Maailmassa julkaistaan vuosittain yli 200 000 kirjaa. Jo pelkästään niiden kaikkien titteleiden lukeminen on tavalliselle ihmiselle mahdotonta. Tämän vuoksi lyhyet kirja-arvostelut ovat hyödyllisiä. Olen aiemmin massa-arvostellut kirjoja Vapausfoorumilla muutaman kerran vuodessa. Koska nämä arvostelut eivät ole (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) herättäneet muiden kiinnostusta omien minimalististen kirja-arvostelujen tekemiseen, olen päättänyt siirtää tulevat kirja-arvostelut blogiini.
Aiemmista kirja-arvosteluista poiketen, arvostelen ainoastaan ne kirjat, jotka olen lukenut alusta loppuun ja jotka ovat arvostelemisen arvoisia, joko niiden hyvien argumenttien tai kirjan yhteiskunnallisen merkityksen tähden. Annan kirjoille yleisarvosanan nollan ja sadan prosentin välillä, skaalalla jossa 60 % vastaa tavanomaisempaa kolmea tähteä. Pisteitä tulee etenkin hyvistä argumenteista ja taidokkaista perusteluista, mutta myös kieliasu on tärkeä.
Ensimmäisenä arvostelulistassa on Walter Blockin englanninkielinen kirja Defending the Undefendable, joka julkaistiin 1976. Kirja muistuttaa rakenteeltaan myöhemmin julkaistua Johan Norbergin kirjaa Till världskapitalismens försvar (su. Globaalin kapitalismin puolustus). Blockin kirja koostuu 32 lyhyestä muutaman sivun esseistä, jossa markkinatalouden luomia ääri-ilmiöitä tarkastellaan. Listalla ovat mm. prostituoitu, huumeiden välittäjä, kiristäjä ja lapsityövoiman käyttäjä. Kirjan esipuheissa korostetaan kirjan radikaalisuutta. Mielestäni kirja ei kuitenkaan ole kovin radikaali. Se ei sisällä oikeastaan mitään sokeeraavaa, pois lukien kappale hyväntekeväisyydestä, jossa Block - juutalaisena - puolustaa (muttei puolla) sosiaalidarvinismia. Kirjan positiivisiin puoliin kuuluu sen selkeä, lyhyt ja ytimekäs kirjoitustyyli. Mielenkiintoisin yksityiskohta on, miten Block pitää prostituoituja, huumeiden välittäjiä jne. sankareina, koska he uskaltavat tarjota sellaisia palveluita, joiden harjoittajia suurin osa vihaa. Vaikka Block perustellusti tokaisee, ettei markkinataloudella (persoonattomana mekanismina) voi olla hyvää tai huonoa moraalia, on varsin valitettavaa, miten Block silti antaa hiljaisen moraalisen hyväksynnän prostituoiduille, huumeiden välittäjille jne. Tämän moraalinäkemyksen puute auttaa ylläpitämään myyttiä, jonka mukaan jokaisen liberaalin on kannatettava libertiiniä kulttuuria. Ainoastaan kirjan uusitussa esipuheessa, Block sanoo, ettei jonkin markkinan olemassaolosta, voida vetää johtopäätöstä tämän asian hyvyydestä. 232 sivua. Yleisarvosana: 72 %
perjantai 13. heinäkuuta 2007
Kirja-arvostelu: Defending the Undefendable
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Nuo pikareferaatit on erinomainen keksintö. Joskus nuorempana tehtiin ruutupaperille samaa kavereiden kanssa ennen kuin sähköposti tuli.
Onhan se hiukan outo tilanne, että valtio päättää huumeiden myymisen olevan laitonta, mutta ei uhkapelien tai tupakan. Noh, voitot nousevat niin huikeiksi, että joku keksii alkaa kaupata tätä laitonta hyödykettä. Kun myyjä narahtaa, loppuelämä on aika karikkoista. Paras keino olisi siis estää laittoman hyödykkeen hintaa nousemasta korkeaksi, jolloin sen tarjonta laskisi. Tähän on useita eri keinoja, joista en itse osaa nimetä parasta.
Mutta siinä on vissi pointti, että kyllä nuo prostituoidut ja huumediilerit on eräänlaisia Intian kastittomia, jotka tekevät sitä kaikkein paskamaisinta duunia, kun muuta ei ole tai muuhun ei pääse. En ollut ennen asiaa tällä tavalla osannut ajatella.
"Onhan se hiukan outo tilanne, että valtio päättää huumeiden myymisen olevan laitonta, mutta ei uhkapelien tai tupakan."
Oikeastaan tilanne on vielä pahempi, koska valtio kieltää ainoastaan tiettyjen huumausaineiden käytön, muttei esimerkiksi alkoholin tai mainitsemasi tupakan.
"Paras keino olisi siis estää laittoman hyödykkeen hintaa nousemasta korkeaksi, jolloin sen tarjonta laskisi. Tähän on useita eri keinoja, joista en itse osaa nimetä parasta."
Sanoisin että paras keino on kaikkien huumausaineiden laillistaminen. Tietysti tämä nostaisi samalla kysyntää ja lisäisi siten huumausaineiden käytöstä koituvia ongelmia. Samalla se kuitenkin poistaisi kaksi vakavampaa ongelmaa, nimittäin varkaudet ja väkivallan. Ei alkoholistin tarvitse varastaa, jotta hän saisi päivittäisen pullonsa. Ei myöskään ole diileriä tappamassa alkoholistia, mikäli tämä ei maksa velkojaan.
"Mutta siinä on vissi pointti, että kyllä nuo prostituoidut ja huumediilerit on eräänlaisia Intian kastittomia, jotka tekevät sitä kaikkein paskamaisinta duunia, kun muuta ei ole tai muuhun ei pääse."
Vielä tärkeämpi juttu on se, että monet prostituoidut ja huumeiden katukauppiaat tekevät töitä alle minimipalkan (suurimmat hyötyjät ovat parittajat ja huumekeisarit). Syy tähän on siinä, että minimipalkat pakottavat työttömät toimimaan prostituoituina tai huumeiden katukauppiaina, kun ei kerran muuhun työhön pääse, eikä sosiaalitoimiston luukulla olo ole kovin kivaa. Tällaisilla ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta tienata ylimääräistä elantoa ja siten parantaa tilaansa, kuin laittomuuksiin siirtyminen.
Lähetä kommentti