Autiolla saarella asuva Robinson Crusoe ei tarvitse rahaa. Myöskään Perjantain saapuessa rahaa ei tarvita, sillä esimerkiksi lihaa voidaan vaihtaa suoraan marjoihin. Samasta syystä pienessä kyläyhteisössä rahaa ei tarvita. Yhteisön kasvaessa vaihtotalousverkosto kuitenkin monimutkaistuu: jos kanafarmari haluaa uudet kengät mutta suutarilla ei ole käyttöä kanoille, suutari voi joko kieltäytyä vaihtokaupasta tai etsiä jonkun joka voi vaihtaa kanoja suutarin haluamiin työkaluihin.
Vaihtotalousverkoston kehittyessä tietyistä tuotteista tulee muita tuotteita halutumpia vaihtokappaleita yksilöiden huomatessa, että suurin osa tuottajista vastaanottaa näitä tuotteita vaihdossa. Tällaisia tuotteita voivat olla esim. oravannahat, näkinkengät ja valkosipulit. Tällöin harvemmin halutuiden tuotteiden tuottajat alkavat harjoittaa epäsuoraa vaihtokauppaa. Kanafarmari voi esimerkiksi tarjota valkosipuliviljelijälle kanoja ja myöhemmin vaihtaa valkosipuleita suutarille jotka suutari ilomielin vastaanottaa tietäen, että hän voi tulevaisuudessa tarjota valkosipuleita vaihtokauppana muille tuottajille. Tästä huolimatta, valkosipuleita ei voida vielä pitää rahana (vaan ainoastaan meta-rahana) jos vain 3/4 osaa tuottajista suostuu vastaanottamaan valkosipuleita. Lopulta vaihtotalousverkostossa yhdestä (tai harvemmin kahdesta) tuotteesta tulee niin suosittu, että käytännössä katsoen kaikki tuottajat suostuvat vastaanottamaan sen.
Rahan määritelmä on yksinkertaisesti "tuote joka on suosituin kaupankäynnin väline". Jos esim. yllämainitussa kyläyhteisössä oravannahasta tulee suosituin kaupankäynnin väline, oravannahka toimii paikallisena rahana. Se, että esim. kylän seppä ei hyväksy oravannahkaa vaihtokauppana on yhdentekevää niin kauan kun kaikki muut n. 1000 kyläläistä vastaanottavat mielellään oravannahkoja. Jos kylään rakennetaan tie, mikä yhdistää kolme kylää keskenään käydään samanlainen rahanmäärittämisprosessi koko alueelle esim. oravannahkojen, ketunnahkojen ja minkinnahkojen välillä. Näiden kylien yhdistyessä muihin kyläverkostoihin prosessi uusiutuu jälleen kerran esim. ketunnahkojen, helmien ja kvartsin välillä, jne. kunnes lopulta pystyssä on maailmanlaajuinen vaihtokauppaverkosto jossa rahayksikkönä käytetään kultaa ja/tai hopeaa. Kulta on siis tuotteena suosituin kaupankäynnin väline maailmanlaajuisesti ja siksi sillä oli myös rooli maailmanlaajuisena rahana.
Vaikka yllä oleva teoria on oikea, se ei valitettavasti riitä perustelemaan rahan arvoa (esim. valkosipulin vaihtoarvo ei taloustieteellisesti selity valkosipulin evolutiivisella historialla). Ratkaisuksi ongelmaan Ludwig von Mises kehitti rahan regressioteorian. Regressioteorian mukaan yksilöt eivät arvosta rahaa sen käyttöarvon vuoksi (rahaa ei tunnetusti voi syödä) vaan sen vaihtoarvon vuoksi. Tästä huolimatta regressioteoria ei ole kehäpäätelmä joka selittäisi rahan arvon rahan arvolla, vaan ajan kulumisen vuoksi huomisen rahan arvo selitetään tämän päivän rahan arvolla ja tämän päivän rahan arvo selitetään eilispäivän rahan arvolla jne. Tästä huolimatta teoria ei edellytä loputonta regressiota. Kun menemme riittävän kauan ajassa taaksepäin, palaamme takaisin yhteiskuntaan jossa kultaa, oravannahkoja ja helmiä ei käytetty rahana. Tällöin niiden arvo ei perustu lainkaan vaihtoarvoon vaan ainoastaan käyttöarvoon. Kullan, oravannahkojen ja helmien arvo perustui siis yksinkertaisesti niiden kauneuteen, statukseen tai lämpimyyteen.
