eroakirkosta.fi

lauantai 10. tammikuuta 2009

Demokratia ja koulutus

Tasan kymmenen päivän kultua Barack Obamasta tulee Yhdysvaltain presidentti. Valitettavasti Yhdysvaltain presidenttien taso on laskenut tappavan tasaisesti ainakin vuodesta 1913 alkaen (mahdollisesti kahta poikkeusta, Jimmy Carteria ja Ronald Reagania, lukuun ottamatta) jolloin William Taftin tilalle astui surullisen kuuluisa Woodrow Wilson. Obama tuskin poikkeaa tästä linjasta ja voidaankin suhteellisen turvallisin mielen todeta, niin vaikealta kuin ajatus George Bushin II jälkeen saattaakin tuntua, että Barack Obamasta tulee Yhdysvaltain tähänastisen historian huonoin presidentti.

Viimeisen sadan vuoden aikana Yhdysvaltain presidentit ovat ansiokkaasti:
- Tuhonneet perustuslain
- Lakkauttaneet kultakannan
- Nostaneet Hitlerin valtaan
- Mahdollistaneet kommunismin nousun
- Luoneet tuloveron
- Ja viimeisempänä, vaan ei vähäisempänä, tuhonneet koko maailmantalouden

Tappioiden joukkoon voisi listata myös yleisen sivistystason katastrofaalisen romahtamisen. Tilastoiden mukaan keskiverto Yhdysvaltalaisella on tänään takanaan 13,5 vuoden koulutus - koulutusvuosien määrä on toiseksi korkein koko maailmassa Suomen jälkeen. Sata vuotta sitten keskiverto Yhdysvaltalainen kävi koulua 4,3 vuotta. Vaikka määrällisesti koulutusta on yli kolme kertaa enemmän, sen laadullinen taso on heikentynyt.

The Princeton Reviewin mukaan Lincoln-Douglas debateissa 1858 käytetyn kielen ymmärtämiseen vaadittiin lähes 12 vuotta koulutusta. Kennedyn ja Nixonin poliittisessa retoriikassa 1960 taso oli laskenut 10 vuoteen ja Clinton-Bush debateissa jo 7 vuoteen. Kun Warren Hardingin kiitospuheessa käytetty kieli vastasi 16.06 vuotta koulutusta, Barack Obaman ja John McCainin kiitospuheissa käytetyn kielen taso oli 9.64 ja 7.72 vuotta. Toisin sanoen: sata vuotta sitten yhdestä kouluvuodesta saadun sivistyksen taso vastaa tämän päivän koulussa 5.8 vuoden opiskelua!

Sivistyksen romahtamisesta kertoo myös anekdootti jonka mukaan tämän päivän Harvardin opiskelijoilla ei olisi mitään asiaa samaiseen laitokseen sata vuotta sitten. Myös lehtien väitetään jatkuvasti laskevan tekstiensä lukemiseen tarvittavaa sivistystasoa (tämä tosin, myönnettäköön, saattaa johtua myös toimittajien alati laskevasta kirjoitus- ja kielenkäyttötaidosta). Vertailun vuoksi voidaan ottaa esim. Kansasin 16-vuotiaille oppilaille suunnattu koe 1895 jossa kysytään mm. seuraavaa: "nimeä kaikki Euroopan tasavallat ja niiden pääkaupungit" (huom. aikaa tunti, kysymys on vain yksi vastaavan kymmenen joukossa, äläkä sekoita Euroopan tasavaltoja Euroopan kuningaskuntiin). Toinen hyvä vertailunkohde on esimerkiksi kiinalaisen ja eurooppalaisen koulujärjestelmän välillä, jossa kiinalaisessa järjestelmässä kysytään jotain sellaista jota en itsekkään osaa ratkaista kattavista talous- ja insinöörimatematiikan opinnoista huolimatta - Eurooppalaisessa testissä kysytään suppeata Pythagoraan lausetta jonka vastaus kuuluu sattumoisin Pythagoraan kolmikkoon ja on siten äärimmäisen helppo päässälaskutehtävä.

