Ensimmäisessä artikkelissa Vapaasanan toimitus kirjoittaa: "Republikaanien ehdokkuutta tavoitteleva Ron Paul omaa joitain libertaristisia mielipiteitä, mutta hänen rasistiset ja siirtolaisvastaiset mielipiteensä erottavat hänet libertaristeista" ja toisessa: "Johan Norberg, Cato-instituutti ja moni muu liberaali taho on tuominnut Paulin epäliberaaliksi rasistiksi, ja hänen nimissään on pitkään julkaistu myös homofobisia ja antisemiittisiä kirjoituksia". Jos oletetaan, että Ron Paul on tosiaan rasisti ja siirtolaisvastainen, niin eivätkö mielipiteet kuten mm. veroviraston lakkauttaminen, keskuspankin lakkauttaminen, opetusministeriön lakkauttaminen, kieltolain lakkauttaminen, tuloveron lakkauttaminen, energiaministeriön lakkauttaminen ja kultakannan palauttaminen ole jo yksistään sellaisia mielipiteitä jotka kallistavat vaa'an Ron Paulin puoleen? Jos presidenttikilvassa on mukana vain yksi edustaja joka oikeasti tahtoo lakkauttaa keskuspankin tai veroviraston, eikö silloin ole päivän selvää, että tämä ehdokas on kaikkein liberaalein?
Tämän lisäksi Ron Paul on julkaissut 15 kirjaa joiden joukossa on sellaisia rasistisia ja hämääviä titteleitä kuten Abortti ja vapaus, Vapaus piiritettynä, Vapauden haaste tai Vapauden ulkopolitiikka (muut Paulin kirjat puolustavat lähinnä kultakantaa); eikö tällöin ole selvää, että Ron Paul on edes jossain määrin hieman kiinnostunut vapaudesta? Ron Paul valittiin myös yhdysvaltojen Liberaalipuolueen presidenttiehdokkaaksi vuonna 1988 - ja tämä puolue on huomattavasti suomalaista veljespuoluettaan radikaalimpi (joskin molemmat ovat yhtä tehottomia). Kaiken lisäksi Ron Paul on rankattu viimeisen 15 vuoden aikana kaikkein liberaaleimmaksi Yhdysvaltain kansanedustajaksi (sijaluku näkyy kun valitset kohdasta "session" vaihtoehdon "life", kohdasta "party" vaihtoehdon "any party" ja kohdasta "class" vaihtoehdon "any class") yli 1000 kansanedustajan joukosta. Muista presidenttiehdokkaista Tom Tancredo löytyy sijalta 53 ja Norbergin suosikki John McCain sijalta 166 (Obama ja Clinton ovat molemmat listan hännillä). Eikä tässäkään vielä kaikki! Ron Paul on ollut suosituin puhuja New Hampshire Liberty Forumissa, joka on Yhdysvaltojen suurin vuosittainen liberaalitapahtuma. Hän on myös osallistunut liberaalin Mises instituutin pystytykseen, sekä saanut eduskunnassa lempinimen "Dr. No", koska hän itsepintaisesti kieltäytyy haaskaamasta veronmaksajien rahoja tai rajoittamasta näiden kansalaisvapauksia. Jos kannatat Ron Paulia jo tänään, saat kaupan päälle ehdokkaan jota media haukkuu toistuvasti "liian liberaaliksi" joka tämän vuoksi "ei voi voittaa republikaanien presidenttiehdokkutta". Kumpi olisi mielestäsi parempi presidentti Suomelle, Ron Paul vai Sauli Niinistö tai kenties... Arto Lahti?