Vaihtotaloudesta siirtyminen rahatalouteen on siksi tärkeää, koska se lyhentää vaihtokauppaan kuluvaa aikaa sekä tasoittaa hintoja (rahatalouteen siirtymisen jälkeen huomisen hinnat ovat käytännössä tämän päivän hintoja pienillä vaihteluilla ja ylihuomisen hinnat ovat käytännössä huomisen hintoja pienillä vaihteluilla jne.). Mutta ennen kaikkea rahatalous mahdollistaa talouslaskun ja sitä kautta tarkemman tuotannon suunnittelemisen. Tämä prosessi puolestaan pidentää tuotantorakennetta pikkuhiljaa, lopulta aikaansaaden räjähdysmäisen hyvinvoinnin kasvun ja maailmanlaajuisten tuloerojen tasoittumisen.
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
Miten raha syntyi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Aivan ja kuten Rothbardkin sanoi, niin kulta on aikaisemminkin valikoitunut vapaiden markkinoiden rahaksi juuri tehokkuutensa ansiosta ja jos raha vapautettaisiin jälleen, niin se tekisi saman uudestaan.
Raha on tehokas, kun sen perustana oleva hyödyke on homogeeninen ja helposti osiin jaettava. Kun sillä on korkea kilohinta ja suuri tiheys ja näin ollen korkea tilavuushinta. Kun se on helposti liikuteltava, varastoitava, todennettava ja mitattava. Kun sen määrä on suhteellisen vakaa ja se on suosittu ts. helposti vaihdettava, myös maailmanlaajuisesti.
Rahan tehokkuudella on vaikutusta rahajärjestelmän tehokkuuteen eli mm. lyönti- ja logistiikkakustannuksiin. Vapaiden markkinoiden hyödykerahajärjestelmä on myös tehokkaampi rahavarannon valvonnan, inflaatiotavoitteen ja korkosääntelyn puuttumisen vuoksi.
Hyödykemarkkinoiden tehokkuus riippu pitkälti rahan ja rahamarkkinoiden tehokkuudesta. Siitä kuinka helposti kauppaa voidaan käydä, myös kansainvälisesti, ja kuinka paljon sitä säännellään ja verotetaan ja mitkä ovat sen transaktiokustannukset.
Hyödykeraha ei tarvitse keinotekoista nimeä ja rahayksikköä. Sen mitattava suure on massa ja mittayksikkö on SI-järjestelmän gramma. Rahayksikön nimi on silloin luonnollisesti kultagramma, hopeagramma jne. Kun konversioita ei tarvita, niin hyödykemarkkinat tehostuvat. Ford Tauruksen (nykyajan T-Ford) hintalapussa ei siis lukisi 15 000 Liberty Dollaria, vaan 600 kultagrammaa. Itse asiassa nimi voi olla keinotekoinen, jos rahayksikkö irroitetaan nimestä. Asiakas voi maksaa 600 kultagrammaa Liberty Dollareina, Liberty Money:na tai jonain muuna yhteismitallisena kultarahana. Toisin sanoen, kauppias voi hyväksyä minkä tahansa kultasepän tai rahapajan lyömän rahan tai pankin talletustodistuksen, koska se on yhteismitallinen rahayksikkönsä eli kultagramman ansiosta.
Arvometalleihin perustuva vapaiden markkinoiden hyödykerahajärjestelmä on ominaisuuksiltaan ylivoimainen verrattuna kansallisvaltioiden sosialistisiin tai fasistisiin, siis rikollisiin, fiat-rahamonopoleihin. Puhumattakaan fiat-rahan perverssistä luonteesta ja vahingollisista sivuvaikutuksista, joita olet kirjoituksissasi ansiokkaasti käsitellyt.
Liberty Dollar oli/on oikeansuuntainen yritys, mutta toteutus olisi voinut olla parempi. Se on yhden ihmisen autotalliyritys ja uskottavuus sen mukainen. Rahan nimi on sinänsä hieno, mutta se antoi hallitukselle tekosyyn terroriin, muistuttaessaan valtionrahaa.
Kullan käyttäminen tilivaluuttana on yksinkertaista, enkä ole tietoinen siitä, että kansallisvaltiot olisivat sitä vielä kansalaisiltaan kieltäneet:
GoldMoney
Babbit:
Raha on tehokas, kun sen perustana oleva hyödyke on homogeeninen ja helposti osiin jaettava. Kun sillä on korkea kilohinta ja suuri tiheys ja näin ollen korkea tilavuushinta. Kun se on helposti liikuteltava, varastoitava, todennettava ja mitattava. Kun sen määrä on suhteellisen vakaa ja se on suosittu ts. helposti vaihdettava, myös maailmanlaajuisesti.
