a> aiheuttavat pohjoismaalaisille valtavasti hallaa, koska ne vahvistavat poliitikkojen ja kansalaisten harhaluuloa, että nykyinen hatara järjestelmä on vakaalla pohjalla.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-44318630322130829122010-08-31T22:02:00.001+03:002010-08-31T22:07:55.323+03:00Subjektiivinen suomivuodatusVanhan vitsin mukaan ensimmäinen suomalaisten esittämä kysymys ulkomaalaisille julkkiksille, valtionpäämiehille tai puhuville vaaleanpunaisille elefanteille on "mitä mieltä olette meistä suomalaisista?". Yhdysvaltoihin muuttoni jälkeen olen käynyt Suomessa ainoastaan kahdesti, ensimmäisen kerran marraskuussa 2008 ja toisen kerran elokuussa 2010. Marraskuinen käyntini tapahtui kuitenkin niin pian muuton jälkeen, etten yllättynyt muusta kuin suomalaisten töykeydestä. Elokuussa vastaanotto oli huomattavasti myönteisempi, koska olin jo sen verran pihalla suomalaisista tavoista ja kielenkäytöstä, että sain usein pyytämättäni palvelua englanniksi.<br /><br />Suurin huomioni kiinnittyi suomalaisten heikkoon elintasoon, joka ilmenee pieninä (ja usein huonokuntoisina) asuntoina, matalina palkkoina (40 000 euroa on oikeasti hyvä vuosipalkka), valtavina veroina ja korkeina hintoina. Kolme viimeksi mainittua loi vahvan vaikutelman siitä, ettei kenelläkään ole varaa yhtään mihinkään ja suurin osa ihmisistä elelee perikadon partaalla. Tämä ei valitettavasti paljolti poikkea tavallisen Yhdysvaltalaisperheen elämästä, mutta Yhdysvalloissa köyhäkin omaa kaikki kodin mukavuudet, riittävästi elintilaa ja uudehkon auton - mikä tärkeintä, jokaisella on mahdollisuus säästää. Yllä mainituista neljästä ongelmasta turistille kaikkein kismittävin oli luonnollisesti korkea hintataso. Laskeskelin nopeasti bensan olevan 3,5, matkalippujen 3, palveluiden 2,5 ja ruoan/kulutustuotteiden 2 kertaa New Hampshirea kalliimpaa. Puhelinliittymien ja internetyhteyksin kuukausimaksut olivat kuitenkin hieman halvempia ja kauppojen hyllyiltä löytyi suurempi kirjo perusruokatarvikkeita. Korkeiden hintojen neljä pääsyyllistä ovat tietenkin 23 % ALV, korkeat vähimmäispalkat, Suomen syrjäinen sijainti ja dollarin huono kurssi.<br /><br />Vaikka olin positiivisesti yllättynyt yleisesti parantuneesta palvelutasosta, jonottaminen oli selvästi pahentunut. Pisin jonotus oli kaksituntinen Porin poliisilaitoksen passinhaussa, mutta vuoronumerotulostin löytyi myös verovirastosta, pankista, apteekista ja vaatekaupasta. Lisäksi moniin partureihin, valokuvausliikkeisiin ja ravintoloihin ei päässyt sisään kuin ajanvarauksen kautta. Keskiverto jonotusaika pikaruokaloissa ja kauppojen kassoilla oli noin 10 minuuttia. Tämä ei tietenkään ole suomalaisille mikään uutinen, mutta merkillistä Yhdysvalloissa asuvan silmin, jossa jonoja ei ole kuin julkisella sektorilla ja ajanvaraus tarvitaan ainoastaan lääkäriin.<br /><br />Kolmas turhautumiseni kohde koostui lukuisasta määrästä pikkulakeja, joita en ymmärtänyt tai osannut noudattaa. Auton pysäköiminen tuotti poikkeuksellisen paljon ongelmia merkkien paljouden, maksuvyöhykkeiden ja parkkikiekkojen vuoksi - miksi parkkipaikoille joihin ei merkin mukaan saa pysäköidä voi kuitenkin pysähtyä, jättää auto ja painua kahdeksi tunniksi ostoksille parkkikiekkoa käyttäen? Vastaavasti nopeudenvalvontakameroiden määrän vuoksi (jotka ovat New Hampshiressa laittomia) autoni nopeus 100 km/h alueella (jossa tavallisesti ajaisin 120 km/h) vaihteli villisti 90 ja 130 väliltä, joutuessani keskittymään tien viereen ajamisen sijaan. Viimeiskesi voisin vielä mainita sekavan ALV-lainsäädännön. Eri ALV-asteiden lisäksi, EFTA-alueen ulkopuolelta <i>tuotavista</i> kulutustuotteista on maksettava arvonlisävero, mutta EFTA-alueen ulkopuolelle <i>vietävistä</i> kulutustuotteista ei saa arvolisäveron palautusta ellei tuotteen myyjä lennätä tuotetta vastaanottavan maan tulliin.<br /><br />P.S. Sain vihdoin vastattua kaikkiin kommentteihin. Pahoittelen viivästystä.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-7944313952512226692010-05-31T23:13:00.005+03:002010-05-31T23:42:15.384+03:00Kirja-arvostelu: Outliers<b><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Malcom_Gladwell">Malcom Gladwell</a></b>in bestseller <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/0316017922?ie=UTF8&tag=lassepitkaebl-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=9325&creativeASIN=0316017922">Outliers - The Story Of Success</a><img src="http://www.assoc-amazon.com/e/ir?t=lassepitkaebl-20&l=as2&o=1&a=0316017922" width="1" height="1" border="0" alt="" style="border:none !important; margin:0px !important;" /></i> kertoo tarinan menestymisestä ja siitä miksi toiset kapuavat huipulle mutta toiset eivät. Gladwellin mukaan Menestyminen edellyttää ennen kaikkea:<br />- Kovaa työntekoa<br />- Yhden keskihajonnan ylittävää <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyysosamäärä">ÄO</a>:ta (<a href="http://www.mensa.fi/">Mensaan</a> pääsee kahden keskihajonnan ylittävällä luvulla)<br />- Yli 10 000 tunnin erikoistumista johonkin alaan<br />- Riittäviä sosiaalisia taitoja<br />- Mahdollisuuksia menestyä<br /><br />Gladwellin kirja ei kuitenkaan tarjoa avaimia itseapuun (self-help) vaan päinvastoin myöntää, että esim. IT miljonääriksi tulo edellytti syntymistä 1950-luvun puolivälissä. Vastaavasti Tammikuussa syntyminen on eduksi, mikäli haluat menestyä urheilussa tai päästä huippuyliopistoihin sillä sekä urheiluseurat että koulut jakavat lapset ryhmiin kalenterivuoden mukaan. Aluksi lasten suoritustason erot ovat pienet, mutta heidän luokitteleminen antaa parhaimmille (usein vanhemmille) lapsille enemmän harjoitteluaikaa synnyttäen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsensä_toteuttava_ennuste">itsensä toteuttavan ennusteen</a>. Valitettavasti yhdenkään menestyksen avaimen puuttumista ei voida korvata toisella avaimella, esim. <b><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Christopher_Langan">Christopher Langan</a></b> - jonka ÄO on peräti kuusi keskihajontaa normaalia korkeampi - asuu pienellä hevosfarmilla ja työskentelee ovimiehenä, heikon kasvuympäristönsä ansiosta.<br /><br />Outliersin lukeminen on siitä huojentavaa, että se osoittaa mm. <b>Bill Gatesin</b> hurjan menestyksen koostuvan suuresta summasta onnenkantamoisia: ennen Microsoftin perustamista Gatesilla oli takanaan peräti kahdeksan vuoden ohjelmointikokemus aikana jolloin kukaan ei omistanut tietokoneita. Myös Gladwellin keskustelu julkisista kouluista on mielenkiintoinen. Hänen mukaansa suurin syy huonotaustaisten oppilaiden heikkoon menestykseen johtuu pitkästä kesälomasta, joka tulisi lakkauttaa erojen tasoittamiseksi. Syvällisempi katsaus kuitenkin osoittaa, että hyvätaustaiset oppilaat oppivat paljon <i>nopeammin</i> kesäloman aikana, todistaen jälleen kerran julkisten koulujen heikon tason suuremmassa mittakaavassa.<br /><br />Gladwellin teoksen keskeinen heikkous on, ettei se pysy asiassa. Kirjan kymmenestä kappaleesta (epilogi mukaan lukien) peräti kolme käsittelee kulttuurillisia seikkoja (kunniamurhia, lentoturmia ja riisinviljelyä), joilla ei ole mitään tekemistä menestymisen kanssa. Myös kehotuksia valtiollisiin väliintuloihin löytyy aika ajoin kirjailijan poliittisista mielipiteistä johtuen, mutta näitä ei onneksi ole häiritsevissä määrin. 285 sivua. Yleisarvosana: 77 %.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-60908876888985327512010-04-11T03:54:00.007+03:002010-06-01T03:01:06.481+03:00Granite State of MindNew Hampshiren <a href="http://www.youtube.com/watch?v=ijXu788Elaw">virallisesta kansallislaulusta</a> poiketen, alla oleva räppäys kertoo varsin osuvasti kaiken oleellisen tästä osavaltiosta. Alkuperäinen Jay-Z:n & Alicia Keysin kappale löytyy <a href="http://www.youtube.com/watch?v=f2K9A8tgJS0">täältä</a>.