Väitän, että yksi keskeinen syy sivistyksen katoon on demokratian nousu. Demokratia valtiojärjestelmänä nimittäin perustuu poliittisten mahdollisuuksien tasa-arvon myyttiin jonka toteuttamiseksi vaaditaan tasapäistävää koulutusta eli sellaista koulutusta jossa edetään aineittain luokan huonoimman oppilaan tahtiin. Kun tähän vielä lisätään julkisen sektorin yleinen tehottomuus, crowding out -efekti, yksityiskouluille asetettu opetussuunnitelman noudattamispakko ja poliittisten päättäjien tiuhan vaihtuvuuden luoma vastuuttomuus, sivistys on tuhon oma. Raivostuttavinta tässä kaikessa on, että paremman ravinnon ja terveydenhuollon aikaansaama Flynnin ilmiö sekä tiedon määrän ja laadun halpuuden tulisi päinvastoin nostaa ihmisten tieto- ja ymmärryspohjaa.

7 kommenttia:

Mikko Sandt kirjoitti...

Vaikka määrällisesti koulutusta on yli kolme kertaa enemmän, sen laadullinen taso on heikentynyt.

Sata vuotta sitten se yhteiskunnan osa, joka pärjää huonoiten koulussa, ei käynyt koulua. Onko tämä otettu noissa tutkimuksissa huomioon?

Muutenkin nykyään on hyödyllisempää tietää esimerkiksi informaatioteknologiaan liittyvistä seikoista kuin esim. eurooppalaisista pääkaupungeista.

En oikein usko, että keskivertojantteri olisi tänään tyhmempi kuin keskivertojantteri sata vuotta sitten. Jos puhutaan keskivertokoululaisesta, saattaa asia todellakin olla niin kuin esitit.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Mikko Sandt:
Sata vuotta sitten se yhteiskunnan osa, joka pärjää huonoiten koulussa, ei käynyt koulua. Onko tämä otettu noissa tutkimuksissa huomioon?

Ensiksi täytyy mainita, että tuo lainaamasi sitaatti ei ole mistään varsinaisesta tutkimuksesta vaan päätelmäni kun suhteutin yksinkertaisella matematiikalla keskiverto koulutustasoa presidenttien debatteihin ja kiitospuheisiin. Tietysti tuossa vertailussa voi olla paljonkin metodisesti väärin kuten esim. kokonaisäänestysprosentit, vaalien merkitys, tiettyjen sosiaaliluokkien äänestämiskäyttäytymiset, äänioikeuskysymykset, mahdolliset ekologiset virhepäätelmät sekä kouluaineiden että populaatioiden osalta jne. jne. Osa näistä blogikirjoituksistani on enemmänkin kantaaottavia raapustuksia kuin tieteellisiä tekstejä joten niistä tuskin saa täysin objektiivisia. Tämä keskivertosivistystason lasku (siis vain viimeiset 100 vuotta, ei viimeiset 200 vuotta puhumattakaan 500 tai 1000 vuodesta) on vain jotain sellaista jota olen jo pidemmän aikaa ounastellut ja kun lähiaikoina törmäsin kaikenlaiseen dataan joka ainakin jossain määrin tuki väittämääni päätin kirjoittaa asian ylös.

Tosin vastaus varsinaiseen kysymykseesi, koulutusvuosien yhteenlasketussa määrässä on otettu huomioon myös koulua käymättömät. Vuonna 1905 Yhdysvalloissa keskiverto koululainen kävi lähes 6 vuotta koulua ja vähän yli 70 % kävi koulua, tästä saadaan tuo 4.3 (en nyt valitettavasti löydä tätä alkuperäistä tilastoa)

Muutenkin nykyään on hyödyllisempää tietää esimerkiksi informaatioteknologiaan liittyvistä seikoista kuin esim. eurooppalaisista pääkaupungeista.