Tämä on erinomainen pointti jonka voisin mainita. Yritin yllä olevassa postauksessa lähinnä perustella sen prosessin kulun joka valitsi lopulta kullan maailmanlaajuiseksi rahayksiköksi. Tosin tämä postaus ei vastaa siihen kysymykseen miksi juuri kulta valittiin rahayksiköksi. Tästä voisi tehdä ihan oman postauksen jossa käydään läpi muiden vaihtoehtojen huonot puolet kultaan verrattuna. Kullallehan on aika vaikea keksiä huonoja puolia, mm. se on eri värinen mitä muut metallit, se ei tummu kuten hopea tai ruostu kuten rauta jne. Pitänee katsoa jos jossain vaiheessa ehdin kirjoittaa tästä aiheesta blogipostauksen. Noin muuten voisit itse harkita blogin perustamista tai jonkun kirjan kääntämistä ihan vain harrastelijamielessä (kuten itsekin teen) :).
Hyödykemarkkinoiden tehokkuus riippu pitkälti rahan ja rahamarkkinoiden tehokkuudesta. Siitä kuinka helposti kauppaa voidaan käydä, myös kansainvälisesti, ja kuinka paljon sitä säännellään ja verotetaan ja mitkä ovat sen transaktiokustannukset.
Jup, yhtenä syynä miksi mm. Euroa ja nyt Ameroa ja vielä maailman laajuista fiat-rahayksikköä suunnitellaan, on juuri tämä argumentti. Valitettavasti (tai onneksi) tämä argumentti toimii vain kullan tai muun hyödykerahan suhteen koska maailmanlaajuiset jne. rahat ainoastaan pahentavat syklisyyttä, inflaatiota jne. ja siten tehokkuudesta (mm. ei rahan vaihtoa, helpottaa talouslaskua jne.) koituvat hyödyt jäävät haittojen jalkoihin.
Hyödykeraha ei tarvitse keinotekoista nimeä ja rahayksikköä. Sen mitattava suure on massa ja mittayksikkö on SI-järjestelmän gramma. [...] Itse asiassa nimi voi olla keinotekoinen, jos rahayksikkö irroitetaan nimestä. Asiakas voi maksaa 600 kultagrammaa Liberty Dollareina, Liberty Money:na tai jonain muuna yhteismitallisena kultarahana.
Esim. tuossa Rothbardin History of Economic Thought käytiin läpi sitä, miten rahayksikön nimen muuttaminen luonnonyksiköistä kuten muruista, grammoista, unsseista jne. nimiin kuten dollariin, liiraan, markkaan jne. oli usein ensimmäisten askelten joukossa siinä miten raha sosialisoitiin. Täten monet radikaalimmat liberaalit ovat olleet sitä mieltä, että jopa rahayksikön nimittäminen muun kuin luonnonyksikön mukaan tulisi olla rikollista. Tietysti tätä on vähän vaikea perustella mistään non-agressio periaatteesta, koska tällaisen lain läpilyöminen kieltäisi mm. rahan brändäämisen, enkä näe sinänsä mitään estettä siinä, että esim. pankit voisivat brändätä eri painoisia kultakolikkoja nimensä mukaan esim. Nordeaksi, Osuuspankiksi jne.
Liberty Dollar oli/on oikeansuuntainen yritys, mutta toteutus olisi voinut olla parempi. Se on yhden ihmisen autotalliyritys ja uskottavuus sen mukainen. Rahan nimi on sinänsä hieno, mutta se antoi hallitukselle tekosyyn terroriin, muistuttaessaan valtionrahaa.
Kun ensi kerran luin Liberty Dollarista innostuin aatteesta kovasti, ostin muutamia Libertyjä ja jopa aiheesta kertovan kirjan. Vähän myöhemmin kävin koko järjestelmän taloustieteellisesti läpi ja huomasin sen olevan täysin mätä. Koko Liberty Dollar lepää periaatteessa yksityisen seignorage-periaatteen päällä ja siten sitä voidaan osittain pitää ihmisten petkuttamisella. Tietysti valtiollinenkin raha on tätä (ja vielä täysin ihmisten petkuttamista) mutta sitä vastaan oikea tapa taistella ei ole oman yksityisen puolifiat-rahan luominen vaan oikeiden metallien käyttö niiden oikean arvon suhteen ja tiedon levittäminen nykyistä järjestelmää vastaan. Kirjoitan myöhemmin myös Liberty Dollarin ongelmasta kunhan aikaa löytyy...
Mahtaakohan digitaalisista kultavaluutoista olla mihinkään? Niitä ei tietääkseni säädellä mitenkään kovin pahasti vielä nykyään, mutta asia toki saattaa muuttua, jos ne tulevat kovin yleiseen käyttöön.