Valitettavasti Johan Norberg kärsii suvaitsevaisesta aivolukosta. Kun hän kohtaa tilastoja ja uutisia maahanmuuttajien tekemistä rikoksista tai näiden fundamentalistisista mielipiteistä, hän sulkee silmänsä, vyöryttää syyn länsimaiden niskaan, vähättelee tilastoja tai sanoo tilastoiden koskevan vain "pientä maahanmuuttajien vähemmistöä". Vastaavasti hän uudelleen luokittelee maahanmuuttoa vastustavat liberaalit äärioikeistolaisiksi rasisteiksi. Täten ei liene mikään ihme, että myös Vapaasanan Ron Paul uutisointi kärsii Norbergin puolueellisuudesta (bias). Artikkelissa "Ron Paul - presidenttiehdokaskilvan rasisti ja homofobi?" Vapaasanan toimitus kirjoittaa:
Mm. vuonna 1989 "Paul" ennusti 90-luvulla "rotuväkivallan täyttävän maan kaupungit", koska "enimmäkseen mustat sosiaaliturvansaajat kokevat oikeutetuksi varastaa enimmäkseen valkoisilta varakkailta". "Paul" kehotti lähtemään suurista kaupungeista tai ainakin ostamaan maalta turvapaikan. Vuonna 1991 "Paul" kirjoitti Washingtonin erään alueen rotulevottomuuksista otsikolla: "Eläimet valtaavat Washingtonin eläintarhan". Myöhemmin "Paul" kehotti jokaista perheessään opettelemaan aseenkäyttöä, koska "eläimet ovat tulossa".
Vapaasana antaa lukijan ymmärtää, että Paul vastustaisi erityisesti mustien oikeuksia. Ainut ongelma on, että Paulin yllämainitut uutislehdet käsittelivät pitkälti Mount Pleasentin mellakoita (1991), jossa mexikolaiset hyökkäsivät mustan kaupunginhallinnon kimppuun. Viimeisen 20 vuoden aikana suurin osa Yhdysvaltain sisäisestä levottomuuksista ovat puhjenneet mexikolaisten ja mustien välillä. Vapaasana kirjoittaa myös että: "Sen sijaan Ku Klux Klanin ex-johtaja David Dukea lehtiset ylistivät." Ron Paul-uutislehti ei koskaan ylistänyt Dukea, vaan oli iloinen siitä, että verojen ja säännöstelyn laskulla (joita Duke kannatti) voidaan saada riittävästi ääniä. Lehti sanoi, ettei Duke voinut voittaa johtuen hänen rasistisesta taustastaan, mutta onneksi Yhdysvalloista löytyy riittävästi verojen ja säännöstelyn vähennyksiä kannattavia tahoja, joilla ei ole rasistista taustaa. Vapaasana jatkaa:
Lehtiset myös pilkkasivat homoja ja "kaipasivat kaappia", koska sekä homoille että etenkin muille oli parempi, kun sosiaalinen paine pakotti homot piilottamaan toimintansa. Homoille, jos heitä ylipäänsä sallitaan, ei pidä sallia läheistä fyysistä kontaktia heteroihin.
Todellisuudessa ainoastaan kolme Ron Paulin uutislehdistä mainitsee homojen aseman. Uutislehden mukaan homot hyötyisivä kaapissa pysymisestä, koska tämä rajoittaisi heidän seksuaalista käyttäytymistään, mikä vähentäisi heidän AIDS:in riskiä. Uutislehdissä sanotaan tämän riskin johtuvan siitä, että homot käyttävät ehkäisyä heteroita vähemmän ja elävät muutenkin hedonistisempaa elämää. Uutislehdet eivät koskaan kannattaneet homojen vastaista politiikkaa, eikä niissä koskaan kehoitettu homojen eriyttämistä yhteiskunnasta. Kaikkein koomisinta Ron Paul uutisoinnissa on se, että sekä ovensuukyselyt että gallupit ovat toistuvasti osoittaneet Paulin keräävän kaikkein korkeimmat kannatusluvut nuorten, ateistien, sodanvastustajien, maltillisten, mustien, meksikolaisten ja arabien joukosta. Valkoiset eläkellä olevat protestantit kannattavat Paulia kaikkein harvemmin. Tästä päästäänkin aasinsillalla strategisesti ajateltuna tärkeään kysymykseen: mitä järkeä on vastustaa Ron Paulia vain ja ainoastaan siksi, että oma mielipide maahanmuuttokysymyksessä tai abortissa eroaa hänen mielipiteestään kun Paul on jo onnistunut keräämään taakseen äärimmäisen laajan koaliition, joihin kuuluu liberaalien lisäksi myös konservatiiveja, maltillisia ja vasemmistolaisia, jos tällä koaliitiolla on mahdollisuus saada radikaali liberaali maailman mahtavimmalle pallille? Onneksi Paulin kokoama liberaaliliike ei pysähdy presidentinvaaleihin vaan jatkaa 46. edustajaehdokkaalla Yhdysvaltojen parlamenttivaaleihin.