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/bX7nQrCgALM&hl=en_US&fs=1&"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/bX7nQrCgALM&hl=en_US&fs=1&" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Now I'm down in Manchester <br />Next to Adam Sandler <br />But I'll be woods forever <br />I'm the new <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/J._D._Salinger">Salinger</a><br />Cuz I could live anywhere <br />But I choose to live here <br />The middle of nowhere <br />I used to shop in Salem <br />Next to Rockingham Park <br />Right there up on 28 <br />Youll find Canobie Lake Park <br />Bring me up to Portsmouth <br />the saloon at State Street <br />Catch me up at Gilleys after closing for some late eats <br />Its not the kangamangus<br />The Kancamagus <br />Its a scenic byway<br />That I like to drive in August <br />Now Im down at Bedford <br />Home of Seth Meyers, yeah<br />Also Sarah Silverman <br />were funny motherfuckas here<br />We like to say whatsup guy, its the way we say hi<br />In February it is good to know a plow guy <br />It is shaped like a key, also where I like to ski <br />Tell by my belt buckle that I most definitely from...<br /><br />NEW HAMPSHIRE <br />LAND WHERE THERES NO INCOME OR SALES TAX <br />THERE S NOTHING MUCH TO DO <br />HERE IN NEW HAMPSHIRE <br />THESE TREES WHERE LEAF PEEPERS DRIVE TO <br />MAPLE SYRUP IS PRO-DUCED <br />THIS IS NEW HAMPSHIRE, HAMPSHIRE, HAMPSHIRE<br /><br />Catch me up at Loudon, at the Speedway for the race yo <br />I made the flannel shirt more famous than a scarecrow <br />Dont drink and drive here, listen to what I say <br />even though we put our liquor stores right on the highway <br />You can drive Mount Washington <br />hike up Mount Monadnock <br />in 1787 we invented the alarm clock <br />Concord Coach, Dartmouth Coach, DowneasterAmtrak<br />On Squam Lake, Henry Fonda taught yall how to act <br />Derrys Alan Shepard, first guy in a spaceship <br />Its a pity Christa McCaulliffe didnt make it <br />Didja hear about <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/December_2008_New_England_and_Upstate_New_York_ice_storm">the ice storm in December of 08</a><br />I went without power for eleven straight days! <br />You can buy a handgun <br />You can buy some fireworks<br />Sandwich Fair, Rest in peace Daniel Webster<br />Americas Stonehenge, long live the dairy trade <br />Long live <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Old_Man_of_the_Mountain">the old man</a><br />I'm from the Granite State thats <br /><br />NEW HAMPSHIRE <br />PLACE WHERE STONYFIELD YOGURT IS MADE IN<br />AND COW TIPPINGS SO COOL<br />HERE IN NEW HAMPSHIRE <br />DSL SERVICE IS BRAND NEW <br />YOU MIGHT EVEN SEE A MOOSE <br />HERE IN NE W HAMPSHIRE, HAMPSHIRE, HAMPSHIRE<br /><br />Whose woods these are I think I know. <br />His house is in the village though; <br />He will not see me stopping here <br />To watch his woods fill up with snow. <br />My little horse must think it queer <br />To stop without a farmhouse near <br />Between the woods and frozen lake <br />The darkest evening of the year. <br />He gives his harness bells a shake <br />To ask if there is some mistake. <br />The only other sound's the sweep <br />Of easy wind and downy flake. <br />The woods are lovely, dark and deep. <br />But I have promises to keep, <br />And miles to go before I sleep, <br />And miles to go before I sleep <br /><br />Thats some Robert Frost, hes our most famous poet <br />It was actually written up in Vermont but its associated with <br />The 603, where its a fact I <br />Dont know any Hispanics and just one black guy <br />You can go to Bike Week thats up in Laconia <br />In the winter months hit the notch in Franconia, home of<br />B-O-D-E our Olympic Ski Champion <br />He faced high pressure like my man <a href="http://www.youtube.com/watch?v=ViOghSbu-xQ">Al Kaprielian</a><br /><br />NEW HAMPSHIRE <br />IF YOU DONT WANT TO WEAR A HELMET<br />THERES NOTHIN THEY CAN DO <br />HERE IN NEW HAMPSHIRE<br />MARKEYS VERSE BROWNS ON THE SEAFOOD<br />TELL ME WHICH ONE WILL YOU CHOOSE<br />WHEN YOURE IN NEW HAMPSHIRE HAMPSHIRE HAMPSHIRE<br /><br />NINTH STATE RATIFIED OUT OF ALL FIFTY <br />IT CAN GET COLD <br />BUT STILL THE AUTUMNS VERY PRETTY<br />WHEN THIS SONG MAKES ME RICH, <br />I'M A MOVE TO <a href="http://www.nneren.com/find.php?resd=y&ref=q&town%5B%5D=Rye+Beach+NH&lowprice=0&highprice=100000000&imageField.x=50&imageField.y=11">RYE</a><br />EVERYBODY PUMP YOUR FISTS AND YELL <br />LIVE FREE OR DIE! LIVE FREE OR DIE!<br /><br />IN NEW HAMPSHIRE<br />STATE WHERE TRIPLE H THE WRESTLER HAILS FROM<br />THAT GUY WOULD DESTROY YOU<br />IF YOU KNOCK NEW HAMPSHIRE<br />ITS JUST LIKE OLD HAMPSHIRE BUT NEW <br />WERE OUT OF JOKES TO DO<br />ABOUT NEW HAMPSHIRE, HAMPSHIRE, HAMPSHIRE<br /><br />Edit: Postauksen julkaisupäivä on virheellinen, koska tallensin luonnoksen viestistä jo noin kaksi viikkoa aiemmin.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-18969039746340175682010-03-31T23:51:00.002+03:002010-04-01T00:18:20.182+03:00Kolme epätavallisempaa syytä vastustaa hyvinvointivaltiotaKenellekään ei liene enää uutinen, että Obaman "Patient Protection and Affordable Care Act" läpäisi viikko sitten Yhdysvaltain edustajainhuoneen äänin 219-212, Obaman onnistuttua kääntämään aborttia vastustavat demokraatit puolelleen. Lakialoite on ollut alusta asti erittäin vihattu ja sitä vastustaa noin 60 % amerikkalaisista, mukaan lukien suurin osa republikaaneista ja vasemmistodemokraateista, jotka olisivat halunneet pohjoismaisen terveydenhuoltojärjestelmän. Lain läpäisy on herättänyt täällä laajemman keskustelun hyvinvointivaltioon mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Vaikka hetkeksi unohdettaisiin hyvinvointivaltion moraaliset ja taloudelliset perusvasta-argumentit - kuten valvontayhteiskunnan syntyminen ja <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/05/miksi-sosialismi-ei-toimi-talouslaskun.html">talouslaskun ongelma</a> (<a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/05/sosialismi-ja-talouslaskukokeilut.html">2</a>, <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/05/markkinatalous-ja-talouslasku.html">3</a>) - järjestelmä tuo mukanaan kolme muuta harvemmin mainittua käytännönläheistä ongelmaa, mitkä ainakin allekirjoittaneen silmissä ohittavat hyvinvointivaltion hypoteettiset hyödyt.<br /><br />Ensinäkin hyvinvointivaltio on pitkälti verotusrahoitteinen, joka tarkoittaa käytännössä katsoen korkeita veroja. Verotuksen moraalisen ongelman lisäksi ne aiheuttavat valtavan kulutaakan säästäjän harteille, mitä on käytännössä katsoen mahdoton pienentää. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus">Pakonopeus</a> nimittäin pätee myös vaurastumiseen eli tietyn varallisuustason jälkeen lisävaurastuminen helpottuu ja tätä kirjoitettaessa noin kahden miljoonan jälkeen yksilö voi elää mukavasti työtilanteesta riippumatta. Ilman verorasitetta kahden miljoonan pankkitiliin (100,000 vuosituloilla - minkä kahta työtä tekevä akateeminen voi saavuttaa) kuluu noin 20 vuotta, mutta noin 40 % verorasitteella (joka <a href="http://articles.moneycentral.msn.com/Taxes/Advice/YourRealTaxRate40.aspx">pätee tulotasosta riippumatta Yhdysvalloissa</a>) projektiin tuhlautuu 34 vuotta. Mikäli 10 % vuosittainen sijoitustuotto otetaan huomioon, kahden miljoonan kokoon saamiseen kuluu 12 vuotta ilman veroja ja 16 vuotta niiden kanssa. Jälkimmäinen luku venähtää vielä muutamalla vuodella, mikäli sijoituksia joudutaan järjestelemään uudelleen kuplien vuoksi.