Jooh, toki. Tosin tästä huolimatta ihmisten peruskoulusta saatu taloustieteellinen ja informaatioteknologinen tuntemus on aika heikko. Siinä mielessä tavallaan toivoisin niistä pakollisia aineita, toisaalta taas en toivo koska se miltei varmistaisi sen, että ihmisten tietokoneenkäyttötaito laskisi ja taloustieteessä vallitseva keynesiläisyys vahvistuisi (kouluissa kuitenkin opetettaisiin sitä).

En oikein usko, että keskivertojantteri olisi tänään tyhmempi kuin keskivertojantteri sata vuotta sitten. Jos puhutaan keskivertokoululaisesta, saattaa asia todellakin olla niin kuin esitit.

Tuo argumenttisi on ongelmallinen koska se antaa mahdollisuuden niin monelle virhetulkinnalle. Ensinäkin "tyhmyys" viittaa älykkyyteen (eli ÄO:hon) joka voidaan jo mainitsemallani Flynn efektillä todistaa että keskiverto ÄO nousi kolmella pisteellä per vuosikymmen n. vuodesta 1920 vuoteen 1980 (eli ts. keskiverto ihminen on tänään n. 18 ÄO pistettä älykkäämpi kuin keskivertoihminen vuonna 1920 - en nyt ole perehtynyt onko tuo skaala Stanford-Binet [sd 16], Wechsler [sd 15] vai Cattell & Cattell [sd 24], oletan sen olevan Cattel & Cattel). Toiseksi tiedon taso on varmasti toinen 2009 kuin mitä se oli 1909, esim. vuonna 1909 lentokonetta oli hädin tuskin keksitty, varsinaisia tietokoneita ei ollut, lääketiede oli onnetonta jne. ja tieteenalat olivat kehittymättömämpiä. Se mikä oli uusinta uutta 1909 on luultavasti hyvin hyödytöntä tietoa 2009 ja lähes mikä tahansa koulussa opetettava tieto esim. fysiikassa tai kemiassa 2009 olisi ollut mullistavaa 1909. Kolmanneksi voidaan viitata oppilaan tiedon tasoon suhteessa käytettävään kokonaistietomäärään ja koska 2009 kokonaistietomäärä on paljon suurempi kuin kokonaistietomäärä 1909 jolloin tietysti keskiverto-oppilas on suhteutettuna kokonaistietomäärään selkeästi edeltäjäänsä huonompi.

Se tosin mitä tuolla tekstillä tarkoitin ja mitä väitän edelleen, on oikeastaan, että keskivertoihminen 2009 on paljon tehokkaammin väärininformoitu eli ts. enemmän pihalla, mitä keskivertoihminen oli 1909. Mielestäni tämä johtuu pitkälti peruskouluista, mutta myös medialla, kirjastoilla, sekä aikaisemmilla sosialistisilla sukupolvilla on ollut merkittävä osa tässä kehityksessä.

induktio kirjoitti...

Ihan hyviä huomiota USA:n presidenttien toimeenpanovallan jatkuvasta kasvusta kansalaisten vapauden kustannuksella. Yksi todella mielenkiintoinen kirja aiheesta on muuten Mises-instituutin julkaisema Reassessing the Presidency, mikä on aika laaja esseekokoelma.

Olen vähän itsekin miettinyt, tuleeko Obamasta jopa Bushiakin huonompi presidentti, ja Obaman marxilaisviritteiset kommentit ja neokonservatiivien nimittäminen hallinnon avainpaikoille tekee arvelusta aika todennäköisen. Olen siinä vähän eri mieltä, että Bush on tuskin ollut tähän asti kaikkien aikojen huonoin USA:n presidentti, mutta lähihistorian huonoin kylläkin.

