eroakirkosta.fi

perjantai 12. syyskuuta 2008

Inflaatio, taloussyklit ja rahajärjestelmät

Maailma on täynnä mitä merkillisimpiä rahajärjestelmiä. Inflaation ja taloussyklien kannalta keskeisintä näissä rahajärjestelmissä on 1) mihin rahan arvo perustuu ja 2) miten suurelta osin pankit ovat vastuussa rahan olemassaolosta pankkiholveissa. Vapailla rahoitusmarkkinoilla rahajärjestelmällä on tapana kallistua hyvin lähelle kulta- tai hopeakantaa 100 % reservivaatimuksella (tai suomalaisemmin kassavarantovelvoitteella), sillä se on rahajärjestelmistä kaikkein vakain. Riittävän vahva valtio pystyy kuitenkin poistamaan sekä reservivaatimuksen että rahan arvon perustan. Rahan arvon perustan poistamisen seuraus on fiat-raha, eli raha jonka todellinen markkina-arvo on nolla mutta joka laillisen pakotteen ansiosta pystyy ylläpitämään osan vanhasta arvostaan. Inflaation ja rahajärjestelmän välinen suhde näkyy alla olevassa kuvassa:



Vasemmassa yläkulmassa sijaitseva fiat-raha 100 % reservivaatimuksella tarkoittaa valtion luomaa katteetonta rahaa yhdistettynä pankkien velvoitteeseen pitää tileillä näkyvän rahan määrä yhtä suurena pankissa olevan rahamäärän kanssa. Tässä rahajärjestelmässä valtion luoma inflaatio on ongelma, mutta yksityiset pankit eivät pysty pahentamaan tilannetta omalla inflaatiollaan. Tällainen järjestelmä on käytössä vain muutamassa maassa, kuten (käsittääkseni) Kuubassa ja Pohjois-Koreassa - järjestelmää voisi kutsua myös rahasosialismiksi.

Jos fiat-raha 100 % reservivaatimuksella on rahasosialismia, niin fiat-raha ilman reservivaatimusta on rahafasismia. Tällöin sekä valtio että yksityiset pankit pystyvät paisuttamaan rahan määrää jonka seurauksena inflaatio-ongelma on ilmeinen. Valitettavasti tämä järjestelmä on erittäin laajalti levinnyt ja on käytännössä katsoen käytössä koko maailmassa (Yhdysvallat ja Euroopan Unioni mukaan lukien).

Kellon suuntaan kulkien oikeassa alakulmassa sijaitseva kultakanta ilman reservivaatimusta oli käytössä lähes koko maailmassa ennen vuotta 1913. Tämän vuoksi tätä rahajärjestelmää kutsutaankin usein klassiseksi kultakannaksi. Klassisessa kultakannassa valtio sallii yksityisten pankkien velanannon yli sen määrän mitä pankeilla on rahaa tileillään jonka vuoksi myös klassinen kultakanta kärsii inflaatiosta ja taloussykleistä. Onneksi klassisessa kultakannassa mikään ei pakota pankkeja toimimaan näin jolloin kilpailu pitää inflaation kurissa jättäen taloussyklit lyhyiksi ja melko harmittomiksi.

Kultakanta 100 % reservivaatimuksella on ainut järjestelmä jossa kumpaakaan - julkista taikka yksityistä – inflaatiota ei ole. Valitettavasti tätä puhtaaksi kultakannaksi kutsuttua järjestelmää ei ole ollut käytössä missään sitten 1780-luvun jolloin hollantilainen Amsterdamsche Wisselbank pakotettiin rahakannan paisuttamiseen (eli reservivaatimuksesta luopumiseen). Puhtaan kultakannan alla myös taloussyklit olisivat käytännössä katsoen kokonaan eliminoituja.

Seuraavissa postauksissa perustelen tarkemmin miten inflaatio, taloussyklit ja pankkijärjestelmän toiminta poikkeavat toisistaan näissä neljässä rahajärjestelmässä.

8 kommenttia:

Juha Kettunen kirjoitti...

Korjannet toiseksi viimeisen kappaleen alun typon. Siinä puhut kultakannasta, jossa reservivaatimus on.

Hyvä kirjoitus, tässä olisi FAQ-aineksen alkua niille sosialisteille ja valtiojohtoisuuden kannattajille, jotka eivät vielä ole kaiken järjen tavoittamattomissa.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Korjannet toiseksi viimeisen kappaleen alun typon. Siinä puhut kultakannasta, jossa reservivaatimus on.

Korjasin virheen. Kesti kyllä todella pitkän aikaa ennen kuin keksin mistä virheestä oli kyse. Joka tapauksessa on mukavaa, että joku jaksaa huomauttaa asia-, kirjoitus- tai kielioppivirheistä. Ellilä teki tuota alussa lähes joka postauksen kohdalla (mikä tietenkin oli myönteistä), kunnes kyllästyin hänen vittuilevaan tyyliinsä.