<br /><br />Toiseksi hyvinvointivaltio politisoi koko yhteiskunnan, mikä tekee menestymisestä vaikeaa ilman poliittisia yhteyksiä. Suomessa tämä näkyy esim. siten, että nuoren on lähes mahdoton saada kunnollista työpaikkaa ilman maisterinpapereita tai ay-jäsenyyttä. Yhdysvalloissa puolestaan yritysten ja politiikan portaita on vaikea kavuta ilman <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ivy_League">Ivy League</a>-tutkintoa. <br /><br />Kolmanneksi hyvinvointivaltio elää lainatulla ajalla. Vaikka teoriassa on mahdollista, että valtio pystyisi rahoittamaan sekä koulutuksen että terveydenhuollon pitkäkestoisesti ilman velkaantumista, käytäntö on osoittanut tämän mahdottomaksi. Tällä hetkellä länsimaiden julkisen sektorin näkyvät velat pyörivät 50-125 % välillä bruttokansantuotteesta ja niiden näkymättömät velat ovat luokkaa 300-800 % maasta riippuen. Tällaista velkaa ei voida koskaan maksaa takaisin edes veroja korottamalla ja palveluja leikkaamalla. Ehkä kahden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua länsimaiden valtava velka-aste tulee kaikille selväksi, milloin keskuspankit painavat rahaa kuin viimeistä päivää ja elintasomme romahtaa.<br /><br />Ironista tässä kaikessa on, että hyvinvointivaltion perusargumentteihin kuului työnteon pakosta vapauttaminen, tasavertaisten mahdollisuuksien antaminen ja hyvän elintason takaaminen asemasta huolimatta. Korkean verotuksen ja politisoinnin ansiosta hyvinvointivaltio on kuitenkin asettanut kaikki samaan muottiin, missä työnteko on käytännössä pakollista eläkeikään asti ja hyvän työpaikan saaminen vaatii tarpeettoman pitkäkestoisen koulutuksen tai hyvät poliittiset yhteydet. Kaiken kukkuraksi järjestelmän romahtaessa elintaso vajoaa neuvostotasolle, kaikkein rikkaimpia lukuun ottamatta.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-16264558759847703932010-01-31T19:34:00.003+02:002010-01-31T19:38:30.728+02:00Uusivuosi ja blogausKuten postausten hupenevasta määrästä voi päätellä, viimevuosi oli allekirjoittaneelle melko kiireinen, kun siirryin asteittain osa-aikaisesta kääntäjästä täyspäiväiseksi kääntäjäksi, täyspäiväiseksi analyytikoksi ja osa-aikaiseksi yrittäjäksi - keskimääräinen työviikkoni kasvoi noin 25 viikkotunnista 100 viikkotunnin paikkeille. Tämän vuoksi blogaus jää jatkossakin muutamaan postaukseen kuussa, kunnes työmääräni vähenee.<br /><br />Vuoden alkupuolella tulen keskittymään rästiin jääneisiin kirja-arvosteluihin (joita on valtavasti) ja talouslamaan. Ilahduksekseni voin myös kertoa, että suomalaiset talousdemokraatit (jotka ovat järjestymässä puolueeksi) ovat halukkaita käymään perusteellisen keskustelun talousdemokratian teoriasta ja käytännöstä kanssani. Tämä keskustelu käydään ainakin osittain tässä blogissa ja se toivon mukaan täydentää aiemman talousdemokratiakritiikkini. Olemme sopineet, ettemme keskustele kultakannasta, mutta tarkoitukseni on kumota talousdemokraattien kultakantakritiikkiä myöhemmin tämän vuoden puolella.<br /><br />New Hampshirekaan ei ole jäänyt vaille Yhdysvaltain laman vaikutuksia ja virallinen työttömyysprosentti nousi viime vuoden aikana neljästä seitsemään. Tämän seurauksena joillakin <a href="http://www.freestateproject.org/">Free State Projectiin</a> (FSP) kytkeytyneillä järjestöillä ja tapahtumilla on ollut tuntuvia rahoitusongelmia - yksityiskoulumme jouduttiin tilapäisesti sulkemaan ja yleensä voitollinen <a href="http://www.freestateproject.org/libertyforum">Liberty Forum</a> saattaa tänä vuonna tehdä tappiota. Siitä huolimatta projektin jäsenmäärä on kasvanut hyvin, saimme ennätysmäärän kansanedustajia New Hampshiren parlamenttiin, sekä rikoimme kaikkien aikojen rahankeruuennätyksen.<br /><br />Ehkä mieleenpainuvin löytö viimevuodelta on alla oleva video evoluutiosta, joka rautalangasta vääntäen oikaisee pitkän listan harhaluuloja:<br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/vss1VKN2rf8&hl=en_US&fs=1&"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/vss1VKN2rf8&hl=en_US&fs=1&" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Tähän yhteyteen haluan myös mainita, että vuoden alkupuolellakin kannattaa <a href="http://www.eroakirkosta.fi/">erota kirkosta</a>. Vaikka viime vuonna jäätiin hieman alle edellisvuoden eroamisennätyksen, kirkkoon kuuluvien määrä laski ensikerran alle 80 % kansasta ja mikä parasta, kastettujen määrä putosi lähes kolmella prosenttiyksiköllä myös alle 80 % ja samalla myös alle kirkkoon kuuluvien määrään!Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-1530667242475129142009-12-30T19:00:00.004+02:002009-12-30T19:09:56.716+02:00Kirjoja rahasta ja taloudesta suomeksi<a href="http://www.taloudenperusteet.com/">Talouden perusteista</a> tutun Petri Kajanderin ponnistelut ovat viimein tuottaneet tulosta. Sekä <i><a href="http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/">Mitä valtio on tehnyt rahallemme?</a></i> että <i><a href="http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/">Ytimekäs opas talouteen</a></i> on julkaistu kustantamo <a href="http://secure.amk-kustannus.fi/">Lumon</a> toimesta. Toivon, että kaikki blogini lukijat kävisivät ostamassa itselleen ainakin yhden kopion kummastakin kirjasta (pakettihintaan 18,90€). Kustantajien löytäminen myös käännetyille hyvin myyville kirjoille on vaikeaa ja mitä paremmin nämä kirjat myyvät, sitä helpompaa on yhteistyön tekeminen kustantajan kanssa jatkossa.<br /><br /><center><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://secure.amk-kustannus.fi/product_info.php?products_id=167"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-sP826JfgpVtYQR8ZQ9t2sh5lbE5ejlx2R05pJ-Ikx4gCWK1CoECzVEd-ZKY0CIqQ0juTsRn8jSJXJT5gHBi9CjSrYiZm4JnI6FJLBDGE8i6ozMsPsoPxZucuHN0uLkghscGwLp-RJiuC/s400/kirja-raha.gif" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5421076110210041170" /></a><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://secure.amk-kustannus.fi/product_info.php?products_id=168"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYJnO6YGMioDKgCyqePvcyiV7duZMesxYjqSfzx5pQKPSTdaAkltG6yYqB4BnJKQMK1NNEPHv5ksj7MrvjTBoYUTPAxqgSclG9sqb4Bennoe0ocY1ZX2azILHtTM-KtwZP4ZGrnoApKAmZ/s400/kirja-opas.gif" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5421076196332214546" /></a></center>Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-80386643458490458992009-11-29T18:59:00.004+02:002009-11-29T19:51:57.577+02:00Lama ja hyvät neuvonantajatLaskusuhdanteen uutisointi vilisee täynnä ongelmia kuten toiveajattelua, salaliittohypoteeseja ja huonoa taloustiedettä. Lisäksi taloustoimittajien kommentit - silloin harvoin kun ne ovat kohdallaan - laahaavat vähintään pari kuukautta tapahtumakulun perässä. Tämän vuoksi ihminen joka luottaa valtavirtatalousuutisointiin tekee mitä luultavimmin merkittäviä sijoitus- ja toimintavirheitä varautuessaan lamaan. Itse en valitettavasti ehdi kommentoida läheskään kaikkia olennaisia uutisia, jonka vuoksi tarjoan lukijoille toivottavasti vähintään yhtä hyvän vaihtoehdon. Seuraavat yhdeksän sijoittajaa, taloustieteilijää, trendianalyytikkoa ja poliitikkoa kattavat kutakuinkin kaiken sen mitä tiedän tulevasta lamasta ja tapahtumien kulusta (järjestetty tärkeimmästä alkaen):<br /><br /><b><a href="http://www.jimrogers.com/">Jim Rogers</a></b> (<a href="http://www.youtube.com/user/JimRogersChannel">YouTube</a>) tuli kuuluisaksi Quantum Fundin perustajana vuonna 1970, joka tuotti 4200 % voiton kymmenessä vuodessa samaan aikaan kun Yhdysvaltain osakemarkkinat nousivat vaivaiset 47 %. Rogers ennusti oikein IT-kuplan romahduksen ja on sijoittanut vuodesta 1998 lähtien lähinnä raaka-aineisiin ja ulkomaalaisiin valuuttoihin.