Esitän nyt aika poliittisesti epäkorrektin mielipiteen (mitäpä uutta?), että kaikkien aikojen huonoimman presidentin leiman ansaitsee Abraham Lincoln. Kuten Thomas J. DiLorenzo kirjoittaa teoksissaan, Lincolnin pahin teko oli nimenomaan separatismin kieltäminen liittovaltiosta, mikä olisi ollut ehkä paras tapa suojella osavaltioiden oikeuksia. Lincoln tapatti aloittamassaan sisällissodassa montasataatuhatta ihmistä, ja käytännössä väkivaltaisesti orjuutti etelävaltiot takaisin Washingtonin byrokratian alle. "Orjien vapauttaminen" ei siinä ollut koskaan päätavoite. Separatismin eväämisen jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin Yhdysvalloista kasvaisi sellainen globalistinen imperiumi kuin se on nyt.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

induktio:
Yksi todella mielenkiintoinen kirja aiheesta on muuten Mises-instituutin julkaisema Reassessing the Presidency, mikä on aika laaja esseekokoelma.

Pitää joskus tutustua tuohon kirjaan. Nyt kirjalista on tosin niin pitkä (kun en ole oikein ehtinyt lukemaan), ettei tuosta ei tule arvostelua ainakaan pariin vuoteen. Lukisin tietysti mielelläni muiden mahdollisesti tekemät arvostelut (mieluiten ruotsin- tai suomenkielellä).

Olen vähän itsekin miettinyt, tuleeko Obamasta jopa Bushiakin huonompi presidentti, ja Obaman marxilaisviritteiset kommentit ja neokonservatiivien nimittäminen hallinnon avainpaikoille tekee arvelusta aika todennäköisen. Olen siinä vähän eri mieltä, että Bush on tuskin ollut tähän asti kaikkien aikojen huonoin USA:n presidentti, mutta lähihistorian huonoin kylläkin.

Tuo huonoimman presidentin titteli riippuu myös siitä, lasketaanko absoluuttisesti huonoin presidentti eli presidentti joka on hallinnut mahd. paljon liittovaltion resursseja (esim. prosentteina BKT:stä) ja saanut siten mahd. paljon vauriota aikaiseksi vai lasketaanko se relatiivisesti huonoimpana eli kenen aikakaudella asiat huononivat eniten verrattuna edelliseen aikaan. Tekstissäni tarkoitin lähinnä absoluuttisesti huonointa mutta jos presidenttejä verrataan keskenään, relatiivisesti huonoin on parempi tapa. Tosin tässäkin sekä Bush II että Obama luultavasti sijoittuvat todella korkealle.

Esitän nyt aika poliittisesti epäkorrektin mielipiteen (mitäpä uutta?), että kaikkien aikojen huonoimman presidentin leiman ansaitsee Abraham Lincoln. Kuten Thomas J. DiLorenzo kirjoittaa teoksissaan, Lincolnin pahin teko oli nimenomaan separatismin kieltäminen liittovaltiosta, mikä olisi ollut ehkä paras tapa suojella osavaltioiden oikeuksia. Lincoln tapatti aloittamassaan sisällissodassa montasataatuhatta ihmistä, ja käytännössä väkivaltaisesti orjuutti etelävaltiot takaisin Washingtonin byrokratian alle. "Orjien vapauttaminen" ei siinä ollut koskaan päätavoite. Separatismin eväämisen jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin Yhdysvalloista kasvaisi sellainen globalistinen imperiumi kuin se on nyt.

Olen samaa mieltä vaikken Thomas DiLorenzoa ole vielä lainkaan lukenut (tähän asti olen ainoastaan lukenut Thomas Woodsia). Thomas DiLorenzo on toki kirjalistallani suht. korkealla ja ajattelin seuraavassa kirjatilauksessa (n. 2kk päästä) ostaa Mises instituutin DiLorenzo paketin jossa saan neljä mielenkiintoista kirjaa alle 60 dollarilla. Kaksi näistä käsittelee juuri Lincolnia. Se on sitten eri asia milloin saan kirjat luettua, kun historia on aina ollut jotenkin minulle vaikeaa, ehkä siksi ettei se ole ikinä oikein napannut vaan on ollut tuollaista väkisin puurtamista...