Pahoittelen, että yllämainittu blogipostaus on pitkä. En onnistunut lyhentämään sitä toivotulla tavalla. Kaiken lisäksi blockquote-toiminto jotenkin sotkee bloggerin rivinväliasetukset. Epäilen tämän ongelman johtuvan siitä, että käytän Linuxin Open Officea, joka kopioi tekstin kaikki muotoilut bloggeriin (toisin kuin Windowsin MS Word). Yritän korjata ongelmaa, mutten toistaiseksi ole onnistunut siinä...
VastaaPoistaItseänikin jäi vaivaamaan vapaasana.netin artikkelit, joten kiitos paljon hyvästä artikkelista.
VastaaPoistaEtenkin antisemitismi-kortin käyttäminen on lievästi sanottuna absurdia, koska useimmat Ron Paulin mentoorit ovat juutalaistaustaisia (Mises & Rothbard luonnollisesti tunnetuimpina). Paulin taakse on kokoontunut myös järjestö Jews4RonPaul, jossa toimii lähinnä juutalaistaustaisia libertaareja (Walter Block, Burton Blumert) ja paleokonservatiiveja (Paul Gottfried). Sekään, että vasuriliberaalit Anti-Defamation League of B'nai B'rith ja Southern Poverty Law Center ovat kritisoineet Paulin ajatuksia "neokonfederatistisiksi" ei tee Paulista antisemiittiä tai rasistia, vaan kuvastavat lähinnä järjestöjen kyvyttömyyttä ymmärtää sitä, että jotkut ihmiset eivät oikeasti pidä "warfarewelfare"-valtiosta.
Ron Paulilla on oma muuten kannattajakuntansa myös Israelissa ja Ron Paulia kannattava edellämainittu Mises-instituutin "grand old man" tri Walter Block oli jopa Israelilaisen äärioikeistolaisen radiokanavan vieraana joitain kuukausia sitten kertoen sikäläisille kuulijoille itävaltalaisesta rahateoriasta ja tri Paulista. Eräs radiokanavan toimittajista, Yehuda Hakohen, on myös Paulin kannattaja.
Suhteista Amerikan mustiin senverran vielä että, taisi Ron Paul mainita kerran, että ottaisi mielellään Walter E. Williamsin varapresidentikseen.
Etenkin antisemitismi-kortin käyttäminen on lievästi sanottuna absurdia, koska useimmat Ron Paulin mentoorit ovat juutalaistaustaisia (Mises & Rothbard luonnollisesti tunnetuimpina). Paulin taakse on kokoontunut myös järjestö Jews4RonPaul, jossa toimii lähinnä juutalaistaustaisia libertaareja (Walter Block, Burton Blumert) ja paleokonservatiiveja (Paul Gottfried).
