Kansallissosialistien suureksi iloksi, Suomi oli jälleen ykkönen puoli vuotta sitten julkaistussa uudessa Pisa-tutkimuksessa. Nozick on aiemmin kritisoinut Pisa-testiä siitä, ettei testi itse asiassa mittaa sitä mitä se väittää mittaavansa vaan testistä muodostuu eräänlaisen älykkyystesti. Valkoisessa rodussa keskiverto älykkyysosamäärä on noin 100 maasta riippumatta, kun taas maahanmuuttajien älykkyysosamäärä on yleensä huomattavasti alempi. Täten Pisa-testi korreloi voimakkaasti maahanmuuttajien määrän kanssa, joka selittänee maahanmuuttajarunsaan Ruotsin heikon tuloksen ja maahanmuuttajavähäisen Suomen korkean sijan. Maahanmuuttajien keskivertoa alemman älykkyysosamäärän lisäksi voisin mainita, että maahanmuuttajien tulos heikkenee myös heikon opetuskielen taidon vuoksi joka entisestään kasvattaa tuloseroja. Toinen syy Suomen hyvään tulokseen on suomenkielen foneettisuus joka tekee jopa vieraiden sanojen tavaamisesta helppoa verrattuna esimerkiksi englanninkieleen.
En epäile kumpaakaan selitystä sinänsä mutta väitän, ettei kumpainenkaan selitys näe Pisa-testin todellista suurta ongelmaa. Vaikka Pisa-testi väittää vertailevansa opetusjärjestelmiä opetusjärjestelmiin, käytännössä se mittaa ainoastaan julkisia koulutusjärjestelmiä toisiin julkisiin koulutusjärjestelmiin. Toisin sanoen, Pisa-testin tuloksilla ei ole mitään käytännön merkitystä koulutuspolitiikan kannalta, koska testi ei koskaan vertaile kokonaan yksityistä koulutusjärjestelmää kokonaan julkiseen koulutusjärjestelmään. Yksityisten koulujen määrä, jopa sellaisissa maissa joissa niitä on verrattain paljon (kuten Yhdysvalloissa 11 %), jää myös niin pieneksi, ettei niiden vaikutus Pisa-testin tulokseen ole kovinkaan suuri. Kaiken lisäksi nämäkin vähäiset yksityiset koulut joutuvat toimimaan raskaan säätelyn alla aina opetussuunnitelmasta alkaen, minkä vuoksi markkinaehtoisesta yksityiskoulutuksesta jäädään hyvin kauas.
Länsimaissa käytännössä ainoa markkinaehtoisesti tapahtuva koulutus on kotikoulutus (home schooling), jolloin lapsia ei laiteta lainkaan kouluun. Yhdysvalloissa, joissa kotikoulutettuja on myös verrattain paljon (2 %), tällaiset lapset ovat keskimäärin neljä vuotta julkisten koulujen oppilaita edellä ja kaksi vuotta yksityisten koulujen oppilaita edellä. Pisa-testissä hyvin menestyminen tarkoittaa siis sitä, että muiden maiden julkisiin kouluihin verrattuna Suomen julkinen koulutusjärjestelmä toimii melko tehokkaasti. Pisa-tutkimuksen voittajan rinnastaminen markkinaehtoiseen koulutukseen on kuitenkin samalla viivalla kuin kuutosdivarin voittajan rinnastaminen liigatason joukkueeseen: kun oman sarjan kanssakilpailijat ovat riittävän huonoja, voittoon riittää muita hieman vähemmän surkea suoritus.
sunnuntai 13. heinäkuuta 2008
Pisa-testin kritiikkiä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Sen verran kommentoin, että jätit tuosta yhden hyvin tärkeän seikan mainitsematta ja se on tuo tv-ohjelmien tekstitys. Ton ansiosta tyhmimmätkin ja laiskimmat suomalaisvekarat saavat todella paljon treeniä lukemisessa.
Eihän tuo Suomen sijoitus tuossa Pisan testissä ole Suomea lukuunottamatta oikeasti herättänyt mitään ihmetystä. Ulkomailla kun tiedetän oikein hyvinkin tuo foneettisuushommeli.
Ainoa kysymys mikä tuon testin pohjalta pitäisi nostaa esiin on se, että miksi nuo ulkomaalaisvekarat saavat niin huonot pisteet tuosta testistä? Ne kysymykset kun on sitä tasoa, että 10 vuotiaittenkin pitäisi vetää tuosta täydet pisteet.
Sen verran kommentoin, että jätit tuosta yhden hyvin tärkeän seikan mainitsematta ja se on tuo tv-ohjelmien tekstitys. Ton ansiosta tyhmimmätkin ja laiskimmat suomalaisvekarat saavat todella paljon treeniä lukemisessa.