Ihan mielenkiinnon vuoksi tarkistin muuten Mises instituutin keskustelufoorumilta ketjusta ketkä kolme olivat kaikkien aikojen huonoimmat Yhdysvaltain presidentit. Kolmen kärjessä kamppailu oli kovaa, mutta Lincoln vei lopulta ykköspaikan (11 ääntä ja peräti 7 ykkössijaa), toinen oli Wilson (11 ääntä, 1 ykköspaikka) ja kolmas oli Roosevelt II (10 ääntä). Tämän jälkeen tulivat Nixon, Truman, Bush II, Johnson (aka LBJ), Buchanan, Carter ja McKinley, muutamalla äänellä jokainen. Jos itse äänestäisin top kolmea listaltani löytyisivät Lincoln (tutuista syistä), Wilson (kolme äärimmäisen huonoa lakia: keskuspankki, tulovero ja senaattorin valinta vaaleilla) ja Johnson (Vietnam, osavaltioiden oikeuksien kaventaminen, tuomioistuinten käyttö politiikassa ja "Great Socityn" mukana tuomat julkisen menojen laajennukset). Pidin Carteria ja Reagania ns. poikkeuksina, koska Carter lakkautti joitakin valtion virastoja + lopetti huumeiden vastaisensodan (jonka Reagan, valitettavasti, uudelleen aloitti), Reagan taas onnistui heikentämään säännöstelyä monella sektorilla, eikä pahemmin kasvattanut valtiota.

Noin mitä muuten tulee poliittisesti epäkorrekteihin mielipiteisiin, niin eiköhän se ole jo kaikille lukijoille selvää, että tässä blogissa ja blogin linkkilistassa ei juuri poliittisesti korrekteja mielipiteitä näy. Ainut korrektisuus josta pidän kiinni, on asiallinen käytös ja toiminta, vaikka toki teen parhaani myös totuudenmukaiseen uutisoinnin suhteen.

Isto kirjoitti...

Olet muuten Suomen yksi parhaimpia bloginylläpitäjiä, mutta pakko kysyä muutamia seikkoja:

- Kuinka USA nosti Hitlerin valtaan? Linkitit vain kirjaostopalveluun, mistä saisi kyseisen kirjan, jossa kerrotaan tämä, mutta pystyisitkö vaikkapa seuraavassa blogikirjoituksessa taikka lyhyesti selittämään, miten?

- Ehkä vuonna 1900 ihmiset osasivat kaikenlaista nippelitietoa. Keskiajallakin opeteltiin kaikki ulkoa, mutta entäs tiedon soveltaminen?
- Minkälainen koulutusjärjestelmä pitäisi olla? Ilmeisesti sellainen, että saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman tuottelijaita ihmisyksilöitä. Tällöin koulut pitäisi yksityistää ja katsoa, miten yritykset ratkaisevat kyseisen ongelman. Turha nyt opetella lintujen tai Euroopan valtioiden nimiä ulkoa.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Isto:
Olet muuten Suomen yksi parhaimpia bloginylläpitäjiä, mutta pakko kysyä muutamia seikkoja:

Kiitos kovasti! Tosin toivoisin, että ehtisin kirjoittaa nykyistä useammin.

- Kuinka USA nosti Hitlerin valtaan? Linkitit vain kirjaostopalveluun, mistä saisi kyseisen kirjan, jossa kerrotaan tämä, mutta pystyisitkö vaikkapa seuraavassa blogikirjoituksessa taikka lyhyesti selittämään, miten?