Samaa teoriaa voi käyttää myös fiat-rahan selittämiseen ja siihen, miksi fiat-raha on arvokasta: Siksi koska se oli eilenkin ja koska uskomme sen olevan sitä huomennakin. Eikä sekään tarvitse loputonta reggressiota. Ennen se perustui kultaan, mutta nykyisin vain siihen, ettei sitä ole määräämättömän paljon.
Luottamuksestahan siinä on kyse. Libertaari eetos menee jotenkin niin, ettei valtioon tms. julkiseen instanssiin voi luottaa joten fiat-rahaan ei voi luottaa. Luottamus on kuitenkin myös kultaan perustuvan rahajärjestelmän perusta: jos kaikki vaatisivat fyysistä kullan toimittamista kaikissa maksutapahtumissa on site, transaktiokustannukset nousisivat kauheasti. Lisäksi täytyy luottaa siihen, ettei kultaa ilmesty jostain kauheasti lisää ja siihen, että se kelpaa maksuvälineenä myös tulevaisuudessa. En näe tässä suhteessa periaatteellista eroa fiat-rahaan.
Piti lisätä vielä edelliseen, että paljon kultaa parempi olisi käyttää antimateriaa rahana.
Lasse: "..Tosin tämä postaus ei vastaa siihen kysymykseen miksi juuri kulta valittiin rahayksiköksi.."
Asia vilpitön. Yhteen postaukseen ei tarvitse eikä kannata ahtaa kaikkea. Parempi esittää asia kerrallaan ja pitää paketti kasassa. Me kommentoijat voimme rönsyillä hieman enemmän;-)
Lasse: "Liberty Dollar lepää periaatteessa yksityisen seignorage-periaatteen päällä ja siten sitä voidaan osittain pitää ihmisten petkuttamisella"
En ollut ajatellut asiaa, mutta nyt kun sanoit, niin selkeä tapaushan tuo on.
Lasse: "Kirjoitan myöhemmin myös Liberty Dollarin ongelmasta kunhan aikaa löytyy."
Hienoa, jään odottamaan postaustasi.
Lasse: "..vaan oikeiden metallien käyttö niiden oikean arvon suhteen ja tiedon levittäminen nykyistä järjestelmää vastaan."
On mielenkiintoista spekuloida ajatuksella siitä, mitä tapahtuisi, jos OPEC vaihtaisi petrocurrency:nsa USD:stä kullaksi. Kytkös on taannut Dollarille vakaan kysynnän kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla.
Mm ao linkeistä voi nähdä kullan ja öljyn vaihtosuhteen pysyvän pitkällä aikavälillä kohtuullisen vakaana. Nixonin lopettaessa Bretton Woodin 1971 ja laskiessa Fiat-dollarin vapaasti kellumaan, niin öljy-kulta-suhteeseen syntyi jonkin verran volatiliteettia, mutta ei juurikaan pitkän aikavälin nousevaa tai laskevaa trendiä. Vola johtuu ainoastaan siitä, että molemmat hinnoitellaan dollareissa, jolloin dollarin arvon heilahtelussa suhteessa öljyyn ja kultaan on vaihe-eroa.
"Since 1950, on average an oil producer could expect the cash equivalent to 7.33 ounces of gold for 100 barrels of its valuable crude oil, the very lifeblood of modern civilization. Since 1972, this average has dropped about 9% to 6.67 ounces of gold per 100 barrels of oil. Today the ratio runs around 9 ounces, on the high side of the historical average."
Gold/Oil Ratio Extremes
Gold Still Boiling in Oil
mr_Zombie:
Mahtaakohan digitaalisista kultavaluutoista olla mihinkään? Niitä ei tietääkseni säädellä mitenkään kovin pahasti vielä nykyään, mutta asia toki saattaa muuttua, jos ne tulevat kovin yleiseen käyttöön.
En valitettavasti osaa lainkaan sanoa. Richard Rahn kirjoitti aiheesta ihan hyvän kirjan nimeltään The End of Money jossa käydään kutakuinkin läpi sitä miten digitaalinen raha mm. muodossa digitaalinen kulta ja anonyymit luottokortit ovat tuhomassa valtion verotuspohjan ja lopulta myös valtiollisen rahanpaino-oikeuden. Kirjan analyysi on kyllä ihan hyvä, mutten ole kovinkaan varma siitä toteutuuko se - muitakin skenaarioita on mahdollista kuvitella. Kuten sanoin, en oikein tiedä mitään digitaalisesta rahasta, siinä on liikaa muuttujia ja liikaa tuntemattomia jotta siitä voisi sanoa jotain järkevää suuntaan tai toiseen. Itse olen käyttänyt ainoastaan valtiollisia digitaalisia rahoja mutta olen käyttänyt jonkin verran anonyymejä luottokortteja.
