eroakirkosta.fi

torstai 11. marraskuuta 2010

Kansalaismielipide ilmastonmuutoksesta

Muutamat journalistit ovat ehtineet kauhistelemaan suomalaisten heikkenevää uskoa ilmastonmuutokseen. Hiljattain julkaistun Tiedebarometrin mukaan 76 % pitää ilmaston muutosta vakavana uhkana, joka tarkoittaa 11 prosenttiyksikön laskua vuoteen 2007 verrattuna. Tarkempi tiedebarometrin lukeminen kuitenkin kertoo pienestä kysymysasetteluongelmasta. Alkuperäinen kysymys: "Ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia".

Kyseinen lause sisältää peräti kolme erillistä väittämää:
1) Ilmastonmuutos on todellinen.
2) Ilmastonmuutos on vakava uhka.
3) Ilmastonmuutos vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia.

Ainoastaan ensimmäinen väittämä on ontologinen ja kuuluu siten tieteen piiriin. Toinen väittämä on myös tieteellisesti tutkittavissa mutta sisältää arvoladatun ennakkoasetelman "vakava uhka" jonka määritelmä vaihtelee vastaajasta toiseen. Kolmas väittämä on puhtaasti poliittinen, eikä sillä ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Väittämässä oletetaan, että tehokkaita aktiivisia toimia tarvitaan ja että politiikka on oikea toimeenpanoväline ilmastonmuutoksen pysyttämiseksi.

Tiedebarometri todistaa myös epäsuorasti kuinka vaikeaa ilmastohysterian ylläpito todellisuudessa on. Evoluutioteorian alkeet opetetaan kerran koulussa, minkä jälkeen asiaa harvemmin mainitaan. Siitä huolimatta 68 % uskoo evoluutioteorian paikkansapitävyyteen. Ilmastonmuutosta jankutetaan päivittäin mediassa ja silti siihen ei uskota juuri evoluutioteoriaa enempää. Tämä osoittaa hienosti sen miten helppoa uskonnollisesti ristiriitaisen tieteellisen tosiasian läpivienti on, kun sitä verrataan vahvasti politisoituun ja tieteellisesti kyseenalaiseen väittämään.

Tämän kunniaksi esitän Minnesotans for Global Warmingin uusimman kappale I'm a Denier.



Ryhmän tuli jo aiemmin kuuluisaksi kappaleellaan Imagine There's No Global Warming.

2 kommenttia:

Istoo kirjoitti...

Ei kuulu oikein aiheeseen, mutta mitä mieltä olet talouden ylikuumemisesta. Onko tämä olemassa oleva uhka ja peruste talouden sääntelylle?

Lasse Pitkäniemi kirjoitti...

Istoo:
Ei kuulu oikein aiheeseen, mutta mitä mieltä olet talouden ylikuumemisesta. Onko tämä olemassa oleva uhka ja peruste talouden sääntelylle?

Taloustiellisesti talouden ylikuumentumista pidetään tilana jossa kokonaiskysyntä kasvaa kokonaistarjontaa suuremmaksi. Tällöin yhteiskunnan resurssit hupenevat eli yhteiskunta köyhtyy. Taloustieteilijät yleensä tunnistavat talouden ylikuumentumisen keskivertoa korkeammasta talouskasvusta eli Suomessa 3 % talouskasvu (yleensä) tarkoittaa talouden ylikuumentumista, Kiinassa talous voi kasvaa 10 % vuosittain ilman ylikuumentumisriskiä (Kiinan talous on tosin tätä kirjoitettaessa kuplassa).

Lähes kaikki taloustieteilijät ovat samaa mieltä yllä olevasta. Valtavirtataloustiede menee kuitenkin vikaan kysymyksissä kuten 1) mitä ylikuumentuminen tarkoittaa, 2) mistä se johtuu ja 3) miten ongelma ratkaistaan.

Keynesiläisten taloustieteilijöiden mukaan talouden ylikuumentuminen ei ole ongelma niin kauan kun tilanne voidaan ylläpitää (eli ts. talouden pitäisi olla ikuisessa kuplassa). Neoklassiset taloustieteilijät puolestaan väittävät, että taloudessa on ajoittaista ns. liikatuotantoa ja lamassa kummatkin ryhmät väittävät, että talouden kokonaistuotanto on liian alhaista. Oman, vahvasti itävaltalaispainotteisen, käsitykseni mukaan talouden ylikuumentuminen tarkoittaa sitä, että taloudessa on virheellistä tuotantoa. Talous ei siis voi kokonaisuudessaan olla liian tuottoisa (eli liian tehokas), mutta se voi tuottaa vääriä asioita (esim. aseita meijerivoin sijasta).

Valtavirtataloustieteilijöiden mielestä talouden ylikuumentuminen johtuu teknisistä seikoista (mm. keskivertoa korkeammasta talouskasvusta), jonka vuoksi siihen voidaan puuttua poliittisin mekanismein. Tämä näkökanta on kuitenkin virheellinen, koska ylikuumentuminen on mahdollista vain löysän rahapolitiikan (mm. matalien korkojen) ansoista. Ilman keskuspankkeja ja yksityisiä fiat-rahalla toimivia pankkeja, maailmassa ei olisi lainkaan talouden ylikuumentumista ja kupliakin olisi verrattain vähän.

Ei-Keynesiläiset valtavirtataloussietelijät ovat myös sitä mieltä, että talouden ylikuumentuminen pitää purkaa rahapolitiikkaa tiukentamalla eli käytännössä korkoja nostamalla. Tämän ratkaisun ongelma on siinä, että kun talous on jo kerran ajettu kuplaan, ainut kestävä ratkaisu on kuplan puhkaiseminen, joka suoritetaan korkoja nostamalla. Valtavirtataloustieteilijät eivät valitettavasti tunnu ymmärtävän taloudessa vallitsevaa viivettä ja kuvittelevat, että kuplan muodostuminen voitaisiin jotenkin estää tiukentamalla korkoja riittävän ajoissa. Asia ei toimi näin, koska talouden virhetuotantoa alkaa muodostua välittömästi, kun korot lasketaan liian alas. Esim. Yhdysvaltain Federal Funds Ratea seuraamalla voi huomata, kuinka 90-luvun alun matalat korot aiheuttivat IT-kuplan ja kuinka 2000-luvun alun matalat korot aikaansaivat asuntokuplan. Tällä hetkellä historiallisen matalat korot näyttävät muodostavan kaikkien aikojen kuplan, joka heijastuu sekä obligaatioihin, osakkeisiin, kiinteistöihin, raaka-aineisiin ja kaikkeen mahdolliseen.

Lyhyt vastaukseni kysymykseesi on siis: talouden ylikuumentuminen on uhka talouden toiminnalle, mutta sitä ei voida ratkaista taloutta säätelemällä. Ainut toimiva ratkaisu ongelmaan on hyödykerahaan siirtyminen, joka poistaisi ylikuumentumisongelman pysyvästi.