VastaaPoistaTähän voisi vielä lisätä, että Paulin kannattama itävaltalainen taloustiede on poikkeuksellisen juutalaistaustainen muutenkin. Mises instituutin Senior Facultusta esim. 5/13 on juutalaisia. Myös koko facultyssä juutalaisuus nousee varsin korkealle. Myös Milton Friedman ja Hayek olivat juutalaisia, jotka niin ikään ovat Paulin korkeassa arvostuksessa. Paul on ulkopoliittisissa puheissaan toistuvasti painottanut sitä, ettei hän tahdo vetää joukkoja pois Israelista siksi, että juutalaiset kärsisivät vaan siksi, että amerikkalaiset veronmaksajat ja sotilaat kärsivät kohtuuttomasti Lähi-Idän miehityksestä. Paul on myös mielestäni perustellut varsin vedenpitävästi, ettei Israelista vetäytyminen vaarantaisi Israelin asemaa jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Yhdysvallat rahoittavat aseellisesti Arabimaita yli kolme kertaa Israelia enemmän.
Sekään, että vasuriliberaalit Anti-Defamation League of B'nai B'rith ja Southern Poverty Law Center ovat kritisoineet Paulin ajatuksia "neokonfederatistisiksi" ei tee Paulista antisemiittiä tai rasistia, vaan kuvastavat lähinnä järjestöjen kyvyttömyyttä ymmärtää sitä, että jotkut ihmiset eivät oikeasti pidä "warfarewelfare"-valtiosta.
Koomisinta näissä syytöksissä on se, että suurin osa anti-federalisteista (eli secessionisteista eli liittovaltiosta irroittautmisen kannattajista) tulee yksittäisistä pohjoisista osavaltioista, ei etelästä. New Hampshiren lisäksi ainakin Vermotissa, Mainessa, Alaskassa, Hawaiilla, Californiassa, Oregonissa ja Washingtonin osavaltiossa on merkittäviä itsenäisyyttä kannattavia liikkeitä. Läntisissä osavaltioissa ainoa tälläinen liike löytyy Texasista. Tietysti jotkut oikeasti neokonfederaatit haaveilevat yli kymmenen osavaltion irroittautumista Yhdysvalloista. Tämän taakse on kuitenkin lähes mahdotonta kerätä kannatusta jo siitä syystä, että eteläiset osavaltiot ovat nettoveron saajia, eivät nettomaksajia kuten monet itäiset- ja Uuden Englannin osavaltiot ovat. Lisäksi minun on hyvin vaikea kuvitella, että agressiivista ulkopolitiikkaa harjoittava valtio antaisi niin vaan kolmanneksen maa-alueestaan uudelle itsenäiselle valtiolle. Mikäli Yhdysvalloissa irroittautuminen tulee joskus lähitulevaisuudessa mahdolliseksi, siitä saavat irroittautua lähinnä väkimäärältään pienet, mitään sanomattomat osavaltiot, kuten Hawaii, Alaska, Vermot, Maine tai New Hampshire (vrt. Neuvostoliitto ja Viro, Latvia ja Liettua jne.).
Suhteista Amerikan mustiin senverran vielä että, taisi Ron Paul mainita kerran, että ottaisi mielellään Walter E. Williamsin varapresidentikseen.
Minäkin kuulin että Walter Williams olisi ollut Paulin kärkiehdokkaiden joukossa. Muita esiintulleita vaihtoehtoja olivat Walter Block, Paulin poika Rand Paul, Mike Huckabee, Andrew Napolitano, Pat Buchannan ja uusimpana tulokkaana Bob Barr (jonka kanssa Paul huhjen mukaan harkitsee sitoutumattomana ehdolle asettumista).
Paul on ulkopoliittisissa puheissaan toistuvasti painottanut sitä, ettei hän tahdo vetää joukkoja pois Israelista siksi, että juutalaiset kärsisivät vaan siksi, että amerikkalaiset veronmaksajat ja sotilaat kärsivät kohtuuttomasti Lähi-Idän miehityksestä.
VastaaPoistaEihän jenkeillä ole yhtään sotilasta Israelissa.
Hyvä kirjoitus.
VastaaPoistaOlen jo pitkään tiennyt sen miten pihalla oikeasta politiikan teosta suomen liberiilit ovat. En kuitenkaan tätä olisi ikinä heistäkään voinut uskoa.