Tiedemies:
Samaa teoriaa voi käyttää myös fiat-rahan selittämiseen ja siihen, miksi fiat-raha on arvokasta: Siksi koska se oli eilenkin ja koska uskomme sen olevan sitä huomennakin. Eikä sekään tarvitse loputonta reggressiota. Ennen se perustui kultaan, mutta nykyisin vain siihen, ettei sitä ole määräämättömän paljon.
Olet täysin oikeassa ja tämä on itse asiassa aihealue johon palaan seuraavassa rahateoria postauksessa. Tässä on kuitenkin sellainen olennainen ero, ettei fiat-raha voi nousta esiin tyhjästä vaan sen on aina perustuttava markkina-arvoisen rahan päälle. Rahaa ei toisin sanoen voi ns. keksiä tyhjästä vaan sen on annettava nousta esiin markkinoiden toimesta. Vasta tämän tapahtuman jälkeen muut vaihtoehdot kuten fiat-raha ovat mahdollisia.
Luottamuksestahan siinä on kyse. Libertaari eetos menee jotenkin niin, ettei valtioon tms. julkiseen instanssiin voi luottaa joten fiat-rahaan ei voi luottaa.
Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Liberaalien mielestä kaikkien ratkaisuiden tulee olla markkinaehtoisia ja tämän vuoksi myös esim. yksityisten pankkien harjoittamaan rahanluontiin (eli reservivaatimuksen/kassavarantovelvoitteen pienentämiseen) suhtaudutaan kriittisesti. Valtio on tässä suhteessa tavallaan establisoitunut ryöstökopla ja rahan suhteen establisoitunut väärentäjä. Eli tavallaan kyse on samasta hommasta mitä yksityiset pankit tekevät mutta paljon laajemmassa (ja siten myös haitallisemmassa) mittakaavassa.
Luottamus on kuitenkin myös kultaan perustuvan rahajärjestelmän perusta: jos kaikki vaatisivat fyysistä kullan toimittamista kaikissa maksutapahtumissa on site, transaktiokustannukset nousisivat kauheasti. Lisäksi täytyy luottaa siihen, ettei kultaa ilmesty jostain kauheasti lisää ja siihen, että se kelpaa maksuvälineenä myös tulevaisuudessa. En näe tässä suhteessa periaatteellista eroa fiat-rahaan.
Tottakai. Luottamushan on koko kaupankäynnin ja sopimusjärjestelmän perusta. 100 % kultakannan alla tämä tarkoittaa sitä, että pankkeihin luotetaan siinä määrin, että ne pitävät kullan varastoissaan ja pystyvät vaihtamaan poletteja/seteleitä kultaan tarvittaessa. Tosin tässä on erittäin suuri ero fiat-rahaan. Fiat-raha pysyy pystyssä ainoastaan lakiteknisin kikkailuiden avulla. Ilman legal tender lainsäädäntöä, valtioiden aseita jne. jne. fiat-raha romahtaisi lähes sekunnissa. Kultakanta pysyy pystyssä ilman vastaavia kikkailuja koska kullalla on ihan oikea kysyntä (eihän kukaan täysjärkinen oikeasti haluaisi värikkäitä paperilappusia joissa on jänniä kuvioita esim. huonekalujen vastineeksi koska kaikki tietäisivät etteivät tällaiset kelpaisi läheskään kaikille vaihdossa ilman valtion takausta ja mahdollista väliintuloa).
Piti lisätä vielä edelliseen, että paljon kultaa parempi olisi käyttää antimateriaa rahana.
Marginal Revolution on siitä ongelmallinen blogi, että siellä on oikeasti myös hieman ns. virheellisiä teorioita (kuten myös sen sisarblogissa Ekonologissa). Joka tapauksessa, tuosta kommentistasi tulee ihan mieleen Hayek joka yritti ratkoa optimaalista hyödykerahaa jotenkin tieteellisesti rankentamalla jonkun korin johon sisältyisi kullan lisäksi mm. hopeaa, platinaa, palladiumia, rautaa, kuparia jne. Hayek myös kuvitteli, ettei mitään parasta rahayksikköä ole vielä keksitty, vaan markkinoiden tulee ratkaista se ongelma tulevaisuudessa ja että tällainen ratkaisu koostuisi mitä luultavimmin valuuttakorista.