<br /><br /><b><a href="http://www.europac.net/">Peter Schiff</a></b> (<a href="http://www.youtube.com/user/SchiffReport">YouTube</a>) on Euro Pasific Capitalin perustaja ja ennusti asuntomarkkinoiden ja pörssin romahtamisen jo vuonna 2004. Schiff suosii sijoituksissaan kolmansien maiden osakkeita sekä arvometalleja. Hänen mielestään vuokralla asuminen on nyt asunnon ostamista selvästi kannattavampaa, jonka vuoksi Schiff omaisuudestaan huolimatta on vuokralla kolmessa asunnossa Connecticutissa, Floridassa ja Kaliforniassa, joista hän huhujen mukaan maksaa lähes 15 000 dollaria kuukaudessa. Schiff rinnastaa keynesiläiset talouspoliittiset neuvot noitatohtorointiin.<br /><br /><b>Gerald Celente</b> (<a href="http://www.youtube.com/user/GeraldCelenteChannel">YouTube</a>) on vasemmistolaisuudestaan huolimatta maailman kuuluisin trendien ennustaja. Celente sijoitti 1970-luvun alussa öljyyn ja kultaan, jonka ansiosta hän vaurastui ja perusti rahoillaan <a href="http://www.trendsresearch.com/">Trends Research Instituten</a>. Instituutti on hänen johdollaan sittemmin ennustanut lähes kuukaudelleen oikein 1980-luvun pörssiromahduksen, Neuvostoliiton romahduksen, 1990-luvun pörssiromahduksen, Starbucksin ja pullotetun veden suosion, ja 2000-luvun asuntokuplan romahtamisen. Seuraavalle parille vuodelle Celente povaa länsimaiden valuuttaromahdusta, ruoka- ja veromellakoita, väkivallan kasvua, vallankumouksia sekä jopa Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin mahdollista pirstoutumista. Hänen mielestään paras tapa varautua tulevaan on rahan vaihtaminen kullaksi, aseiden osto, ja ruoka- ja vesivaraston kerääminen.<br /><br /><b><a href="http://www.campaignforliberty.com/">Ron Paul</a></b> ei esittelyjä kaipaa. Mies on kirjoittanut tusinan verran kirjoja kultakannasta ja ulkopolitiikasta sekä oli ehdolla Yhdysvaltojen presidentiksi vuosina 1988 ja 2008. Viimeaikoina Ron Paul on äänekkäästi puhunut jopa 10-15 vuotta kestävästä lamasta, dollarin arvon romahtamisesta sekä Yhdysvaltojen vajoamisesta. Paul on sijoittanut lähes kaikki rahansa kultaan ja uskoo sen arvon nousuun niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.<br /><br /><b><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Marc_Faber">Marc Faber</a></b> eli Dr. Doom on kuuluisan <a href="http://www.gloomboomdoom.com/">Gloom Boom Doom -uutiskirjeen</a> arkkitehti. Maineensa mukaisesti Faber ei ennusta länsimaille mitään hyvää. Faber on mm. haukkunut Yhdysvaltoja <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Banaanivaltio">Banaanivaltioksi</a> ja pitää nykyistä neoklassista taloustiedettä lähinnä vitsinä. Jos Faber saisi valita, hän ei tällä hetkellä sijoittaisi rahojaan yhtään mihinkään, mutta inflaatiopelon vuoksi maan- ja kullanosto nousevat kärkisijoille.<br /><br /><b><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/George_Soros">George Soros</a></b> on listani sekä toinen vasemmistolainen että toinen yllä mainitun Quantum Fundin perustaja. Hän tuli myöhemmin kuuluisaksi miehenä joka "rikkoi englannin pankin". Pidän Sorosta yksilönä varsin katalana, koska hän on kannattanut mm. tuloveron ja perintöveron nostoa sekä elvytyspolitiikkaa. Samalla hän itse kuitenkin kiertää veroja ja shorttaa dollaria - ja dollarin shorttaushan on erityisen kannattavaa toimintaa elvytyspolitiikan jatkuessa! Tämän vuoksi kuuntelen Soroksen kommentteja hieman skeptisesti samalla etsien niistä mahdollisia taka-ajatuksia. Soros on kuitenkin kuvaillut nykyistä talouskriisiä länsimaiden versiona Neuvostoliiton romahduksesta ja pitää dollarin ja euron romahdusta täysin varmana.<br /><br /><b><a href="http://www.mskousen.com/">Mark Skousen</a></b> on monille tutumpi kirjailijana ja taloustieteilijänä kuin sijoittajana. Nuoruudessaan Skousen kuitenkin toimi tässä tehtävässä jääden "eläkkeelle" 32-vuotiaana. Myös Skousen ennusti oikein asunto- ja pörssikuplan romahtamisen ja myös hän pelkää räjähdysmäistä inflaatiota. Valitettavasti Skousen piilottelee viisautensa kalliiden salasanojen taakse ja tämän vuoksi luen ja kuuntelen Skousenia lähinnä satunnaisesti silloin kun se on ilmaista.<br /><br /><b><a href="http://jsmineset.com/">Jim Sinclair</a></b> on raaka-ainesijoittaja joka pitää erityisesti kullasta. Itse käytän Sinclairia lähinnä sekundalähteenä koska Sinclair näyttää lukevan kutakuinkin samoja yllä olevia tahoja kuin minä. Silti myös Sinclairilta löytyy paljon alkuperäistä materiaalia ja on ehdotonta luettavaa varsinkin sellaiselle jonka <i>ainoa</i> sijoituskohde on kulta.<br /><br /><b>Jim Grant</b> julkaisee hintavaa <a href="http://www.grantspub.com/">Grant's Interest Rate Observeria</a> joka tarkkailee lähinnä keskuspankkitoimintaa eli rahamääriä ja korkoja. Soroksen tapaan Grantin pääsijoituskohde löytyy valuutoista, mutta kuten Skousen, Grantin sijoitusneuvot löytyvät lähinnä salasanojen takaa. Tämän vuoksi luen/kuuntelen myös Granttia satunnaisesti mm. Bloombergin ja YouTuben kautta.<br /><br />Mainitsemallani yhdeksällä yksilöllä on paljon yhteistä. Suurin osa heistä on ns. kriisisijoittajia, jotka menestyvät sijoitusmarkkinoilla erityisesti silloin kun osakkeilla menee huonosti. Suurin osa heistä odottaa inflaation räjähdysmäistä kasvua ja laman syvenemistä. Heidän mielestään länsimaalaisia osakemarkkinoita kannattaa vältellä kuin ruttoa ja oman selustan turvaamiseksi merkittävä osa salkusta kannattaa sijoittaa kultaan. Myönnän toki, että pelkästään kolmea ensimmäistä seuraamalla saa noin 90 % mielestäni hyödyllisestä informaatiosta.<br /><br />Lopuksi on vielä paras mainita lyhyesti keitä en, ehkä yllätyksellisesti, erityisesti kuuntele:<br /><b>Warren Buffet</b> - maailman kuuluisin sijoittaja ja maailman rikkain (tai toiseksi rikkain) mies. Buffet on taitava löytämään oikeat yhtiöt, mutta teki myös tuntuvia tappioita IT- ja asuntokuplan aikana. Buffet ei siis ole kovinkaan hyvä kuplasijoittaja ja mielestäni hän kärsii jossain määrin vanhuudenhöperyydestä.<br /><br /><b>Alain Greenspan</b> oli ennen FED-uraansa asiallinen taloustieteilijä ja vapaan markkinatalouden vankkumaton kannattaja. Nyt kun Greenspan ei enää ole keskuspankin puheenjohtaja en näe mitään syytä miksi kenenkään tulisi kuunnella hänen kommenttejaan. Muutenkin Greenspan tuntuu käyttävän kaiken vapaa-aikansa sen todistamiseen, ettei hän ollut syyllinen nykyiseen talouskriisiin - totuus on täysin päinvastainen.<br /><br /><b>Nouriel Roubini</b> on taloustieteen professori ja kaikista keynesiläisistä taloustieteilijöistä kaikkein vähiten pihalla. Hän on mm. ennustanut oikein asuntokuplan romahduksen ja on äärimmäisen pessimistinen talouden elpymiselle. Tästä huolimatta Roubini pitää <b>Ben Bernanke</b>n ja <b>Barak Obama</b>n talouspolitiikkaa onnistuneena, kehottaa sijoittamaan valtion obligaatioihin ja uskoo kullan hinnan olevan kupla (tätä kirjoitettaessa kullanhinta on noin 1180 dollaria/790 euroa, joka luultavasti on <a href="http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/differen/diffe07.htm">paikallinen maksimiarvo</a>, silti kullanhinta on erittäin alhainen nyt verrattuna siihen mitä se tulee olemaan kahden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua).Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-10710556191155200032009-10-31T20:09:00.004+02:002009-10-31T20:17:36.833+02:00Kirja-arvostelu: SecessionVasemmistolainen historian professori <b>Thomas Naylor</b> julkaisi vuosi sitten (2008) mielenkiintoisen kirjan New Hampshiren naapuriosavaltion Vermontin Yhdysvalloista irtautumisesta. <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/1932595309?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=390957&creativeASIN=1932595309">Secession - How Vermont and All the Other States Can Save Themselves from the Empire</a></i> on tosin pikemminkin poliittinen manifesti kuin faktoihin perustuva teos, joka tekee parhaansa nostattaakseen nationalismin hengen 600 000 asukkaan osavaltiossa. Kirjassa mm. kuvaillaan Vermontin historiaa, kulttuuria ja poliittista ilmapiiriä täysin uniikiksi - jopa New Hampshireen tehdään irtiottoa määrittelemällä meidät "ilkeämielisiksi republikaaneiksi".