RP:n suomen kannattajaryhmäkin sai hetkessä ilman mitään mainostamista 40 jäsentä. Yhtä Ron Paulin kannattajaa (joka on myös em. mainitun ryhmän jäsen) eli Lars Östermania on jopa haastateltu useisiin lehtiin, tv:seen, radioon yms.
Mikä oiva tilaisuus tuokin olisi ollut "suomen liberaalille liikkeelle" nostaa mainettaan ja kasvojaan, koota ihmisiä tärkeän asian ympärille, ehkä rekrytä porukkaa mukaan toimintaan jatkossa, mutta ei. Sen sijaan otetaan kivääri kaapista ja aletaan ampua itseä omaan jalkaan alkamalla haukkua tätä hienoa miestä.
Jep mut se siitä. Ei suomen liberaaleihin kannata tuhlata paljoa ajatuksia.
Heillä taitaa jokatapauksessa pitää kiirettä koska kunnallisvaalit lähestyvät ja järvenpäässä on kovat kampanjavalmistelut varmasti käynnissä jotta ainoa liberaalien vaikuttamiskanava suomen politiikkaan säilyisi seuraavat neljä vuotta !
Olisit ihan hyvin voinut tarjota tämäntyyppistä kirjoitusta Vapaasana.netiin vastineeksi.
VastaaPoistaItsekin olen usein miettinyt nykyisen "virallisen" suomalaisen liberalismin aatteellista köyhyyttä ja epäsuosiota kansan keskuudessa. Näkisin, että nykyisessä Liberaali-puolueessa on kaksi suurta ongelmaa, joista puolue ei ole päässyt yli.
VastaaPoista1) Liberaalit näkevät suurimman uhan yksilönvapautta kohtaan tulevan oikealta suunnalta. Tuntuu melkein, että liberaalipuolueessa oltaisiin dogmaattisesti maahanmuuton ja vähemmistöjen hedelmöityshoitojen puolesta, ja puolue tuntuukin löytävän yllättäen luonnolliset liittolaisensa nimenomaan vasemmistopuolelta.
2) Liberaalit eivät edes yritä vedota tavalliseen kansaan. Puolueen teemat ovat toisinsanoen kohtuullisen tylsiä ja puhuminen "valistusajan perillisyydestä" ja siitä miten "suvaitsevaisuus on liberaali arvo", saa tavallisen mattimeikäläisen haukottelemaan.
Itse uskon, että ruohonjuuritasolla liikkeessä on kuitenkin potentiaalia, ja jäsenkunnassa enemmän libertaareja tendenssejä kuin nopeasti luulisi. Ja täytyy silti muistaa, että etenkin ammattiyhdistyskysymyksessä Liberaali-puolueen näkemys on hyvin lähellä aitoa klassisen liberaalia ihannetta.
Eihän jenkeillä ole yhtään sotilasta Israelissa.
VastaaPoistaTuossa kommentissa oli ajatusvirhe, pahoittelen (en mieti kovin tarkasti vastauksiani blogikommentteihin). Tarkoitus oli sanoa, ettei Lähi-Idästä vetäytyminen heikentäisi Israelin asemaa. Yhdysvaltojen pääasiallinen apu Israelille on Israelin armeijan rahoitus (joka tosin myös rajoittaa Israelin armeijan itsenäisyyttä, mm. kaikki aseet on ostettava yhdysvaltalaisilta firmoilta, Israel ei saa yksin solmia aseleposopimuksia jne.). Minunkaan tietoni mukaan Yhdysvalloilla ei ole juuri sotilaita Israelissa (tosin niitä on mm. Saudi-Arabiassa, Kuwaitissa, Lebanonissa jne.). Joidenkin raporttien mukaan Yhdysvalloilla olisi Israelissa sotilaita, mutta samojen raporttien mukaan Yhdysvalloilla on sotilaita myös Suomessa. Epäilen tämän johtuvan siitä, että Yhdysvallat sijoittavat sotilaitaan suurlähetystöihinsä, esim. Suomen Yhdysvaltain suurlähetöstössä on ainakin kaksi hampaisiin asti aseistettua sotilasta yötä päivää... Se lienee kuitenkin selvää, että Yhdysvallat toimivat aseellisesti kaikkein aktiivisimmin Lähi-Idässä/Pohjois-Afrikassa.