Hyvä kirjoitus, tässä olisi FAQ-aineksen alkua niille sosialisteille ja valtiojohtoisuuden kannattajille, jotka eivät vielä ole kaiken järjen tavoittamattomissa.

Aloitin taloussykleistä kirjoittamisen yleisön pyynnöstä ja laskin, että vielä n. 15-20 postausta aiheesta kattanee lähes kaiken mahdollisen olennaisen maan ja taivaan väliltä. Myöhemmin tästä olisi tarkoitus kirjoittaa Liberalismiwikiin. Jos sinulla on ylimääräistä aikaa ja haluja, suosittelen sinne tekstien kirjoittamista. Kirjoittajia on toistaiseksi aivan liian vähän ja aihealue on massiivinen. Itse olen kirjoittanut sinne lähinnä muutamia hajanaisia lauseita johtuen ajanpuutteesta ja omasta kyvyttömyydestä käyttää wikiohjelmaa.

Sam kirjoitti...

Hieno artikkeli, mutta on yksi kiireellinen kysymys?

Onko mahdollista siirtyä kultakantaan, jolloin taloussykleistä ja inflaatiosta tulee harmittomia? Yhteiskuntatieteiden opettaja sanoi, että maailman varallisuus on liian suuri, että kullalla voi kattaa kaiken.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Onko mahdollista siirtyä kultakantaan, jolloin taloussykleistä ja inflaatiosta tulee harmittomia? Yhteiskuntatieteiden opettaja sanoi, että maailman varallisuus on liian suuri, että kullalla voi kattaa kaiken.

Eli tarkoitat siis kultakantaa ilman reservivaatimusta/kassavarantovelvoitetta? Tosin vaikka tarkoittaisitkin ns. 100 % kultakantaa, vastaus on samanlainen.

Ensinäkin rahan määrällä suhteessa tavaramäärään ei ole mitään merkitystä. Jos esim. maailmantalous koostuu vain miljoonasta sukkaparia ja 100 miljoonasta dollarista yhden sukkaparin hinnaksi tulisi ehkä 100 dollaria/pari. Jos taas dollareita on vain 100 000, yhden sukkaparin hinnaksi tulee 0,10 dollaria. Tietysti maailmantalous koostuu muistakin kuin sukista ja rahaa on tuntuvasti enemmän monessa eri muodossa, mutta idea lienee selvä. Mikä tahansa rahamäärä on siis optimaalinen (Santulla on tosin tästä hieman eriävä mielipide mutta tämä ero on lähinnä kosmeettinen, enkä siksi käy sitä läpi tarkemmin).

Historiallisesti katsottuna kulta toimi rahajärjestelmänä aina vuoteen 1913 asti. Yhdysvalloissa 90 % kaikkien kolikoiden massasta koostui hopeasta aina vuoteen 1968 saakka. Jos palaisimme kultakantaan, olisi hyvin todennäköistä, että pienemmät ostokset maksettaisiin hopealla, suuremmat kullalla. Esim. nykyään kullan dollarikurssi on 1 unssi = 750 dollaria. Tämä tarkoittaisi että 250 000 dollarin talo maksaisi 333 unssia, uuden tietokoneen saisi 3 unssilla, mittatilauspuvun unssilla kultaa ja 40 dollarin ruokaostokset maksaisivat 1/20 unssia kultaa, joka on myös pienin järkevän kokoinen kultakolikko (allekirjoittaneella on sellainen pöytälaatikossa). Tietysti jos kultakantaan oikeasti palattaisiin, kullan hinta nousisi suunnilleen 1 unssi = 25 000 dollarin pintaan. Tällöin yllä oleva talo maksaisi 10 unssia, uusi tietokone 1/10 unssia ja jonkin sortin frakin 1/20 unssilla. Tällä kurssilla kullan käyttäminen ainoana maksuvälineenä olisi kovin epäkätevää. Tosin hopean luontainen kurssi on paljon alempi ja pyörinee noin 1 unssi = 100 dollarin paikkeilla. Tällöin 1/20 unssi olisi arvoltaan 5 dollaria. Vielä pienemmät transaktiot voitaisiin hoitaa ns. polettien (token coin) avulla. Luottokortit puolestaan mahdollistavat periaatteessa minimaalisten transaktioiden suorittamisen myös kullalla - jos esim. 1 unssi = 25 000 dollaria tällä yhdellä unssilla voisi maksaa koko vuoden menot vuokrat mukaan lukien luottokorttia käyttäen.