<br /><br />Kirjassa on paljon hyviä puolia. Ensinäkin se on lyhyydessään, ytimekkyydessään ja kirjoitusasussaan lähes täydellinen poliittinen pamfletti, joka kattaa kaiken Vermontin ja Yhdysvaltain historiasta ja kulttuurista aina perustuslakianalyysiin ja yhteiskuntakritiikkiin saakka. Mukana on myös merkittävä annos Vermontin sesessionistisen liikkeen historiasta, strategiasta, tulevaisuudesta ja siitä millä tavalla irtautuminen Yhdysvalloista tapahtuisi sekä lakiteknisesti että strategisesti.<br /><br />Koska <i>Secession</i> on kirjoitettu melko tunteellisesti ja räätälöity vasemmistohenkiselle vermontlaiselle yleisölle, sen kritisointi on yllättävän vaikeaa varsinkin kun merkittävä osa kritiikistäni koskee luultavasti kirjoittajan tietoisia strategisia valintoja. Yksi esimerkki tällaisesta on tilastojen käyttö. Yhdysvaltoja (sekä valtiona että yhteiskuntana) kritisoidaan mm. terveyden, koulutuksen, ympäristön ja kulttuurin laiminlyönnistä ilman lähes ainuttakaan viitettä tai tilastoja, ja silloin kun sellainen löytyy, kyseessä on yleensä joku hatusta tempaistu luku tai tunnetun tilaston räikeä väärinymmärtäminen. Eräs toinen ongelma on, että kirja soveltuu melko huonosti muiden (varsinkin pohjoisen Uuden-Englannin ulkopuolella olevien) itsenäisyysliikkeiden oppaaksi. Minun on esim. vaikea nähdä miten joku texasilainen voisi hyötyä Vermontin kulttuurin tai historian tuntemuksesta. Myös perimmäiset syyt Yhdysvalloista irtautumiseen ovat varsin erilaisia pohjoisessa ja etelässä sekä idässä ja lännessä.<br /><br /><i>Secession</i> on kuitenkin kaikin puolin tarpeellinen julkaisu jo siitäkin syystä, että aihetta käsitteleviä faktapohjaisia kirjoja julkaistaan erittäin vähän. Lisäksi kirja toimii mainiona esimerkkinä hyvin kirjoitetusta poliittisesta manifestista muiden osavaltioiden itsenäisyysliikkeille. Pohjoisessa Uudessa-Englannissa asuville (joka siis kattaa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vermont">Vermontin</a>, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Hampshire">New Hampshiren</a> ja <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Maine_(osavaltio)">Mainen</a> osavaltiot) kirja tarjoaa lisäksi mukavan annoksen paikallista historiaa ja kulttuuria. 119 sivua. Yleisarvosana: 77 %.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-51673648734202325452009-09-30T04:54:00.003+03:002009-09-30T04:59:58.320+03:00Vapauden filosofia ja t-paitojaToistemme käännöksestä tietämättä käänsimme hetki sitten englanninkielisen Philosophy of Libertyn suomeksi <b>Petri Kajander</b>in kanssa. Koska oma versioni tuli ulos muutamaa kuukautta aimmin, sen voi löytää swf-tiedostona <a href="http://www.jonathangullible.com/philosophy-of-liberty">Jonathan Gullible Säätiön -sivustolta</a>. Valitettavasti JGS ei tällä hetkellä tee käännöksistä YouTube-versioita, joten käännökseni pääsi ikään kuin unohtumaan. Onneksi Petri kuitenkin korjasi ongelman, tekemällä videon YouTubeen jossa käännöksemme parhaat puolet on yhdistetty.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/M-zZbMbs9Ng&hl=en&fs=1&"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/M-zZbMbs9Ng&hl=en&fs=1&" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Philosophy of Libertyn keskeinen kääntämisongelma oli sen tiukassa sivupohjassa (template), joka ei aina antanut mahdollisuutta sanajärjestyksen muuttamiseen ja välillä rajoitti käytettävissä olevien merkkien määrää. Käännöksen parantamiseksi otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia sähköpostitse tai blogin kommenttiosastoon. Minulta saa myös tarvittaessa käännössivupohjan joko minun tai Petrin käännöksillä.<br /><br />Toinen mainitsemisen arvoinen projekti on <a href="http://www.bureaucrashcontraband.com/fola.html">Bureau Crashin t-paitojen</a> kääntäminen. Tein paitoihin käännökset jo lähemmäs vuosi sitten, mutteivät ne ole vieläkään tiettävästi menneet painoon. Eli jos haluat suomenkielisen liberaalipaidan pistä Bureau Crashille sähköpostia sellaista vaatien. Joku vapaaehtoinen voisi myös tarkistaa suomenkieliset paitakäännökset.<br /><br />P.S. Minä en ole vastuussa ruotsinkielisistä t-paidoista ja olin vain yksi ruotsinkielisen Philosophy of Liberty -käännöksen monista oikolukijoista.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-38751614149982288812009-08-11T04:56:00.012+03:002009-08-24T01:58:54.348+03:00Sarjakuvakommentti - Huxley vastaan Orwell<b>Stuart McMillen</b> on piirtänyt mielenkiintoisen sarjakuvan Huxleyn ja Orwellin maailmojen välisistä <a href="http://www.recombinantrecords.net/docs/2009-05-Amusing-Ourselves-to-Death.html">eroista</a>:<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnXWQbAjp-s-NiODXdF2DIUQbKTvgRAH_GATXqNUI7GMVEhV_t8WWUzRcQbiEm2v59jIt5hVtOJ-cxF0sbpIVuFlYeeo6pNlO9vYAmwJ6pNYtE3lHf0auHrnq7b79uayG6JPfDGBjWdPBs/s1600-h/huxleyorwell1.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 238px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnXWQbAjp-s-NiODXdF2DIUQbKTvgRAH_GATXqNUI7GMVEhV_t8WWUzRcQbiEm2v59jIt5hVtOJ-cxF0sbpIVuFlYeeo6pNlO9vYAmwJ6pNYtE3lHf0auHrnq7b79uayG6JPfDGBjWdPBs/s400/huxleyorwell1.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5371505886970777858" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX4Byt7jw11LXC8HmO0YuIG1n044WFKfwclFDyhVORoKZBXbdcWnizsdlx0u762Fpr0sOoM2GP8bVfpq7vISWhtZ3ovE1YfCnwsNCGG0pb8MWfluxv545T3rIUdDxwISWNmVbz-fZTUpp0/s1600-h/huxleyorwell2.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 340px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX4Byt7jw11LXC8HmO0YuIG1n044WFKfwclFDyhVORoKZBXbdcWnizsdlx0u762Fpr0sOoM2GP8bVfpq7vISWhtZ3ovE1YfCnwsNCGG0pb8MWfluxv545T3rIUdDxwISWNmVbz-fZTUpp0/s400/huxleyorwell2.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5373296687385060082" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmSSsdtTA3DEARoTdosrDm0MoPKAqybJfdklV0Gg3qcXz857U-7vqWH-588gQ_ydY8B7VseuOtFpt6grNsFUlDFPJ3EjiY_a2kDquvB4-F2yYScPOYuofyWbpxCNUWcWT9qqlANvC-eNjO/s1600-h/huxleyorwell3.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 197px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmSSsdtTA3DEARoTdosrDm0MoPKAqybJfdklV0Gg3qcXz857U-7vqWH-588gQ_ydY8B7VseuOtFpt6grNsFUlDFPJ3EjiY_a2kDquvB4-F2yYScPOYuofyWbpxCNUWcWT9qqlANvC-eNjO/s400/huxleyorwell3.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5373296798059020370" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoKEzM8kukbHtv0uDJDz73SwKB94zY3aca0qNzwUzfJ44_zCfwe7f93M3aYqlr0ZjXFmVmGcVk96cvWf_TafpwSB101oz5CO5zq3Bhyphenhyphend6X_xwH3cfXnF_o2air3HnTA2-zjSaCsbAZvZKb/s1600-h/huxleyorwell4.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 229px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoKEzM8kukbHtv0uDJDz73SwKB94zY3aca0qNzwUzfJ44_zCfwe7f93M3aYqlr0ZjXFmVmGcVk96cvWf_TafpwSB101oz5CO5zq3Bhyphenhyphend6X_xwH3cfXnF_o2air3HnTA2-zjSaCsbAZvZKb/s400/huxleyorwell4.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5373296927240281298" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh90pc-PLhbtGudaO6hyphenhyphen4FrGixrG_qcdA3_DGMO2doeXOIYDs4TSZ_pP6Vw8v92OI0KxK6XwxMoFO6T8bFTkoKChK7h-YR0IqizjRaN9Jxqwgov5tm3wp_Fu778_RVjfVIKXoXkKkOc2-9I/s1600-h/huxleyorwell5.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 296px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh90pc-PLhbtGudaO6hyphenhyphen4FrGixrG_qcdA3_DGMO2doeXOIYDs4TSZ_pP6Vw8v92OI0KxK6XwxMoFO6T8bFTkoKChK7h-YR0IqizjRaN9Jxqwgov5tm3wp_Fu778_RVjfVIKXoXkKkOc2-9I/s400/huxleyorwell5.