Olen jo pitkään tiennyt sen miten pihalla oikeasta politiikan teosta suomen liberiilit ovat. En kuitenkaan tätä olisi ikinä heistäkään voinut uskoa.
VastaaPoistaOlen ollut samaa mieltä jo monta vuotta. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen tämän asian luulisi olevan viimeistään päivänselvää. Näiden vaalien jälkeen moni liberaali toki loikkasi pois Liberaalit rp:stä Kokoomukseen ja Vihreisiin... Mielestäni tämän mikropuolueen olemassaolo ei sinänsä ole vahingollista. Ongelma vain on, että samalla energialla saataisiin paljon enemmän aikaan jos se käytettäisiin järkevästi esimerkiksi blogaamiseen, verkkolehden tekemiseen (kuten esim. Vapaasanaan) tai vanhoissa puolueissa toimimiseen. Tämän sijaan paljon aikaa ja varoja kuluu kannattajakorttien metsästämiseen ja muuhun puoluebyrokratiaan.
Mikä oiva tilaisuus tuokin olisi ollut "suomen liberaalille liikkeelle" nostaa mainettaan ja kasvojaan, koota ihmisiä tärkeän asian ympärille, ehkä rekrytä porukkaa mukaan toimintaan jatkossa, mutta ei. Sen sijaan otetaan kivääri kaapista ja aletaan ampua itseä omaan jalkaan alkamalla haukkua tätä hienoa miestä.
Mietin itse samaa ja tämä ei koske pelkästään suomen liberaalia liikettä. Esim. Yhdysvalloissa Cato-instituutti kävi lähes välittömästi Ron Paulin kimppuun. Myöhemmin myös Reason-lehti ja monet johtavat liberaalit filosofit kyseenalaistivat Ron Paulin poliittiset mielipiteet. Euroopassa mm. Johan Norberg teki samoin, jota Vapaasana kopioi (kuten mainitsin). Suomalaisista liberaaleista mielestäni yllämainittu Lars Österman (joka on perustamassa Friedmanilaista liberaalipuoluetta) ja Pasi Matilainen hyödynsivät Ron Paulin suosion edukseen. Olisin toivonut, että myös muut olisivat tehneet samoin. Noh, ainakin Yhdysvalloissa Ron Paul jätti positiivisen jäljen maan poliittiselle kartalle.
Olisit ihan hyvin voinut tarjota tämäntyyppistä kirjoitusta Vapaasana.netiin vastineeksi.
VastaaPoistaAsia kyllä kävi mielessä, mutta ajattelin ettei sitä kuitenkaan julkaistaisi. Toimituksen mielestä se tuskin näyttää kovin hyvältä, jos lehti riitelee itse itsensä kanssa sen kannattamasta politiikasta. Tietysti Vapaasanaan voisi muutenkin kirjoittaa, mutten toistaiseksi ehdi kirjoittaa riittävän hyviä tekstejä, jotta niitä voitaisiin pitää julkaisukelpoisena (olen aloittanut muutaman tällaisen artikkelin, mutta ne päätyvät yleensä roskakoriin ennen valmistumista).
Itsekin olen usein miettinyt nykyisen "virallisen" suomalaisen liberalismin aatteellista köyhyyttä ja epäsuosiota kansan keskuudessa.
