keskiviikko 9. huhtikuuta 2008

Poliittisista testeistä

Netistä löytyy monia poliittisia testejä, joista olen valinnut mielestäni ne viisi yleisintä sekä yhden parhaiten blogin teemaan sopivan. Testit on järjestetty yleisimmistä harvinaisimpaan.

Political Compass on nykyään varmaan kaikkein yleisin poliittinen testi ja samalla se on myös kaikista huonoin. Ensinäkin testi on täynnä johdattelevia kysymyksiä, jotka painavat vastauksia kohti vasenta alakulmaa. Valitettavasti monet kysymykset ovat kuitenkin sellaisia, että ne käytännössä katsoen eliminoivat kaikki poliittiset ääripäät vaikka sellaisia toki on olemassa. Tämän vuoksi esim. suurin osa liberaaleista löytää itsensä oikeistokeskustasta kun taas kovat kommunistit (ja varsinkin punavihreät) päätyvät usein "liberaaliin vasemmistoon". Toiseksi monet testin kysymyksistä ovat luonteeltaan täysin epäpoliittisia tai ristiriitaisia (kuten "onko abstrakti taide taidetta?"). Kolmanneksi testi luo virheellisen käsityksen jonka mukaan jokaista ns. oikeistoideologiaa vastaan on olemassa identtinen vasemmistoideologia, joka on muuten täysin samanlainen kuin se oikeistoideologia mutta löytyy talouspoliittisesti vasemmalta. Tällaisia mukaesimerkkejä ovat mm. oikeiston kansallismielisyys vastaan vasemmiston kansallissosialismi, tai oikeiston kristillisdemokratia vastaan vasemmiston kristillinen sosialismi jne. Kun tähän soppaan lisätään vielä puolentusinaa vihreää ideologiaa, tusina kommunistista ideologiaa sekä kaikki kaksikymmentä vasemmistoanarkismin muotoa, ei liene ihme, jos joskus tuntuu siltä, että kaikki tiet vievät Roomaan. Neljänneksi testi luokittelee käytännössä katsoen kaikki vuoden 2008 Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat oikeistoautoritaareiksi puolueesta riippumatta. Vaikka olen samaa mieltä siitä, että presidenttiehdokkaat ovat pääsääntöisesti varsin autoritaarisia, oikea termi heille olisi vasemmistoautoritaari, sillä Bushin hallintokauden aikana liittovaltion budjetti on lähes kolminkertaistunut ja tällöin siihen hallintoon osallistuneita on varsin vaikea pitää talouspoliittisesti liberaaleina. Sain testistä seuraavanlaisen tuloksen (jota voi verrata vaikka fi-ancappiin tai Juha Kettuseen):

Economic Left/Right: 8.00
Social Libertarian/Authoritarian: -3.49



World's Smallest Political Quiz on mielestäni ylivoimaisesti paras poliittinen testi, koska se on lyhyt, yksinkertainen ja neutraali sekä antaa selkeän kiistattoman vastauksen. Muistan tehneeni tämän testin ensikerran loppuvuodesta 2002/alkuvuodesta 2003 ja sain vain 20 % yksilönvapauksissa ja 40 % taloudellisissa vapauksissa, jolloin testi leimasi minut kansallissosialistiksi eli natsiksi. Nykyään vastaus on varsin toisenlainen:

Your PERSONAL issues Score is 100%
Your ECONOMIC issues Score is 100%



Poliotopian testi on oikeastaan pidennetty versio yllämainitusta World's Smallest Political Quizistä ja on siten myös teoriassa hieman tarkempi. Valitettavasti tarkkuudesta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä koska poliotopia läimäyttää vastaukseksi epämääräisen kuvauksen ja surkean version nolanin kartasta:



Okcupidin poliittinen testi on hieman keskivertoa parempi, mutta myös se sisältää epäpoliittisia tai ristiriitaisia kysymyksiä, joskaan ei läheskään yhtä paljon kuin Political Compass. Testi saa hyvät pisteet siitä, että se pitää oikeistoanarkismia liberalismin muotona (ja vasemmistoanarkismia sosialismin muotona). Miinuspisteitä tosin ropisee, koska testi yhdistää virheellisesti fasismin ja taloudellisen vapauden toisiinsa, sekä pitää Unabomberia esimerkillisenä oikeistoanarkistina. Omat pisteeni ovat alla (joita voi verrata vaikka Pikkupojan tuloksiin):