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5373297011530810482" /></a><br /><br />McMillen mielestä Huxley saattoi sittenkin olla Orwellia enemmän oikeassa. Mielestäni nykymaailma on ehkä enemmänkin surullinen sekoitus Huxleyn ja Orwellin <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia">dystopioita</a>, jossa suurin osa keskittyy epäolennaisiin asioihin (Huxley) ja ne jotka eivät keskity saavat kaiken informaationsa massamedialta valtion värittämässä muodossa (Orwell).<br /><br />P.S. Tiedän kyllä, että olen blogannut tavallista vähemmän työkiireiden ja kesäloman vieton vuoksi. Olen ottanut tavoitteekseni blogata hieman enemmän muutaman kuukauden päästä. Sillä välin suosittelen lämpimästi <a href="http://snattu.blogspot.com/">Santun</a> ja <a href="http://pasi.blogit.uusisuomi.fi/">Pasin</a> blogeja (erityisesti niiden rahateoria-postauksia).<br /><br />Edit: Sarjakuva korjattu ja nyt sen pitäisi näkyä alkuperäiskoossa.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-31313215629687506502009-07-30T04:20:00.007+03:002009-07-30T04:34:28.029+03:00Kirja-arvostelu: An Introduction to Austrian EconomicsYleensä jos puhutaan aloittelijalle sopivasta itävaltalaisen taloustieteen perusteoksesta, ensimmäisenä tulee mieleen Hazlittin <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/B001G8NW6Y?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=390957&creativeASIN=B001G8NW6Y">Economics in One Lesson</a></i> (arvostelu <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/04/kirja-arvostelu-economics-in-one-lesson.html">täällä</a>) siitäkin huolimatta, ettei kirja edes ole itävaltalainen. <i>Economics in One Lesson</i> on toki loistava teos, mutta se toimii yhtä hyvin johdatuksena neoklassiseen kuin itävaltalaiseen taloustieteeseen (esim. Cato <a href="http://www.catostore.org/index.asp?fa=ProductDetails&method=&pid=1441077">myy yhä teosta</a>, mutta eri esipuheella). Hiljattain sain kuulla, että Hazlittia parempi itävaltalaisen taloustieteen perusteos olisi <b>Thomas Taylor</b>in <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/B001BSHNDC?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=390957&creativeASIN=B001BSHNDC">An Introduction to Austrian Economics</a></i>.<br /><br /><i>An Introduction to Austrian Economics</i> on siitä hyvä teos, että se lyhyydestään huolimatta esittelee onnistuneesti itävaltalaisen taloustieteen pitkän käsiteliudan kera. Kirja kattaa kaikki itävaltalaisen taloustieteen kulmakivet, eikä esim. jätä taloussykliteoriaa käsittelemättä (kuten Hazlitt tekee). Taylor osaa kirjoittaa myös kiitettävän epäpoliittiseen sävyyn, mikä on yleensä taloustieteilijöille vaikeaa.<br /><br />Siinä missä Hazlitt nojaa helppoon ja selkeään kieliasuun, Taylorin kielenkäyttö on monimutkaista ja paikoitellen vaikealukuista. Kirjan ongelma on ehkä siinä, että se yrittää ikään kuin ahdata <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/1933550317?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=390957&creativeASIN=1933550317">Human Actionia</a></i> kymmenesosaan teoksen alkuperäiskoosta. Lopputulos on kirja, joka ei sovellu esittelyteokseksi taloustieteisiin saatikka liberalismin. Sopivampi teos itävaltalaisesta taloustieteestä kiinnostuneille aloittelijoille olisi <b>Jim Cox</b>in <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/1933550155?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=390957&creativeASIN=1933550155">The Concise Guide To Economics</a></i> (suomennos <a href="http://www.taloudenperusteet.com/opas/index.html">täällä</a>). 95 sivua. Yleisarvosana: 65 %.<br /><br />P.S. Koska epäilen arvostellun teoksen soveltuvan ainoastaan itävaltalaisille liberalismiin kallistuville taloustieteilijöille tai liberaaleille itävaltalaiseen taloustieteeseen kallistuville yksilöille, haluaisin kuulla saako kukaan muu (esim. yliopistossa taloustiedettä opiskellut ei-liberaali) kirjasta mitään irti? Vastaukset kommentteina tai sähköpostitse.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com26tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-74108406578423725152009-06-12T01:53:00.005+03:002009-06-12T02:11:04.466+03:00Sarjakuvakommentti julkisista kouluista<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBX4TXpB-Ifh4Lxzw8MALUWIiK-H5c0rxeXhugBLVM5MMolezQwEm6Wh4a0YDUpgWL_dPtIm3noeAupKWm_2NCmtSuabWEVi5TWVaU4UrefmTMfAnpovrvEoc1lUPGEdSxl-6NEDtiRVxv/s1600-h/2009-05-20-public_school_square.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 364px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBX4TXpB-Ifh4Lxzw8MALUWIiK-H5c0rxeXhugBLVM5MMolezQwEm6Wh4a0YDUpgWL_dPtIm3noeAupKWm_2NCmtSuabWEVi5TWVaU4UrefmTMfAnpovrvEoc1lUPGEdSxl-6NEDtiRVxv/s400/2009-05-20-public_school_square.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5346207240410992018" /></a><br />(Selitys neliskulmaiselle kuplalle löytyy <a href="http://anarchyinyourhead.com/2008/10/22/bubble-chat/">täältä</a>.)<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGDoe7jiKgqVE9xth85rLyn018z_2bUWZZTquL06lNLYM0zyihWehxhFxteNOyVxA9Q1eY2YlEyzw8VlXaBB2FdNQ-_IrlkfTaRuZ3NAQiiOlZpxWdOL9LbFF5VpiO0P69uCzoYhDFLZax/s1600-h/2009-05-22-soul_crushing2.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 364px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGDoe7jiKgqVE9xth85rLyn018z_2bUWZZTquL06lNLYM0zyihWehxhFxteNOyVxA9Q1eY2YlEyzw8VlXaBB2FdNQ-_IrlkfTaRuZ3NAQiiOlZpxWdOL9LbFF5VpiO0P69uCzoYhDFLZax/s400/2009-05-22-soul_crushing2.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5346207338987758946" /></a><br />Täydellisempää vertausta siitä miten (julkiset) koulut pakottavat kaikki yksilöt samaan muottiin tuskin löytyy...<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxCvI1XC8sdzDgRyMESdjCkbQ7SGmlJUsbRGgkIWHFPdL1LEl4I_EO8WdqmzHzS9_39EYOM2oPqlFs6GCeuG6fvlD9BbiZNs5T74dIX0ponQIxXYPj0JW74a5qkWzhrlSHQw9m0s55gG8_/s1600-h/2009-05-27-soul_crushing3.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 187px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxCvI1XC8sdzDgRyMESdjCkbQ7SGmlJUsbRGgkIWHFPdL1LEl4I_EO8WdqmzHzS9_39EYOM2oPqlFs6GCeuG6fvlD9BbiZNs5T74dIX0ponQIxXYPj0JW74a5qkWzhrlSHQw9m0s55gG8_/s400/2009-05-27-soul_crushing3.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5346207391451697666" /></a><br />(Viittaus <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Klassinen_ehdollistuminen">Pavlovin koiraan</a>.)<br /><br /><a href="http://anarchyinyourhead.com/">Anarchy in your head</a> on muutenkin lukemisen arvoinen sarjakuva kaiken karvaisille anarkisteille ja liberaaleille.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-52592412352397623622009-06-11T05:44:00.010+03:002009-06-11T16:23:41.905+03:00Lyhyesti eurovaalien tuloksesta ja eduskuntavaaleista 2011Eurovaaliprosessin seuranta on turhauttava varsinkin kun tietää, ettei europarlamentilla ole käytännössä katsoen mitään valtaa (ei edes parlamenteille tyypillistä lainsäädäntövaltaa) Euroopan komissioon tai Euroopan neuvostoon verrattuna. Euroopan komission varapuheenjohtaja <b>Margot Wallström</b> ilmaisi asian ehkä parhaiten noin vuosi sitten raivontunteita herättävässä videoleikkeessä:<br /><br /><object width="560" height="340"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Cvcdsj3ZWkg&hl=en&fs=1&"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/Cvcdsj3ZWkg&hl=en&fs=1&" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Yllättävintä eurovaalituloksessa oli erityisesti Vasemmistoliiton totaalinen romahtaminen. Syitä romahdukseen voidaan tietysti etsiä aina Korhosesta Soiniin, mutta itse nostaisin kärkeen jo <a href="http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris.dll?app=server&com=sqlxml&tem=d_aihepuu.tpl&topicid=5973&selected=5976">pitkään jatkuneen</a>, sanoisinko, <a href="http://jussi.ehdolla.fi/">lievän imago- ja kommunikointiongelman</a>:<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihWKChuOpMuBDQOz-oG3ftZVIxcPSnRCExA5HF495acX7yYR_kSq1q1_vKtEXzUnOzX5bvRtvE7NKc83BUBlgWlCyQ5XELi4tTJcELrD7dN4NbfdE4UorlM8p5SebXViUXkerQ7RSyWqps/s1600-h/kaksimarjaa.