VastaaPoistaMielestäni tämä keskeinen ongelma on siinä, että suomessa ei edes ole varsinaista liberaalia liikettä. Ruotsissa toimii esim. kaksi liberaalia ajatuspajaa (think tank), lukuisia liberaaleja lehtiä/verkkolehtiä, useita satoja liberaaleja blogeja, ainakin kaksi liberaalia kustantamoa (Timbro - mÿos think tank - ja Natur och Kultur). Suomessa Vapaasana on suurin saavutus ja sen toiminta on huomattavasti kapeampaa kuin monen ruotsalaisen liberaalin verkkolehden.
Keskeinen ongelma on se, että liberalismiin ei törmää Suomessa kuin vahingossa. Luin itse valtio-oppia, jossa (klassinen) liberalismi esiteltiin yhtenä ideologiana noin 30 muun ideologian joukossa (joita olivat mm. kommunismi, fasismi, äärioikeistolaisuus, enviromentalismi, sosiaalidemokratia, konservatismi, sosiaaliliberalismi, islamismi, kristillinen demokratia, anarkosyndikalismi, feminismi, nationalismi, trotskiläinen sosialismi jne. jne.). Koska en tällöin tiennyt juuri mitään poliittisista ideologioista, liberalismi ei jäänyt päähäni mitenkään tärkeänä, poikkeavana tai parempana ideologiana vaan "yhtenä muiden joukossa". Sattumalta löysin #politiikka -kanavan (hieman ennen eduskuntavaaleja 2003) jonka kautta tutustuin Simo Hämäläiseen ja Samuli Pahalahteen. Heidän kauttaan kiinnostuin liberalismista ja ymmärsin ensi kerran miten liberalismi eroaa muista ideologioista. Keskeinen ero on se, että muut ideologiat keskittyvät poliittiseen varojen jakamiseen tietyn "tieteellisen" kaavan mukaisesti, kun taas liberalismin päätavoite on tämän jakoprosessin lakkauttaminen.
Epäilen, että syy miksi liberalismiin ei Suomessa törmää johtuu siitä, että aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti Suomessa vallitsi kova painosensuuri. Tämän vuoksi liberaalin materiaali painaminen oli käytännössä mahdotonta (eikä internettiä ollut). Suomenkielellä ei ole saatavilla kuin muutamia yksittäisiä liberaaleja käännöksiä ja vielä vähemmän uutta suomenkielistä materiaalia. Minua ainakin auttoi tuntuvasti se, että sain lukea ruotsiksi paljon kirjoja ja artikkeleja, ennen kuin siirryin englanninkieliseen materiaaliin. Suomea puhuvilla ei ole vastaavaa mahdollisuutta, vaan kirjoja on luettava alusta alkaen englanninkielellä. Vaikka englanti olisikin hyvin hallussa, nämä kirjat on ensin kaivettava esiin jostain, eikä niitä ole suoraan myytävänä suomalaisissa kirjakaupoissa vaan ne on ennakkotilattava tai vaihtoehtoisesti ostettava luottokortilla Amazonista. Tämä selittäänee, miksi monet suomalaiset liberaalit lukevat mielestäni melko laiskasti. Tilannetta ei yhtään auta, että suomalaisista puolueista sekä Vihreät, Keskusta, RKP että Kokoomus yrittävät monopolisoida liberaalismi-termin itselleen (myös Vasemmistonuoret tekevät samoin). Tämän lisäksi suomalainen vasemmisto ja lehdistö käyttää termiä uusliberalismi jatkuvasti haukkumasananaan, jonka vuoksi kaikkea liberalismiin liittyvää alkaa automaattisesti vieroksumaan. Tämä sumentaa liberalismi-termin merkityksen ja luo vahvat väärät ennakkoluulot.
1) Liberaalit näkevät suurimman uhan yksilönvapautta kohtaan tulevan oikealta suunnalta. Tuntuu melkein, että liberaalipuolueessa oltaisiin dogmaattisesti maahanmuuton ja vähemmistöjen hedelmöityshoitojen puolesta, ja puolue tuntuukin löytävän yllättäen luonnolliset liittolaisensa nimenomaan vasemmistopuolelta.