Tuo on hyvä pointti jota en huomannut lainkaan. Suomen lisäksi myös muut pohjoismaat sekä Benelux maat eivät dubbaa lainkaan (eli ts. tekstittävät), jolloin niidenkin sijoitusten luulisi kohoavan. Ruotsi ja Alankomaat löytyvätkin luetunymmärtämisessä suht. korkealta, toisaalta anglomaat Kanada, Uusi Seelanti, Irlantia ja Australia sijoittuvat yllättävänkin korkealle, vaikka ne eivät harrasta tekstitystä. Silti uskon, että tekstiys vaikuttaa positiivisesti varsinkin luetunymmärtämiskokeessa.
Eihän tuo Suomen sijoitus tuossa Pisan testissä ole Suomea lukuunottamatta oikeasti herättänyt mitään ihmetystä. Ulkomailla kun tiedetän oikein hyvinkin tuo foneettisuushommeli.
Jup, käsittääkseni ainut maa joka Suomen lisäksi noteerasi testin oli Saksa, jossa Saksan Yhdysvaltoja huonompi Pisa-testi aiheutti lähes kansallisen hätätilan. Suomessa jostain syystä noteerataan kaikki kansainväliset testit jossa Suomi pärjää muita paremmin, luultavasti ihan itsensä pönkittämistarkoituksessa sekä oikeutuksena sosialidemokratian jatkamiselle.
Ainoa kysymys mikä tuon testin pohjalta pitäisi nostaa esiin on se, että miksi nuo ulkomaalaisvekarat saavat niin huonot pisteet tuosta testistä? Ne kysymykset kun on sitä tasoa, että 10 vuotiaittenkin pitäisi vetää tuosta täydet pisteet.
En ole aivan varma tarkoitatko "ulkomaalaisvekaroilla" maahanmuuttajia yleensä vai muiden maiden lapsia? Maahanmuuttajien huono selitys johtunee siitä, että suurin osa Eurooppaan tulevista maahanmuuttajista on Afrikkalaistaustaisia joiden yleisälykkyysosamäärä (eli ns. g-faktori) on noin yhden keskihajonnan verran Eurooppalaisia matalampi. Kun tähän päälle lisätään vielä kielellinen rasite, ei liene epäselvää miksi maahanmuuttajat pärjäävät Pisa-testissä erittäin huonosti. Mielestäni muiden maiden tuloksia ei pitäisi niinkään kritisoida, vaan ajatella asia toisinpäin: kun kilpailee kuutosdivarissa, niin divarin voittaminen ei vaadi kovin paljoa. Suomalainen opetus on mielestäni kauttaaltaan heikkoa, jonka todistanee se tosiasia, ettei suurin osa aikuisväestöstä osaa antaa oikeaa määritelmää edes korolle.
monesti pisa-pärjäämistä halutaan selittää opettajien korkealla koulutustasolla. Toki on totta, että suomessa seminaarilaisista on tehty maistereita. ja esikoulusta ja lastenkodista lähtien maisterit ohjaavat lapsia opin ja kasvamisen tiellä.
lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa on kovaa tunkua näille aloille, että voidaan ankarasti diskriminoida kaikki vähänkin epäkelvot. opettajakoulutukseen pääsy on niin vaikeaa, että opettajat ovat varmasti kohtuullisen kelpo porukkaa kansainvälisesti ajateltuna.
opettajakoulutukseen valittu porukka on tarpeeksi fiksua hyviinkin opetussuunnitelmiin. valitettavasti suomalainen yliopisto ei heiltä vaadi akateemista asennetta. ei haluta tutkia opetuksen tuloksia. ei haluta hakea parhaita opetusmetoda (saattavat kyseenalaistaa opettakeskeisen systeemin monopolin). Opetusmenetelmien kehitys on kiellettävä, ettei ammattiliitto kärsi
monesti pisa-pärjäämistä halutaan selittää opettajien korkealla koulutustasolla. Toki on totta, että suomessa seminaarilaisista on tehty maistereita. ja esikoulusta ja lastenkodista lähtien maisterit ohjaavat lapsia opin ja kasvamisen tiellä.
lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa on kovaa tunkua näille aloille, että voidaan ankarasti diskriminoida kaikki vähänkin epäkelvot. opettajakoulutukseen pääsy on niin vaikeaa, että opettajat ovat varmasti kohtuullisen kelpo porukkaa kansainvälisesti ajateltuna.