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 356px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihWKChuOpMuBDQOz-oG3ftZVIxcPSnRCExA5HF495acX7yYR_kSq1q1_vKtEXzUnOzX5bvRtvE7NKc83BUBlgWlCyQ5XELi4tTJcELrD7dN4NbfdE4UorlM8p5SebXViUXkerQ7RSyWqps/s400/kaksimarjaa.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5345895816166832882" /></a><br /><br />Vaikka Eurovaaleilla ei ole mitään käytännön merkitystä EU:ssa tehtävään politiikkaan, eurovaalit toimivat jotenkuten seuraavan vaalin suunnannäyttäjänä. Väitän, että eduskuntavaalit 2011 tulevat ratkaisemaan Suomen puoluekartan ulkonäön ja kehityssuunnan seuraavan parin vuosikymmenen ajaksi, nimittäin Suomessa käytetty D'Hondtin menetelmä tuppaa ajautumaan tasapainotilaan jossa on kolme suurta puoluetta, kaksi keskisuurta puoluetta ja 3-4 pienpuoluetta. Tällä hetkellä suomen puoluekartalla on kolme selkeää laskijaa (Vasemmistoliitto, SDP ja Keskusta) ja kolme selkeää nousijaa (Perussuomalaiset, Kokoomus ja Vihreät). Tulevaisuudessa Suomen kolmeksi suureksi puolueeksi nousevat Kokoomus, Keskusta ja Vihreät, keskisuuret puolueet ovat SDP ja Perussuomalaiset; RKP:n, Vasemmistoliiton ja KD:n löytyessä pienpuolueiden kastista. Epäilen, että SDP:n ja Vihreiden välinen kamppailu ratkeaa aikaisintaan 2019 eduskuntavaaleissa, sen sijaan Vasemmistoliiton kohtalo ratkennee jo ensi eduskuntavaaleissa. Jos Vasemmistoliitto menettää vain 1,5 % viime eduskuntavaalien äänisaldosta (8,82 %) puolueen paikkaluku putoaa peräti 17:sta 11:sta ja jos äänisaldo jää Eurovaalien tasolle (5,9 %) puolue saa eduskunnassa enää 9:n paikkaa eli RKP:tä paikan vähemmän (Ahvenanmaan mandaatti mukaan lukien). Mikäli Vasemmistoliiton äänet valuvat raskaammin Vihreille ja Perussuomalaisille eduskuntapaikat vähenevät ripeämmin. Alla oleva käyrä kertoo milloin ja mistä vaalipiiristä Vasemmistoliitto menettää eduskuntapaikan äänestysosuuden laskiessa (käyrä perustuu 2007 eduskuntavaalitulokseen):<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSSR21Z7QhPb2f_jsljmSnW6qBANx9lfYJouM79j3lE0BjZmUrRmkYVVPgReBZ9flWu8icgPhy-d8eU_kkHpVHc12_g1XbiX1RtNi-YsDZrZNW6X7Iw51-jKweRCDDgP1BGVw2gH9ptVNB/s1600-h/vasl.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 288px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSSR21Z7QhPb2f_jsljmSnW6qBANx9lfYJouM79j3lE0BjZmUrRmkYVVPgReBZ9flWu8icgPhy-d8eU_kkHpVHc12_g1XbiX1RtNi-YsDZrZNW6X7Iw51-jKweRCDDgP1BGVw2gH9ptVNB/s400/vasl.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5345895670124608674" /></a><br /><br />Valitettavasti puolueiden vaihdos ei tee käytännön politiikasta yhtään nykyistä järkevämpää. <b>Osmo Soininvaara</b>n puheenjohtajakauden jälkeen (2005) Vihreät ovat liukuneet askel toisensa jälkeen vasemmalle ja muistuttavat nykyään pikemminkin <a href="http://jalkijupinaa.blogspot.com/2009/06/vihrea-on-uusi-punainen.html">SKP:tä</a> kuin <a href="http://www.hs.fi/juttusarja/puheenjohtajat/artikkeli/Rkp+pyrkii+suomenkielisten+liiveihin+Suomen+ainoana+liberaalipuolueena/1135225466469">RKP:tä</a>.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-55926729883565807842009-06-07T18:55:00.005+03:002009-06-07T19:12:47.943+03:00EU-vaalit ja End of Nations<b><a href="http://keronen.blogspot.com/">Jiri Keronen</a></b> on tehnyt (anonyymin kommentoijan sanoin) <a href="http://keronen.blogspot.com/2009/05/end-of-nations-suomeksi-kaannetty.html">poliittisen kulttuuriteon</a> suomentamalla irlantilaisen EU-kriittisen dokumentin End of Nations. Virheellisestä taloustieteellisestä analyysistään huolimatta dokumentti on katsomisen arvoinen. Erityisesti osat EU:n alati lisääntyvästä korruptiosta ja keskusjohtoisuudesta olivat mielenkiintoisia. Dokumentti tuo myös esille EU-eliitin päämäärän eli Euroimperiumin perustamisen, joka voisi hallita kansalaisia rautaisella otteella samalla harjoittaen aggressiivista ulkopolitiikkaa ympäri maailman (ja maailmankaikkeuden).<br /><br />Alla on (toivottavasti) inspiroiva kuva eurovaalien <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2009/05/aanestyspaatokseni-eurovaaleissa-2009.html">äänestysratkaisustani</a>:<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZVbNuN9hYaidlVedy5rKEbt9gKSJKy9Ie2lAMj7sBVTnBSIzG_ddg5FOynL6E8uh8tRTzpnjKUrs6nCBlQflm5XOUdbzstcD4JK35E0u_qjbKtLHRlv7MNHLWSlY_TCRMdVrHyaua9bsD/s1600-h/euvaalit2009.png"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 269px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZVbNuN9hYaidlVedy5rKEbt9gKSJKy9Ie2lAMj7sBVTnBSIzG_ddg5FOynL6E8uh8tRTzpnjKUrs6nCBlQflm5XOUdbzstcD4JK35E0u_qjbKtLHRlv7MNHLWSlY_TCRMdVrHyaua9bsD/s400/euvaalit2009.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5344617643763222610" /></a>Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-79777220972475754622009-05-29T19:49:00.011+03:002009-05-30T01:59:45.600+03:00Valtio tekee elämästä kalliinOlitpa mitä mieltä tahansa valtiosta ja sen toimista, et voi kiistää sen valtaisaa vaikutusta. Jos asia olisi toisin, poliittisilla kysymyksillä olisi vähän merkitystä. Valtiota voidaan kuvata vaikkapa "kylmäksi, julmaksi hirviöksi" (<b>Friedrich Nietzsche</b>) tai vaihtoehtoisesti "kaaoskoneeksi" (<b>Murray Rothbard</b>). Yksilöiden kannalta kuvaavin käsite lienee kuitenkin "hintojen nostaja" tai "elämän kallistuttaja". Myös "omaisuuden uudelleenjakaja" ja "köyhdyttäjä" tulevat mieleen, mutta näiden käsitteiden ongelma on siinä, ettei "omaisuuden uudelleenjako" käsitteenä kerro riittävästi prosessin taloudellisista vaikutuksista. Vastaavasti "köyhdyttäjä" -käsite ei päde poliitikkoihin, byrokraatteihin ja muihin erityisryhmiin, mitkä hyötyvät valtion toimista. Väliintulollaan valtio kallistuttaa ihmiselämää ainakin seuraavalla viidellä tavalla:<br /><br /><b>Hintoihin lisätyt verot</b> kuten arvonlisävero (n. 22 %), tupakkavero (n. 50 %), alkoholivero (n. 44 %) ja polttoainevero (n. 60 %) nostavat hintoja suoraan. Joissain erityistapauksissa nämä verot vielä kasaantuvat kun esimerkiksi jo korkean alkoholiveron päälle lisätään 22 % arvonlisävero. Pahimmassa tapauksessa hintoihin lisätyt verot kattavat jopa lähes 2/3 osaa tuotteen hinnasta.<br /><br /><b>Tuotantoon yhdistetyt verot</b> sisältävät mm. tuloveron (n. 22 %), kunnallisveron (n. 19 %) ja yritysveron (n. 26 %), mitkä syövät elintasoa kahdesta päästä. Toisaalta ne vähentävät palkansaajan nettotuloja, toisaalta ne lisäävät tuotannon kustannuksia ja pienentävät voittoja, mikä lopulta näkyy tarjonnan hupenemisena eli hintojen nostona.<br /><br /><b>Säännöstelyt</b> ovat mahdollisesti kuitenkin se kaikkein tehokkain tapa hintojen nostoon. Säännöstelyjen ylläpito on valtiolle lähes ilmaista, mutta samalla ne nostavat tuotannon kustannuksia paikoitellen jopa astronomiselle tasolle. Korkeiden minimipalkkojen ansiosta suomalaisissa pikaruokaloissa on aina jonoa ja ostoskärryt on lunastettava kolikoilla. Vastaavasti kauppojen aukiolot ja tuotteiden myyntirajoitukset heikentävät voittomarginaaleja. Tähän kun vielä lisätään mm. vaarallisen työn lisiä, vanhempien vapaita ja päivärahoja, sairasvakuutuksia, naiskiintiöitä, työaikarajoituksia, ylityölisiä, työnantajan vastuu jne. ei liene ihme, että tuotteiden hinnat ovat pilvissä.