Uskonnonopetus ja myytti neutraalista opetuksesta

Edellisessä postauksessa tarkastelin pakkoruotsia ja totesin varsinaisen ongelman piilevän lakisääteisessä opetussuunnitelmassa, ei pakkoruotsissa. Laajennan tämän analyysin nyt toiseen ongelmaan, pakolliseen uskonnon opetukseen, ja myöhemmin sen loogiseen ääripäähän eli verovaroin rahoitetun opetuksen lakkauttamiseen. Uskonnon opetuksen ilmeinen ongelma on, että valtio tällöin asettaa tietyn elämänkatsomuksen (luterilaisuuden) muiden elämänkatsomusten edelle. Käytännössä nykyinen laki on neutraalimpi ja sen mukaan kaikki lapset joiden uskontokunta ei ole tiedossa tulisi sijoittaa neutraalimpaan elämänkatsomustietoon (ET). Vaikka tämä ihanne toteutuisi, ongelma ei poistuisi koska Suomen kouluissa harjoitettaisiin yhä ev.lut. aamuhartauksia ja ev.lut. kouluvuoden avauksia ja luterilaissävytteisiä kevät- ja joulujuhlia. Ongelma on käytännössä pahempi, sillä noin 83 % suomalaisista kuuluu johonkin protestanttiseen kirkkoon (ev.lut. suurin 81,6 %) mutta peräti 94,0 % saa ev.lut. uskonnon opetusta kouluissa - ET opetus jää kauas 2,6 %.

Teoksessa Capitalism and Freedom Milton Friedman esitti seuraavanlaisen ajatuskokeen (ger. Gedankenversuch): kuvitellaan kaksi järjestelmää kapitalismi ja sosialismi. Sosialismissa kapitalisti yrittää kaataa sosialismia sosialistisilla tiedonvälityskeinoilla ja kapitalismissa sosialisti yrittää kaataa kapitalismia kapitalistisilla tiedonvälityskeinoilla. Sosialisti voittaa, koska kapitalismissa sosialistilla on mahdollisuus anonyymiin (valtiosta riippumattomaan) toimeentuloon sekä hän voi ostaa tai teettää sosialistista materiaalia ilman kenenkään toisen ihmisen hyväksyntää markkinavoimia hyödyntäen. Mutta sosialismissa kapitalistin mahdollisuudet ovat varsin rajatut. Ensinäkin internet, sanomalehdet, kirjapainot, koulut, kirjastot, radio ja televisio ovat kaikki sosialistisen valtion omistamia. Jos tämä sosialistinen valtio antaisi kenen tahansa julkaista mitä tahansa missä tahansa tiedotusvälineessä, ylittyisi näiden tiedotusvälineiden kapasiteetti nopeasti, jonka seurauksena jonkun byrokraatin olisi pakko päättää tiedotusvälineiden sisällöstä. Kyseinen byrokraatti olisi tietenkin töissä valtiolla (kuten kaikki muutkin ovat) ja siten valvoisi erityisesti tiedotusvälineiden omistajan (eli valtion) etua. Kaiken pahan lisäksi kapitalistin oma toimeentulo ei edes ole taattu vaan täysin valtiosta riippuvainen, jonka vuoksi hän ei koskaan pääse eroon siitä häiritsevästä ajatuksesta, että joku byrokraatti jossain virastossa tietää missä sankarimme asuu. Tämän esimerkin tarkoitus on osoittaa, että sosialismissa tiedonvälitys on suppeaa ja puolueellista, kun taas kapitalismissa (vaikka mikään yksittäinen tiedonvälityskanava ei olisikaan puolueeton) tiedonvälitys on laajaa ja monipuolista.

Joku saattaa pohtia, mitä tekemistä yllämainitulla esimerkillä on puolueettoman perusopetuksen kanssa. Eikö olisi riittävää jos ev.lut. kirkon erityisasema lakkautettaisiin ja nykyistä uskonnonopetusta valvottaisiin paremmin, tai vaihtoehtoisesti siirryttäisiin yhteen yhtenäiseen katsomusaineeseen kuten Vihreät - de Röda ehdottavat, tai jos koko uskonnonopetus lakkautettaisiin täysin jolloin Suomi siirtyisi Ranskan/Yhdysvaltojen malliin? Mikä tahansa ylläolevasta kolmesta mallista olisi luultavasti (objektiivisesti ajateltuna) nykyistä mallia katsomusneutraalimpi, mutta opetuksesta ei siltikään voida saada täysin katsomusneutraalia, koska maailmankatsomuksiin sisältyy usein sellaista "tietoa" jota opetetaan myös varsinainen katsomusopetuksen ulkopuolella. Kuten viime kirjoituksessa mainitsin, esimerkiksi evoluutionopetus biologiassa tai seksuaalivalistus terveystiedossa kuuluvat tällaisiin ristiriitaisiin aiheisiin. Tämän lisäksi muslimeille ei kelpaa liikunnan- eikä musiikinopetus ja jotkut fundamentalistit valittavat fysiikanopetuksen big bang teoriasta tai maapallon iän arvioinnista maantiedonopetuksessa. Vasta-argumentti on, että yllä mainitut asiat ovat tieteellisiä faktoja - piditpä niistä tai et - ja siten tieteellisesti katsottuna arvovapaita, jotka tulee täten opettaa kaikille. Tämän vasta-argumentin heikkous piilee siinä, että se määrittelee neutraalin yhdestä näkökulmasta - eli tieteellisestä näkökulmasta. En kiistä sitä, etteivätkö big bang tai evoluutio olisi kiistämättömiä faktoja, kiistän sen, että näiden faktojen opettamista pidetään neutraalina. Muka katsomusvapaassa peruskoulussa fundamentalistinen kristitty voi oikeutetusti kysyä, miksi asioihiin x, y ja z otetaan juuri tieteellinen näkökulma eikä raamatullinen näkökulma - miksei sekä tieteellistä että raamatullista näkemystä voitaisi opettaa rinnakkain tai miksei esimerkiksi biologiaa opetata raamatullisesti jos fysiikkaa opetetaan tieteellisesti ja kemia vaihdetaan vaikkapa alkemiaan? Fundamentalistikristityn näkökulmasta tälläinen opetus olisi neutraalimpaa.

