Ateistit, uskovat ja vaaleanpunaiset elefantit

Yksi tavallisimpia ateistit vs. uskovat väittelyistä menee kutakuinkin näin:
Atte Ateisti: Jumalan olemassaolo on sama asia kuin vaaleanpunaisen elefantin olemassaolo.
Unto Uskova: Ei Jumalaa voi verrata vaaleanpunaiseen elefanttiin!

...ja kuitenkin, kumpikin on väärässä. Keskeinen syy miksi ateisti esittää argumentin vaaleanpunaisesta elefantista on se, että jumalan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin vaaleanpunaisten elefanttien olemassaolo. Yleensä tämä argumentti kuitenkin käsitetään väärin kummaltakin taholta, koska kumpainenkin olettaa, että jumala ja vaaleanpunainen elefantti ovat suunnilleen ontologisesti verrannollisia. Tätä ne eivät ole. Vaaleanpunaiset elefantit, maahiset, menninkäiset, keijut ja tontut, ovat kaikki fyysisiä olentoja joiden 1) ulkomuoto on tiedossa ja 2) joihin sisältyy oletus, että niitä voi löytyä tältä maapallolta. Toisin sanoen, vaaleanpunaisen elefantin olemassaolo on testattavissa oleva hypoteesi, jumalan olemassa olo ei sellainen ole. Aivan samoin kuin Loch Ness-järvi on kaukoluodattu todeten, ettei siellä asu merihirviötä, voidaan maapallo tutkia läpikotaisin ja todeta onko siellä vaaleanpunaisia elefantteja. Jumalaa ei yleensä enää mielletä pilven päällä asuvaksi parrakkaaksi ukoksi, vaan henkiseksi olennoksi, joka asuu joko toisessa ulottuvuudessa, universumin ulkopuolella tai vähintään jossain kaukaisessa galaksissa.

Todennäköisyys jumalan olemassaoloon on toki yhä vaaleanpunaisen elefantin luokkaa, mutta ontologisessa mielessä jumalaa ei voi verrata vaaleanpunaiseen elefanttiin. Vaaleanpunaisen elefantin olemassaolo on testattavissa, jumalan olemassaolo ei ole.