<br /><br /><b>Valtio palveluntarjoajana ja valtio yrittäjänä</b> ovat <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Oksymoron">oksymoronisia</a> käsitteitä, koska oikea palveluntarjoaja ei saa tulojaan varastamalla (eli verottamalla) ja koska oikea yrittäjä joutuu jatkuvasti tarkkailemaan kulujaan yritystoiminnan ylläpitämiseksi. Valtion ryhtyessä palveluntarjoajaksi/yrittäjäksi ensimmäisenä vastaan iskee <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/05/miksi-sosialismi-ei-toimi-talouslaskun.html">talouslaskun ongelma</a> (<a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/05/sosialismi-ja-talouslaskukokeilut.html">2</a>, <a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/05/markkinatalous-ja-talouslasku.html">3</a>), joka johtaa tuotannon kallistumiseen sekä laadun laskuun. Katastrofin sinetöi <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Crowding_out_(economics)">crowding out</a> -ilmiö - yksityisen sekotorin investoinnit siirtyvät pois valtion tieltä muille aloille. Otetaan esimerkiksi julkinen terveydenhuolto. Kustannuksiltaan julkinen terveydenhuolto on kallis verrattuna annetun hoidon määrään ja laatuun, ja silti samalla sille jaetut määrärahat ovat riittämättömiä. Vaikka ennen veroja hoidon hinta on kuluttajalle korkea, verojen jälkeen hinta on kuluttajalle niin matala, että ainoastaan parhaimmat ja erikoistuneimmat (ts. kalliimmat) yksityiset sairaalat pystyvät kilpailemaan valtion kanssa.<br /><br /><b>Inflaatio</b> tai tarkalleen ottaen rahainflaatio hidasta tai jopa estää hintojen luontaisen tippumisen (hintadeflaatio). Sitten 1970-luvun alun rahainflaatio on ollut jopa niin kovaa, että hinnat ovat pääsääntöisesti nousseet vähintäänkin parin prosentin vuosivauhtia. Yleisesti ottaen hidas hinnannousu ei tuota suurempia ongelmia, mutta sen kasaantuminen (cumulative) tuhoaa tehokkaasti säästöjä sekä pitkittää talouden palautumista talouskriisien jälkeen.<br /><br />On vaikea sanoa miten paljon valtiolliset väliintulot nostavat hintoja suhteutettuna saatuun palkkaan, mutta epäilen luvun pyörivän 1/2 ja 2/3 välillä. Toisin sanoen, ilman valtiota elintasosi olisi noin 50-67 % korkeampi.<br /><br />P.S. Vasemmistonuorten lehdestä <a href="http://www.vasemmistonuoret.fi/?/libero/lehti/1_2009/">Liberosta (01/2009)</a> löytyy yllättävän tasapainoinen artikkeli talousdemokratiasta (s. 27-28); lehteen oli nimittäin päätynyt tämän blogin talousdemokratiakritiikkiä (ilman lähdemainintaa). Valitettavasti tuntuu siltä, ettei artikkelin kirjoittaja täysin ymmärtänyt mitä käsitteet hintainflaatio (<a href="http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/06/inflaatio-ja-deflaatioksitteist.html">neoklassinen inflaatio</a>) ja rahainflaatio (itävaltalainen inflaatio) pitävät sisällään. Joka tapauksessa, artikkeli on lukemisen arvoinen.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-5286758052125454631.post-24090909315623257292009-05-25T06:29:00.008+03:002009-05-25T20:04:06.763+03:00Kirja-arvostelu: The Ethics of Money ProductionJos olet lukenut minkä tahansa rahateoriaa käsittelevän itävaltalaisen kirjan tiedät, että taloussyklit johtuvat luotonlaajennuksesta, inflaatio ja matalat korot kannustavat ihmisiä kuluttamaan, deflaatio on hyvä asia, ja taloussyklit sekoittavat ihmisten päät - tuhlailevasta kerskakuluttajasta tulee suhdannevaihtelussa nopeasti maansa myynyt ja päinvastoin. Tässä suhteessa itävaltalaiset rahateoreettiset opukset sisältävät kutakuinkin samat asiat. Niiden eroavaisuudet selittyvät sosiologisilla (katsotaanko ilmiötä kansalaisen, yrityksen vai pankin kuvakulmasta), maantieteellisillä (tuleeko lähdeaineisto pääasiassa Espanjasta, Ranskasta vai Englannista), poliittisilla (onko kassavarantovelvoitteen puuttuminen osa vapaata taloutta vai ei), akateemisilla (perustuuko analyysi neoklassiseen matematiikkaan vai itävaltalaiseen logiikkaan) ja teknisillä (onko kirjan pääpaino rahatalouden muodostumisessa, korkojen määräytymisessä, kirjanpidossa, rahoitusopissa jne.) seikoilla. Teosten todelliset erot mahtuvat marginaaleihin. Tämä ei tarkoita sitä, että nämä kirjat olisivat huonoja. Tosin ei myöskään kannata liioin yllättyä, jos näitä teoksia lukiessa törmää samoihin asioihin yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Suurin etu useamman teoksen lukemisessa on, että rahateorian koukerot suoristuvat ja rahapoliittiset ilmiön oppii näkemään monelta kantilta.<br /><br />Monia rahateoreettisia opuksia lukeneena väitän kuitenkin, että yksi kirja on selvästi erilainen. Kirja on <b>Jörg Hülsmann</b>in <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/B001N3H70O?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=9325&creativeASIN=B001N3H70O">The Ethics of Money Production</a></i> (2008). Kyseessä ei varsinaisesti ole rahateoreettisesta tai edes taloustieteellisestä kirjasta, koska kirjassa käsitellään lähes yksinomaan rahanpainannan moraalifilosofiaa ja sen sosiologisia vaikutuksia. Tästä huolimatta kirjasta löytyy ainakin kolme merkittävää taloustieteellistä oivallusta. 1) Hopeakanta on empiirisesti katsottuna ollut kultakantaa käytetympi rahajärjestelmä ja Hülsmann sanoo itsekin pitävänsä tätä järjestelmää kultakantaa parempana. 2) On parempi kutsua kolikoita nimetä kuin niiden metallimäärän perusteella, koska kolikot voidaan silloin brändätä ja niiden sekoittaminen painoyksiköihin on epätodennäköisempää. 3) Paperirahan painaminen ei teknisesti ottaen ole väärentämistä enää silloin (eli käytännössä vuodesta 1971), kun paperirahassa selkeästi ilmaistaan, ettei sen pohjalla ole metallista kantaa. Fiat-rahan negatiivisten sosiologisten vaikutusten joukkoon Hülsmann lukee mm. 1) valtiovallan kasvun, 2) yritysten korruptoitumisen, 3) yritysten perustamisen vaikeutumisen, 4) spekuloinnin kasvamisen, 5) raha-ahneuden lisääntymisen, 6) aikapreferenssien kasvun, 7) tuotteiden laadun laskun, 8) totaalisen sodankäynnin mahdollistamisen ja 9) murskaavan julkisen ja yksityisen velkataakan syntymisen. Ja jos tässä ei olisi jo antia tarpeeksi, Hülsmann kumoaa vielä fiat-rahaa puoltavat argumentit myös utilitarisin perustein. Lisäksi hän toteaa, että ennen valtiollista fiat-rahoitusta kukaan filosofi tai ekonomi ei puoltanut fiat-rahaa, vaan sitä pidettiin yksimielisesti filosofisesti moraalittomana ja taloustieteellisesti turmiollisena ratkaisuna.<br /><br /><i>The Ethics of Money Production</i> on vaikeasti kritisoitava teos. Eniten teoksessa häiritsi kuitenkin sen lyhyehkö pituus (242 sivua) sekä se, että kirja tuntui ajoittain hieman hätäisesti kirjoitetulta ikään kuin <i><a href="http://www.amazon.com/gp/product/193355018X?ie=UTF8&tag=vpelefantti-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=9325&creativeASIN=193355018X">Mises: The Last Knight of Liberalism</a></i>in (2007) sijaisprojektilta. Kirja tasapainottelee myös ontuvasti kristinuskon (lähinnä katolisen) ja sekulaarin moraalifilosofian välillä. Ymmärrän tämän näkökulman, mutta mielestäni olisi korkea aika, että itävaltalaiset taloustieteilijät lopettaisivat ainaisen kristinuskon (taas, lähinnä katolisuuden) painottamisen. Myönnän toki, että (ainakin) katolisuudella on ollut historiallisesti myönteinen vaikutus vapauteen mutta tämä on osa historiaa, ei nykyhetkeä. Kirjan loppu on myös erittäin latistunut: Hülsmann ei edes yritä ennustaa tulevaa vaan yksinkertaisesti tyytyy tokaisemaan, että jos fiat-rahan painantaa jatketaan, valtioista tulee entistä totalitaarisempia johtuen talouden valvonnan ja säätelyn kiristämisen pakosta. Toinen vaihtoehto on fiat-rahasta luopuminen, joka olisi lähes kuolettava isku koko julkiselle sektorille. <i>The Ethics of Money Production</i>ia lukemalla tulee viimeistään vakuuttuneeksi siitä, että kamppailu fiat-rahaa vastaan on kaikkein keskeisimmässä asemassa. Lakkauttamalla fiat-raha pääsisimme lähes kerta heitolla eroon hyvinvointivaltiosta, huumeiden vastaisesta sodasta, tuloverosta, aggressiivisesta ulkopolitiikasta ja liudasta kansainvälisiä järjestöitä kuten YK, NATO tai WTO. Suosittelen kirjaa mitä lämpimimmin minkä tahansa itävaltalaisen taloussyklikirjan kumppaniksi. 242 sivua. Yleisarvosana: 91 %.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com0