Social Liberal (88 % permissive)
Economic Conservative (91 % permissive)
You are best described as a: Anarchist



Moral Politics on poliittisista testeistä mielestäni toisiksi paras. Se on siksi erityisen mielenkiintoinen, koska testissä ei ole ainuttakaan suoraa poliittista kysymystä (kuten esim. tuleeko valtion puuttua asioihin x, y ja z) vaan kysymykset arvioivat testattavan eettisiä näkemyksiä (kuten esim. kuuluuko vastuu yksilön terveydestä ensisijaisesti yksilölle itselleen vai yksilön yhteisölle). Tällöin on teoriassa mahdollista olla eettisiltä näkemyksiltään totalitaarinen ja silti vastustaa valtiota henkeen ja vereen. Käytännössä katsoen eettiset näkemykset ja poliittiset valinnat kuitenkin korreloivat voimakkaasti keskenään. Moral Politics on ainut testi, jossa allekirjoittanutta ei ole luokiteltu liberaaliksi/anarkokapitalistiksi vaan konservatiiviseksi ultrakapitalistiksi. Tulos ei yllätä:

You scored 1 on Moral Order and -7.5 on Moral Rules
System: Conservatism
Ideology: Ultra Capitalism





Libertarian Purity Test on poikkeus testien joukossa, koska se kartoittaa ainoastaan yksilön suhtautumisen liberaaliin poliittiseen doktriiniin ja täten se sopii ainoastaan sisäpiirin käyttöön. Kun ensikerran törmäsin testiin vuoden 2004 lopulla, sain tulokseksi 89. Vuoden 2005 lopusta lähtien tulokseni on vaihdellut 135 ja 155 välillä. Tällä kertaa sain tulokseksi 149 (maksimin ollessa 160).

2 kommenttia:

  1. Interesting indeed.
    Tässä vielä yksi testi. Ja tässä omat tulokseni >:D. Muihin testeihin, political compassia lukuunottamatta en ole aiemmin tutustunut (koska en tiennyt niistä), mutta teen sen nyt heti.

    VastaaPoista
  2. Tässä vielä yksi testi. Ja tässä omat tulokseni >:D.

    Olen törmännyt tuohon testiin ennenkin. Sain tulokseksi 92 % kapitalisti, 8 % sosialisti. Ne kaksi miinuspistettä tulivat kysymyksistä "Business people are more important to society than artists." ja "Fast food and tobacco companies aren't accountable for the health of their customers.". Artist vs. business kysymyksessä ongelma on mielestäni siinä, että 1) ihmisisillä on samat oikeudet ja täten ihmiset ovat ns. yhtä arvokkaita ja 2) markkinoilla ihmisten tuotantoarvo vaihtelee ja vaikka voidaankin sanoa, että keskiverto bisnesmies tienaa enemmän kuin keskiverto taiteilija tästä ei voida muodostaa absoluuttista totuutta, koska esim. Picasso tienasi satoja kertoja enemmän kuin keskiverto bisnesmies. Tosin se, etten laittanut ristiä ruudun kohdalle ei tarkoita, että taiteilija olisi minusta arvokkaampi kuin bisnesmies mitä testi olettaa. Pikaruoka ja tupakkayhtiöiden kohdalla voidaan sanoa että he ovat kyllä vastuussa asiakkaistaan mikäli nämä saavat esim. syanidimyrkytyksen tjsp. mutta ne eivät ole vastuussa asiakkaiden ylipainosta tai syövästä. Toki ristin pois jättäminen tuossa kysymyksessä antaa ymmärtää, että ajattelisin näin... Noin kaikinpuolin testi oli sellainen johon on helppo läiskiä samaa vastausta kauttaaltaan (tämä on toki mm. libertarian purity testin ja world's smallest political testinkin ongelma).

    Muihin testeihin, political compassia lukuunottamatta en ole aiemmin tutustunut (koska en tiennyt niistä), mutta teen sen nyt heti.

    Noissa voi kuluttaa helposti aikaansa :). Pääasiassahan nämä testit ovat ainoastaan suuntaa-antavia, eivätkä siten erityisen tärkeitä. Ajattelin kuitenkin summata kaikkein yleisimmät testit saman postauksen alle...

    VastaaPoista