Historia ei oikeastaan kuulu tämän blogin aihealueeseen lähinnä siitä syystä, että (kuten olen aiemmin maininnut) olen huono historiassa. Mutta noin lyhyesti tuo paleoliberaalien, paleokonservatiivien (mm. linkittämäni Pat Buchanan) ja muutamien muiden revisionistien mielipide on, että Woodrow Wilsonin ansiosta Yhdysvaltojen puuttuminen ensimmäiseen maailmansotaan aikaansai sodan muuttumisen mikä mahdollisti Pariisin rauhankonferenssin järeät ehdot joita pidetään yleisesti historioitsijoiden ja valtiotieteilijöiden parissa yhtenä keskeisenä syynä toiselle maailmansodalle. Filosofi/Ekonomi Hans Hoppen mukaan ensimmäinen maailmansota alkoi alun perin tavallisena monarkioiden välisenä omaisuusmittelönä ja oli jo päättymässä kunnes Yhdysvallat sotkeutuivat tilanteeseen ja muuttivat historiankulun katastrofaaliseen suuntaan. Hoppe (muistaakseni) myös perusteli, että ilman tätä väliintuloa olisimme välttyneet Hitleriltä, Stalinilta, kylmältä sodalta ja mahdollisesti koko kommunistiselta vallankumousten aallolta.

- Ehkä vuonna 1900 ihmiset osasivat kaikenlaista nippelitietoa. Keskiajallakin opeteltiin kaikki ulkoa, mutta entäs tiedon soveltaminen?

Tuohon kysymykseen on vaikea vastata. Ensinäkin täytyy ottaa huomioon monta seikkaa kuten 1) koulutuksen yleinen taso, 2) koulussa vietetty aika ja 3) voidaanko ihmisiä opettaa "soveltamaan". Myös muita mahdollisia seikkoja on.

Aluksi pitää kuitenkin tunnustaa se tosiasia, että ihmiset ovat tänään paljon paremmin ravittuja mikä nostaa ihan fyysisesti älykkyyttä ja siten myös soveltamistaitoa koska korkean ÄO:n omaavat ihmiset ovat ennen kaikkea soveltamisen mestareita (tuotahan taitoa mitataan mm. Mensan Cattell & Cattellissa). Toisaalta taas jos koulutuksen perustaso on heikko (kuten se mielestäni nykyään on) ja koulussa vietetään aivan liikaa aikaa (kuten nykyään tehdään - aiemmin vietetty aika per päivä/vuosi oli huomattavasti pienempi) myös soveltuvuustaito kärsii. Vaikka ennemmin opetusjärjestelmät saattoivat olla tiukempia ja perustua enemmän kuriin ja järjestykseen (tai vast.) kuin kriittiseen ajatteluun (joka kuulemma nykyään on opetusjärjestelmien perustana mutta jota itse epäilen hyvin, hyvin vahvasti) on hyvin kyseenalaista voidaanko mitään soveltuvuutta ylipäätään opettaa. Esim. opettaja ja koulukriitikko John Holt (kirjoja mm. How Children Fail ja How Children Learn) on suunnilleen sitä mieltä, että koulu on tehokkain tapa kriittisen mielen tuhoamiseen ja varmistaa sen, että kaikki ne aiheet joita koulussa opetetaan päätyvät sille listalle joita lapsi ei koskaan tule oppimaan. Yksi asia joka ainakin tukee tätä väitettä, on ns. lapsinerojen katoaminen. Esimerkkinä mainittakoon Louis Braille (josta oli kova haloo hetki sitten, koska hänen syntymästään kului juuri 200 vuotta) joka oli keksinyt ja muokannut täydelliseksi tänään käytetyn sokeiden kirjoitusjärjestelmän ennen 15 ikävuottaan. Vastaavanlaisia esimerkkejä on pilvin pimein aina musiikista fysiikkaan ja taiteesta matematiikkaan. Yhteiskunnallisella tasolla tämä saattaa jopa tarkoittaa nerouden ja taidon kokonaisvaltaista heikkenemistä kuten Charles Murray perusteli kirjassa Human Accomplishment (arvostelin kirjan täällä).