Jälleen yksi hyvä pointti minkä olin kokonaan unohtanut (mutta mistä olin tietoinen). Ero Suomen ja Yhdysvaltain opettajakoulutukseen on varsinkin suuri - Suomessa opettajakoulutukseen on kova tungos ja heistä valmistuu maistereita (kuten sanoit), Yhdysvalloissa opettajakoulutukseen hakeminen on helpoin tapa päästä yliopistoon (vrt. Suomessa DI-puoli tai teologia) ja heistä valmistuu kandeja. Paikallisissa (Yhdysvaltalaisissa) lehdissä on välillä artikkeleja joissa kerrotaan joistain yksittäisistä julkisen koulun opettajista jotka eivät itse osaa laskea tai lukea lainkaan. Suomessa vastaava on luultavasti mahdotonta. Tämä vaikuttanee jonkin verran myös Pisa-testin tuloksiin...
opettajakoulutukseen valittu porukka on tarpeeksi fiksua hyviinkin opetussuunnitelmiin. valitettavasti suomalainen yliopisto ei heiltä vaadi akateemista asennetta. ei haluta tutkia opetuksen tuloksia. ei haluta hakea parhaita opetusmetoda (saattavat kyseenalaistaa opettakeskeisen systeemin monopolin). Opetusmenetelmien kehitys on kiellettävä, ettei ammattiliitto kärsi
Itse en valitettavasti ole kovinkaan perehtynyt opettajakoulutukseen, mutta kolme tuttavaani käy sitä tällä hetkellä. Heiltä saamani käsityksen mukaan opettajakoulutus on Suomessa vähän kuin peruskoulun uudelleenkäymistä, mutta toisaalta taas monet opettajat ovat käsittääkseni lukeneet maisterintutkinnon esim. luonnontieteistä tai matematiikasta ja sitten vasta myöhemmin suorittaneet kasvatustieteen lyhyen sivuaineen (en tarkemmin tunne tätä opettajaksi pätevöittämisprosessia). Joka tapauksessa olen kanssasi samaa mieltä siitä, että suomalaiset opettajat ovat varsin fiksuja ja siten suomalaista opetusjärjestelmää voitaisiin parantaa vaikka kuinka. Valitettavasti opetusjärjestelmän parantaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin koulut vapautetaan opetussuunnitelmapakosta ja ennen kuin veroja lasketaan sen verran, että yksityiskouluista tulee aito varteenotettava vaihtoehto valtion koulujen rinnalle.
En tarkoittanut tuolla ulkomaalaisvekaroilla maahanmuuttajia vaan ihan syntyperäsiä jne paikallisia toukkia :-).
Mikä myös tuosta Pisasta on tässä mainitsematta on tietenkin se, että se testi on kaikessa suhteessa täysi vitsi. Ne kysymykset kun on ihan oikeasti tasoa "Nopan vastakkaisten sivujen summa on aina 7. Jos nopan silmäluku on 2, mikä luku on vastakkaisella puolella?" ja tuohon saa vielä 3 tai 4 vaihtoehtoa. Noi kysymyksetkin löytyy vielä googlettamalla netistä. Ja niistä suurin osa pysyy vielä samoina vuodesta toiseen.
En suoraan sanoen ymmärrä miten joku lukutaitoinen 15-vuotias voi olla saamatta tuosta täysiä pisteitä?
Mikä myös tuosta Pisasta on tässä mainitsematta on tietenkin se, että se testi on kaikessa suhteessa täysi vitsi. Ne kysymykset kun on ihan oikeasti tasoa "Nopan vastakkaisten sivujen summa on aina 7. Jos nopan silmäluku on 2, mikä luku on vastakkaisella puolella?" ja tuohon saa vielä 3 tai 4 vaihtoehtoa. Noi kysymyksetkin löytyy vielä googlettamalla netistä. Ja niistä suurin osa pysyy vielä samoina vuodesta toiseen.
En suoraan sanoen ymmärrä miten joku lukutaitoinen 15-vuotias voi olla saamatta tuosta täysiä pisteitä?