Itse en siis näe mitään muita kuin poliittisia esteitä kultakantaan palaamiseen ja niidenkin yli voidaan päästä.

roskaposti kirjoitti...

Vaikka siirryttäisiinkin kultakantaan, niin ei ole mikään pakko oikeasti maksaa kullalla. Käytössä voi silti olla setelit (ja periaatteessa ihan mistä tahansa materiaalista valmistetut kolikot).

Setelissä vain lukisi esim., että tämä seteli vastaa 1/100 unssia kultaa.

Jos kultakannan vaatimuksena olisi, että maksaminen tapahtuu oikealla kullalla, niin moderni yhteiskunta ei olisi mitenkään mahdollinen. Netissäkään ei voisi ostaa mitään.

roskaposti kirjoitti...

"Tietysti jos kultakantaan oikeasti palattaisiin, kullan hinta nousisi suunnilleen 1 unssi = 25 000 dollarin pintaan."

Oletko varma?! Tuo tarkottaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi koko Lappi muutettaisiin kultakaivokseksi.

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

roskaposti:
Vaikka siirryttäisiinkin kultakantaan, niin ei ole mikään pakko oikeasti maksaa kullalla. Käytössä voi silti olla setelit (ja periaatteessa ihan mistä tahansa materiaalista valmistetut kolikot).

Olen samaa mieltä, jätin setelit mainitsematta koska en halua aiheuttaa suurempaa sekaannusta kysyjän mielessä. Rahateoria taloussykleineen on muutenkin vaikeasti käsitettävissä oleva aihe, selitti sen miten hyvin tahansa. Itse en oikein tiedä miten suhtautua setelien käyttöön. Tietysti markkinat luultavasti valikoisivat setelit, mutten ole varma onko tämä hyvä asia. Yksi syy klassisen kultakannan lopulliseen kaatumiseen 1913 oli, että ihmiset olivat tottuneita käyttämään seteleitä ja poletteja noin kahden sukupolven verran - eli he harvemmin käyttivät aitoa kultaa transaktioiden suorittamiseen.

Jos kultakannan vaatimuksena olisi, että maksaminen tapahtuu oikealla kullalla, niin moderni yhteiskunta ei olisi mitenkään mahdollinen. Netissäkään ei voisi ostaa mitään.

Jooh, tämän vuoksi mainitsin mm. luottokortit maksuvälineenä sillä yhteiskunta on luopumassa käteisen käytöstä pikkuhiljaa kokonaan. Tämän voi nähdä esim. M0 (tai M1) luonnista, joka koostuu pelkistä setelien painamisesta. Keskuspankki painaa yhä vähenemässä määrin seteleitä mutta sen sijaan inflatoi syöttämällä lisää nollia tietokoneisiin.

Oletko varma?! Tuo tarkottaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi koko Lappi muutettaisiin kultakaivokseksi.

En ole lainkaan varma. Kukaan ei tiedä näitä asioita. Tuo kullan hinta on laskettu ynnäämällä yhteen liikkeellä olevien dollarien kokonaismäärä ja jakamalla se Yhdysvalloissa julkisessa omistuksessa sijaitsevalla kullan määrällä. Murray Rothbard laski ennen kuolemaansa (1991-1995 välissä) tämän suhteen olevan ainakin 5 000 per unssi. Joseph Salerno laski myöhemmin (joskus 1990-luvun lopulla) tämän hinnan noin 15 000 per unssi. Viimeisimpänä Jesus Huerta de Soto laski tämän hinnan (2003) olevan yli 20 000 per unssi. Itse arvoin sen nykyään olevan noin 25 000 per unssi, mutten ole tästä lainkaan varma. Tässä käynnissä olevassa raaka-ainekuplassa kullan hinnan odotetaan nousevan 3 000 - 8 000 ennen kuplan puhkeamista joten en pidä näitä laskelmia mitenkään totaalisen epärealistisina. Todellisuudessa kukaan ei tiedä, on varsinkin vaikea arvioida miten fiat-rahasta luopuminen ja kultakantaan siirtyminen maailmanlaajuisesti vaikuttaisi kullan ym. hintoihin.

roskaposti kirjoitti...

"jätin setelit mainitsematta koska en halua aiheuttaa suurempaa sekaannusta kysyjän mielessä"

Ok, ymmärrän toki. Itse mainitsisin silti setelit, koska jotkut saattavat muuten luulla, että kultakantaan siirtymisen takia joutuu rahtaamaan aina kultaa mukana. Setelit ovat niin paljon kätevämpiä.

Tosin huomasit kuitenkin mainita luottokortit, joten se lievensi sekaannusta. Itse en kyllä jaksanut lukea niin pitkälle =)

En varmaan olisi kirjoittanut kommenttia, jos olisin lukenut viestisi kokonaan.