Syy miksi kannatamme kultaa valuuttana, ei yksinomaan johdu siitä, että se on määrällisesti arvokasta vaan kullalla on muitakin etuja. Esim. antamassasi listassa Rhodium on huono ehdokas koska sen hinta heittelee älyttömästi suhteessa kultaan ja muihin raaka-aineisiin (en nyt tarkemmin perustele miksi), platina ei kärsi tästä ongelmasta mutta se on myös valkoinen metalli ja siten riski kyseisen aineen sekoittaminen on suuri. Dollareita ja LSD:tä voi periaatteessa taikoa tyhjästä (lisäksi kummankin arvo on korkea valtiollisen väliintulon vuoksi). Timantit ovat vaikeasti tunnistettavissa mm. sirokoneista, lasitimanteista jne. Lisäksi timantit eivät ole homogeenisiä verrattuna toisiinsa. Antimaterian ongelmia tuskin tarvitsee edes mainita. Kulta ei kärsi mistään yllämainituista ongelmista ja siksi se on paljon parempi valuutta.
Babbit:
Asia vilpitön. Yhteen postaukseen ei tarvitse eikä kannata ahtaa kaikkea. Parempi esittää asia kerrallaan ja pitää paketti kasassa. Me kommentoijat voimme rönsyillä hieman enemmän;-)
Omalta kannaltani näiden kommenttien suurin etu on siinä, että ne kertovat suunnilleen mistä aiheista en ole vielä kirjoittanut tarpeeksi (tai tarpeeksi tarkasti) ja siten saan lisää aiheita tätä kautta jatkuvasti ilman ylimääräistä miettimistä :). Rönsyily ei sinänsä haittaa, koska pääsääntöisesti kävijät lukevat kuitenkin postauksen ja ainoastaan osa lukee myös kommentit. Tämän vuoksi en esim. jaksa läpilukea kunnolla omia kommenttivastauksia enkä niinkään välitä kirjoitusvirheistä, kieloppivirheistä, sivistyssanoista, anglismeista ja muiden vieraskielisten sanojen käytöstä.
On mielenkiintoista spekuloida ajatuksella siitä, mitä tapahtuisi, jos OPEC vaihtaisi petrocurrency:nsa USD:stä kullaksi. Kytkös on taannut Dollarille vakaan kysynnän kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla.
Jup, tämä on kieltämättä usein käynyt mielessä. Sinänsä olisi loogista, että OPEC vaihtaisi petronsa USD:stä kullaksi koska mm. islamilaisissa kirjoituksissa on jotain kultakantaa puoltavia käskyjä. Tosin valitettavasti OPEC on aika pahasti Yhdysvaltain pelottelun alla ja esim. aiemmat petron vaihdokset dollarista euroon ovat aloittaneet Yhdysvaltain hyökkäykset (näin kävi mm. vuosi sen jälkeen kun Irak teki näin ja kohta on vuosi kulunut Iranin vastaavasta päätöksestä joten hyökkäys ei liene kaukana). Ja tässä tulee ottaa huomioon se, että Eurot ovat huomattavasti hyväksyttävämpi petron muoto kuin esim. kulta joka on mm. IMF:n kieltolistalla. IMF:än joku artikla sanoo ihan suoraan, että: kulta, hopea, platina ja palladium ovat rahayksiköitä mutta yksikään jäsenmaa ei saa käyttää kyseisiä metalleja rahajärjestelmänsä pohjana (tämä quote ulkomuistista).
Näiden asioiden vuoksi epäilen, että jos jotkut tahto rikkovat kyseisen fiat-rahamonopolin (se on sikäli monopoli, koska kaikki maailman maat käyttävät jonkin sortin fiat-rahaa) se saattaa tulla Aasiasta, sillä Kaukoitä on tällä hetkellä ainut osa maailmasta jossa kulta on jossain määrin käytössä myös rahana ihmisten välillä, jossa ollaan laajalti tyytymättömiä dollarin statukseen (toisin kuin Euroopassa) ja jossa löytyy paljon maita joilla on erittäin vapaa markkinatalous ja pienet verot monesta diktaattorista huolimatta.