En varsinaisesti ole kuitenkaan huolissani millaista tieteellistä opetusta kristittyjen lapsille annetaan, vaan siitä onko tiede nykypäivänä enää neutraalia ja millainen tiede päätyy lopulta opetussuunnitelmaan. Yli 50 vuotta vanha luonnontiede (opetussuunnitelmassa biologia, maantieto, kemia ja fysiikka) on jo sen verran vakiintunut, että sitä voidaan pitää tieteellisesti objektiivisena. Valitettavasti nykyään tieteen pääasiallinen rahoittaja on valtio ja valtio ei suinkaan rahoita tiedettä neutraalisti vaan tarkoitushakuisesti. Tästä syystä ei liene ihme, että esim. ihmisen aikaansaamaa ilmastonmuutosta pidetään tieteellisenä tosiasiana, eikä siten kestäne enää kauaa kunnes tämä päätyy kiistattomana totuutena peruskoululaisten oppikirjoihin.

Opetuksen suurin ongelma ei kuitenkaan piile luonnontieteissä vaan sellaisissa helposti politisoitavissa humanistisissa oppiaineissa kuten historia tai yhteiskuntaoppi. Esim. historiassa Suomessa käyty sota 1918, jota itse kutsun nimellä vapaussota tai itsenäisyyssota, voi myös ottaa muodon sisällissota, veljessota, vallankumous tai peräti luokkasota ja se tapa miten tästä sodasta keskustellaan vaikuttaa olennaisesti siihen, nähdäänkö sosialismi hyvänä vai pahana ilmiönä. Vastaavasti yhteiskuntaopissa olisi mielestäni objektiivista mainita taloustieteellisenä tosiasiana, ettei valtio koskaan onnistu missään yhtä hyvin kuin vapaa markkinatalous. Samalla voitaisiin myös mainita, että valistusajan filosofit pitivät absoluuttista vapautta yhteiskuntafilosofian perustana ja että Lord Acton sanoi vallan korruptoivan, joka on ylitsepääsemätön ongelma myös demokratiassa jonka vuoksi julkisella sektorilla työskentely tulisi rajoittaa esim. max. kahteen vuoteen per henkilö. Tämän kaiken sijaan yhteiskuntaopissa opetetaan että jokaisella on oikeus ilmaiseen koulutukseen, ilmaiseen terveydenhuoltoon, työttömyysturvaan, kansaneläkkeisiin jne, ja tämän seurauksena jokaisella on myös velvollisuus osallistua pakolliseen asepalvelukseen, noudattamaan valtion nippelisäännöstelyjä ja maksaa maailman lähes korkeimpia veroja.

Neutraali opetus on mahdottomuus jopa teoriassa, koska se mitä yksilö A pitää neutraalina, yksilö B pitää propagandana. Näiden kahden välille voidaan tietysti luoda kompromissi, mutta tällöin lopputuloksena on vain näennäinen neutraalisuus. Koska puhumme valtion kouluista jokainen tällainen kompromissi kallistuu todennäköisesti sosialismin puolelle, sillä valtion byrokraatit ja opettajat saavat varman toimeentulon ainoastaan niin kauan kuin nykyinen järjestelmä säilyy. Loppujen lopuksi yksityiset koulut eivät ole paljon parempia, sillä niissäkin noudatetaan lakisääteistä opetussuunnitelmaa jonka piilo-opetussuunnitelmaan on aina kuulunut seuraava perusajatus: kouluissa ihmiset sosialisoidaan ajattelemaan tietyn vallitsevan kaavan mukaisesti, eikä heidän tulisi kysellä tyhmiä vääränlaisia kysymyksiä kuten "onko hyvinvointivaltio todella tarpeellinen?".