Olen kyllä täysin tietoinen, että olen poikkeuksellisen skeptinen ylipäätään nyky-yhteiskuntaa kohtaan ja väitän, että suuri osa tänään näkemistämme edistyksistä on katoavaa ja sortuu lopulta hyvinvointivaltion alle, ellei politiikka pian muutu.

- Minkälainen koulutusjärjestelmä pitäisi olla? Ilmeisesti sellainen, että saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman tuottelijaita ihmisyksilöitä. Tällöin koulut pitäisi yksityistää ja katsoa, miten yritykset ratkaisevat kyseisen ongelman. Turha nyt opetella lintujen tai Euroopan valtioiden nimiä ulkoa.

En osaa vastata kysymykseen, mutta opetussuunnitelman osalta sekä taloustieteen että tietotekniikan pakollisuuden puute loistaa poissaolollaan (vastaavasti tarpeettomia oppiaineita on pilvin pimein). Näin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei lasten paikka ylipäätään ole koulu (varsinkaan julkinen sellainen). Tähän tilanteeseen on ajauduttu koska hyvinvointivaltio on niin raskas, että perheen elintason ylläpitämiseen vaaditaan kaksi tai jopa kolme tulonlähdettä eikä vanhemmilla siten ole mahdollisuutta pitää lapsistaan riittävästi huolta vaan vastuu on pakko sysätä kasvatusbyrokraattien harteille. Vastaavasti mielestäni viimeistään n.12-13-vuotiaiden tulisi osallistua työelämään muiden aikuisten tapaan. Valitettavasti tämä ei ole lakiteknisesti mahdollista lähinnä ammattiliittojen lobbausten vuoksi ja kulttuurissamme ylipäätään vahvasti aliarvioidaan teini-ikäisten suorituskapasiteetti. Päinvastoin tänään elämme sellaisessa kulttuurissa joka tahtoo laajentaa lapsen, teinin ja nuoren käsitteitä äärirajoilleen pääsääntöisesti vastuun vähentämisen ja vähättelyn toivossa (vrt. esim. Jokelan ja Kauhajoen ampujat joita ei syyllistetty vaan vika oli vaihtelevassa ympäröivässä kollektiivissa). Esim. monet ns. nuorisojärjestöt pitävät yläikärajana 30:tä vuotta ja joissain tapauksissa ikäraja on jopa 40 (esimerkkinä vaikkapa "vasemmistonuoret") tai yli! Näin 26-vuotiaana ja itseäni ei-nuoreana pitävänä en oikein osaa nähdä tällekään länsimaiden kulttuuripiirteelle onnellista loppua...

Isto kirjoitti...

Se on aika uskomatonta, että lapsinerojen määrä on kuulemma vähentynyt radikaalisti, mitä ilmeisimmin koulutusjärjestelmän pakollisuuden takia. Kun tasapäistetään samalle viivalla niin tyhmät kuin älykkäät, eihän sellainen auta kuin korkeintaan tyhmiä. Joskus aikaisemmin lapsinerot saivat vissiin kotiopetusta ja jonkun oikun takia lapsena he keksivät, mitä nyt keksivät.

Muutenkin tuntuu aika ironiselta, että koulujärjestelmän tarkoituksena on opettaa lapsia kriittisyyteen, vaikka joskus vaikuttaa siltä, että tulos on päinvastainen, kun katsotaan mm. poliitikkojen tietämystä taloustiedosta saati kansan tietoa taloustiedosta ja maahanmuutosta keskimäärin. Eihän ne kiinnosta.

Kuinka muuten tänään näkemämme edistykset (mitkä) häviävät hyvinvointiyhteiskunnan alle? Edelleen tehdään teknisiä innovaatioita, jotka näkyvät matkapuhelimissamme. Koulutus voi romahtaa optimaalisesta, mutta siitä huolimatta saadaan insinööriopiskelijoita ja niin edelleen...

Mutta kiitos vastauksestasi. Aina oppii jotain häikäisevää tästä blogista.