En nyt oikein näe, että miten sellaisen tilanteen nouseminen, jossa valtio oikeasti pitäisi aina ja kaikkialla näppinsä erossa rahapolitiikasta, on mahdollista. Ja kun tämä ei ole mahdollista, hyödykerahajärjestelmä on aivan yhtä altis kriiseille kuin nykyinenkin järjestelmä. Vaikka valtion fiat-monopoli lakkautettaisiin, syntyisi silti runsaasti luottoekspansiota harjoittavia pankkeja. Itse asiassa uskon, että "todellinen" kultakanta korvautuisi markkinoilla hyvin äkkiä kultakannalla, jossa tapahtuu runsasta luottoekspansiota. Ensimmäinen tähän liittyvä kriisi olisi vain ajan kysymys, olisi se sitten seurausta valtion tai markkinoiden toimista. Jotta markkinaehtoinen järjestelmä toimisi, valtion tulisi kriisin sattuessa aina pitää näppinsä erossa kriisin hoidosta. Kuvittelisin tämän olevan mahdollista korkeintaan diktatuurissa. Mutta kun valtio kerran puuttuu markkinaehtoisen rahajärjestelmän pelastamiseen/tehostamiseen/toimintaan, tämä on markkinaehtoisuuden lopun alku, kuten historia on niin usein todistanut. Päätyisimme siis ennen pitkää takaisin nykyiseen järjestelmään.
Tällaisten käytännön syiden takia en pidä kultakannan mainostamista kovinkaan rakentavana. Kultakanta toimisi kyllä, jos olisi jokin maaginen (tähän mennessä perustuslaitkaan eivät ole toimineet) keino estää valtiota puuttumasta rahapolitiikkaan vakavankin kriisin sattuessa.
Mikko Sandt:
En nyt oikein näe, että miten sellaisen tilanteen nouseminen, jossa valtio oikeasti pitäisi aina ja kaikkialla näppinsä erossa rahapolitiikasta, on mahdollista.
Jos esim. katsotaan tämän päivän tilannetta, sellainen skenaario on hyvin, hyvin epärealistinen (tai sanoisinko, käytännössä mahdoton). Tästä huolimatta, kultakannan puolustamisessa on järkensä (tästä myöhemmin alla).
Ja kun tämä ei ole mahdollista, hyödykerahajärjestelmä on aivan yhtä altis kriiseille kuin nykyinenkin järjestelmä.
Ei suinkaan, hyödykerahajärjestelmä (eli siis ns. kultakanta ilman reservivaatimusta/kassavarantovelvoitetta) on monin kerroin parempi vaihtoehto verrattuna nykyiseen fiat-rahajärjestelmään ilman reservivaatimusta. Kyseisen hyödykejärjestelmän alla valtiollinen pitkän tähtäimen rahanluominen on erittäin vaikeaa, lisäksi markkinoilla on paremmat mahdollisuudet korjata itseään valtiollisista väliintuloista huolimatta. Täten taloussyklit jäävät paljon lyhyemmiksi ja harmittomimmiksi kuten olen aiemmin perustellut.
Vaikka valtion fiat-monopoli lakkautettaisiin, syntyisi silti runsaasti luottoekspansiota harjoittavia pankkeja. Itse asiassa uskon, että "todellinen" kultakanta korvautuisi markkinoilla hyvin äkkiä kultakannalla, jossa tapahtuu runsasta luottoekspansiota.
Toki, mutta vain ja ainoastaan mikäli valtio antaa näiden pankkien syntyä. Tavallisesti valtion salliessa tämän laillisesti kassavarantovelvoitteet ovat pyörineet verrattain korkealla 50 % -tuntumassa (nykyinen velvoite on 10 % TAI alle). Mikäli valtio ei salli tätä vaan kassavarantovelvoitetta pyörittävät pankkiirit tuomitaan, ongelma poistuu lähes kokonaan. Kannattaa muistaa, että niin kauan kun edes yksi pankki pitää tiukan 100 % kassavarantovelvoitteen eikä suostu inflatoimaan eikä valtio puolusta muita pankkeja, järjestelmä toimii yllättävän kestävästi kuten aiemmat empiiriset havainnot ovat todistaneet.
Ensimmäinen tähän liittyvä kriisi olisi vain ajan kysymys, olisi se sitten seurausta valtion tai markkinoiden toimista. Jotta markkinaehtoinen järjestelmä toimisi, valtion tulisi kriisin sattuessa aina pitää näppinsä erossa kriisin hoidosta. Kuvittelisin tämän olevan mahdollista korkeintaan diktatuurissa. Mutta kun valtio kerran puuttuu markkinaehtoisen rahajärjestelmän pelastamiseen/tehostamiseen/toimintaan, tämä on markkinaehtoisuuden lopun alku, kuten historia on niin usein todistanut. Päätyisimme siis ennen pitkää takaisin nykyiseen järjestelmään.