Olen itsekin googlettanut noita kysymyksiä netistä, eivätkä ne kovin hankalilta vaikuta. Toisaalta en ole kovin hyvä vertailukohde, sillä matematiikantaitoni ovat luultavasti 15-vuotaiden tasoa jonkin verran korkeammalla. Opettaja John Holt, joka vastusti ammatikseen kouluja (julkisia ja yksityisiä), väitti, etteivät oppilaat välttämättä opi kouluissa yhtään mitään vaan päinvastoin kaikki mitä oppilaan väitetään oppineen koulussa, hän onkin oikeasti oppinut vapaa-ajalla. Suomessa koululaisilla on muistaakseni eniten vapaa-aikaa koko Euroopassa, ja siten heillä on myös mahdollisuus oikeasti oppia asioita vapaa-ajallaan. Kirjassa How Children Fail Holt perusteli, että koulu on vihamielinen oppimisympäristö, jossa lapset oppivat lähinnä eräänlaisia kikkoja kuten väistelemään kysymyksiä, tappamaan aikaa, esittämään kiinnostunutta ja esittämään oppinutta sen sijaan että he oikeasti osaisivat näitä asioita. Jos esim. vertaa suomalaista yleisöä minkä tahansa muun maan yleisöön, niin yksi keskeinen asia suomalaisessa kulttuurissa on se, ettei kukaan esitä koskaan minkäänlaisia kysymyksiä julkisesti (esim. opettajalta). Tämä saattaa myös parantaa suomalaisten lasten asemaa siinä mielessä, etteivät he joudu oppimaan isoa liutaa kysymyksenväistö ja -teeskentelykikkoja, vaan saattavat joskus vahingossa oppia koulussa jotakin. Pois lukien muut testit, Pisa-testiä varten ei juuri voi ns. harjoitella etukäteen, eli ei voi harrastaa lukemis/oksennus-taktiikkaa vaan on ihan pakko tietää jotain. Samalla taas jos oppilas epäonnistuu Pisa-testissä, häntä ei rangaista millään lailla (mm. huonon numeron myötä). Tämä luo oppilaille hyvin heikon insentiivin edes yrittää Pisa-testissä vaan siihen testiin vastataan sen verran kuin jaksetaan. Tämä luultavasti selittänee testituloksia melko pitkälle...
Moi pitkästä aikaa!
Aasialaiset (japanilaiset lähinnä) sijoittuivat pisa-testeissä varsin korkealle. Sitä vain ihmettelen, mikseivät japanilaiset tai kiinalaiset olleet huippuja jokaisessa osa-alueessa. Nimittäin heidän älykkyysosamäärä on noin 10 pistettä valkoihoisia korkeampi ja heidän oppimisjärjestelmänsä on 10 kertaa rankempi kuin Suomen vastaava.
Meillä esimerkiksi lukiossa käytännössä riitti, kun luki viikkoa ennen kokeeseen, niin pääsi läpi kympin arvosanoin tai oli aktiivinen, joka kompensoi huonoa kurssikoe-arvosanaa. Japanilaisissa ja kiinalaisissa kouluissa meininki on aivan eri sfääreissä. Oppilaat tekevät tuntikausia läksyjä ja jokainen viittoo tunnilla. Johtuu varmaan Japanin suorituskeskeisyydestä ja ei ihme, että se on Yhdysvaltain jälkeen tuottavimpia valtioita.
Tunsin yhden kiinalaisen vaihto-oppilaan. Oli aika vaatimaton, kun veti jokaisesta kokeesta vaivaisen kympin ja matematiikassa oli vain tunnin tai pari tunnilla ja veti siitäkin kympin johtuen kiinalaisten koulujen mentaliteetistä. Mikä selittää sen, etteivät he ole jokaisessa osa-alueessa huippua?
Pahoittelen pienestä vastausviiveestä.
Aasialaisista maista Taiwan, Hong Kong, Etelä-Korea ja jossain määrin myös Japani ovat olleet Pisa-testin kärjessä, mikä puoltaa käsitystä mm. Aasialaisten älykkyysosamäärästä ja heidän hyvästä koulujärjestelmästään. Kiina ei ole ottanut osaa Pisa-testiin, joten Kiinan tuloksesta voi ainoastaan spekuloida. Yksi syy miksi aasialaiset ovat mm. Suomalaisia huonompia saattaa johtua siitä, että Pisa-testi voi kärsiä Euro-biaksesta mm. kysymyksen asettelun suhteen, eli Eurooppalaiset pärjäävät paremmin testissä koska testi on tehty Eurooppalaisessa kulttuurissa kasvaneille lapsille. Tosin aasialaisten keskiverto ÄO on vain n. 10 % valkoihoisia korkeampi, kun taas mustien ÄO on peräti 30 % valkoihoisia matalampi (eli 40 % aasialaisia matalampi), joten mustien ns. älykkyystappio suhteessa valkoisiin on paljon suurempi kuin aasialaisten voitto suhteessa valkoisiin.
Itse väittäisin myös, että kuvailemasi aasialaisen kulttuurin ylivertaisuus voi olla liioiteltu stereotypia. Itse tunnen henk. koht. vain kolmea aasialaista (kaikki Japanilaissyntyisiä) USA:ssa, mutta heistä yksikään ei ole erityisen ahkera millään osa-alueella. Tosin onhan Euroopassakin kulttuureita, kuten mm. Saksalaiset, jotka ovat kuuluisia omasta ahkeruudestaan, mutta he eivät pärjänneet kovin hyvin Pisa-testissä. Yksi selitys tähän voi olla myös ihan se, ettei ahkeruudella ja testissä pärjäämisen välillä ole mitään korrelaatiota (esim. tavanomaisten älykkyystestien tulos ei muutu siitä huolimatta miten paljon luet älykkyystestiin ennalta).
Lähetä kommentti