On tietysti aina olemassa se riski, että 100 % kultakannasta päädyttäisiin pienten askelten avulla takaisin nykyiseen kassavarantovelvoitteettomaan fiat-rahajärjestelmään. Onneksi tällainen siirtymä on historian valossa erittäin vaikea ja hidas prosessi ja esim. 100 % kultakannan muuttui nykyjärjestelmäksi yli 200 vuoden kuluessa. Tietysti nykyään järjestelmät muuttuvat nopeammin, mutta tästä huolimatta kuluisi vähintään muutama sukupolvi, ennekuin 100 % kultakanta muutettaisiin takaisin nykyjärjestelmäksi. Kannattaa myös muistaa, että vielä nykyäänkin kultakanta on niin hyvin ihmisten takaraivossa, että jokaisen finanssikriisin yhteydessä kulta (muodossa Bretton Woods) nostetaan esille yhtenä ratkaisuvaihtoehtona.
Tällaisten käytännön syiden takia en pidä kultakannan mainostamista kovinkaan rakentavana. Kultakanta toimisi kyllä, jos olisi jokin maaginen (tähän mennessä perustuslaitkaan eivät ole toimineet) keino estää valtiota puuttumasta rahapolitiikkaan vakavankin kriisin sattuessa.
Yksi keskeinen syy miksi jaksan puolustaa kultakantaa, on se, että yhteiskunnallinen agenda asetetaan vähintään vuosikymmen etukäteen. Tämän päivän politiikka päätettiin 1990-luvulla ja 2010-luvun politiikka on päätetty tänään, mutta 2020-luvun, 2030-luvun jne. politiikkaa ei ole vielä päätetty. Niihin voi siis vaikuttaa. Jos haluaa taistella tämän päivän poliittisista päätöksistä, täytyy kamppailla (Suomessa) asioista kuten: tuleeko kokonaisveroasteen olla 41 % vai 43 %, tuleeko EU:n perustuslaki hyväksyä, tuleeko kannabiksen lääkekäyttö sallia, tuleeko siviilipalvelusta lyhentää 2 kuukaudella, tuleeko käsiaseiden lupavaatimusta kiristää jne. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä joihin poliitikot perehtyvät ja joiden puolesta/vastaan poliittisesti aktiiviset liberaalit taistelevat (kuten mm. Liberaalit rp, sekä Kokoomuksessa, PS:ssä jne. toimivat liberaalit tekevät). En toki kiistä, etteivätkö nämäkin kysymykset olisi tärkeitä, mutta esim. 41-43 % veroasteesta väitteleminen on sellaisen silmissä irrelevanttia joka tähtää 0-2 % veroasteeseen. Siksi mielestäni on kannattavampaa tähdätä pitkäaikaisempiin muutoksiin. Nykyinen politiikka tuntuu pitkälti täysin toivottomalta koska se on sitä, ja se on siksi toivotonta koska sosialistit ovat saaneet asettaa poliittiset agendansa n. 80 vuotta putkeen. Tämän päivän poliittista keskustelua ei oikeasti voi muuttaa oikeille urille ihan sama miten toimii. Kultakannasta puhumisen tarkoitus on tuoda se osaksi poliittista keskustelua pitkällä tähtäimellä.
Lisäksi kultakannassa on toinenkin pointti. Talouskriisin olemassaolo antaa ennennäkemättömän mahdollisuuden maailmassa sitten 1930-luvun muuttaa koko rahajärjestelmää. Jos kultakannan puolustajat vaikenevat kenttä annetaan ilmaiseksi nykyjärjestelmän kannattajille, Bretton Woodsin kannattajille, maailmanlaajuisen fiat-rahan kannattajille, tai erilaisille "Money crankeille" kuten esim. talousdemokraateille, work money-järjestelmien kannattajille jne. Olisi mielestäni todella harmillista jos esim. joku näistä tahoista voittaisi ja tämän vuoksi olisimme jumissa seuraavat sata vuotta jossain nykyjärjestelmän kaltaisessa marginaalisesti paremmassa rahajärjestelmässä.
Sitten on vielä eräs pointti jonka olen toistuvasti maininnut. Vaikka kultakannan alla (lähinnä silloin jos se on kassavarantovelvoitteeton) on talouskriisejä, ne eivät ole "vakavia kriisejä" sellaisten sattuminen on hyödykerahan mekaniikasta johtuen käytännössä mahdotonta. Ne ovat mahdollisia ainoastaan jonkun suuren luonnonmullistuksen tai vast. vuoksi, jolloin syytä ei pidä vierittää rahajärjestelmän niskaan.
Sori pitkä kommentointiväli ja turha kommentti, mutta tuosta antimateriasta - vetosin MR:ään vain niiltä osin kuin siinä oli noteerattu antimaterian hinta.
Lähetä kommentti