Tämä johtuu mielestäni osin strategisesta markkinaraon (market niche) löytämisestä. Liberaalit rp:n sisällä kuvitellaan, että tälläinen poliittinen markkinarako löytyisi kun mennään talouspoliittisesti hieman Kokoomuksesta oikealle, sekä yksilönvapausasioissa Vihreistä viisi kilometriä vasemmalle. Tällä markkina-asettautumisella haetaan ns. Boheemien Porvarareiden ryhmää, eli sitä nuorten aikuisten enemmistöä, joiden mielestä yksilöillä tulisi olla laajahkot yksilönvapaudet (mm. koskien homojen oikeuksia, kannabiksen käyttöä, kirkon ja valtion erottamista, vapaaehtoista asepalvelusta jne.) mutta samalla myös merkittävä sosiaalinen turvaverkko (mikä tosin olisi nykyistä suomalaista turvaverkkoa pienempi). Ongelma on, että tämä poliittinen markkinarako on jo täytetty Vihreiden oikeistosiivellä sekä Kokoomuksen liberaalisiivellä (kuten esim. Kokoomusnuoret). Yksi nykyisen Liberaalit rp:n ongelma on siinä, että se on samaan aikaan liian oikealla talouspolitiikassa ja liian vasemmalla yksilönvapauskysymyksissä mahtuakseen yllämainittuun poliittiseen aukkoon, mutta samalla Liberaalit rp ei ole riittävän puhdasoppinen (pure), jotta esim. itse viitsisin äänestää kyseistä puoluetta (olen kyllä tästä huolimatta äänestänyt heitä joskus). Liberaalit rp:ssä minua häiritsee erityisesti puolueen räikeä homoagenda, maahanmuuttomyönteisyys sekä EU-kritiikin puuttuminen. Suhteellisen oikeistolaisella talouspolitiikalla, maahanmuuttokriittisyydellä sekä EU-kritiikillä (ja Timo Soinin poliittisilla taidoilla) Perussuomalaiset onnistuivat nousemaan kuin Fenixlintu tuhkasta ja näillä näkymin PS nousee ensi eduskuntavaaleissa ohi RKP:n ja KD:n (ainakin prosenteissa, ei välttämättä edustuspaikoissa). Epäilen että Liberaalit rp:n puolueohelma sekä poliittinen agenda ovat sellaisia kuin ne ovat, koska puolueesta puuttuu vahva johto, jolloin nykyinen asetelma on huonon kompromissin lopputulos.
2) Liberaalit eivät edes yritä vedota tavalliseen kansaan. Puolueen teemat ovat toisinsanoen kohtuullisen tylsiä ja puhuminen "valistusajan perillisyydestä" ja siitä miten "suvaitsevaisuus on liberaali arvo", saa tavallisen mattimeikäläisen haukottelemaan.
Kommentoin oikeastaan tätä jo yllä. Yksi keskeinen ongelma kaikille maailman suht. puhdasoppisille liberaalipuolueille on ollut se, etteivät nämä minipuolueet ole varmoja heidän omasta roolistaan. Poliittisen puolueen tarkoitus ei ole toimia ajatuspajana, yliopistona, lehtipainona, keskustelukerhona jne. vaan sen ainut tarkoitus on edustuspaikkojen kerääminen. Tietysti puolue voi ankkuroitua (ja lähes poikkeuksetta ankkuroituukin) johonkin tiettyyn poliittiseen ryhmään. Tämän vuoksi mm. Vasemmistoliitto on niin pahassa pulassa, koska myös se on liian dogmaattinen ja yrittää toimia puolueen lisäksi mm. ajatuspajana ja keskustelukerhona. Lopputulos on toisiaan seuraavien vaalitappioiden sarja, kunnes puolue katoaa kokonaan poliittiselta kartalta.
Itse uskon, että ruohonjuuritasolla liikkeessä on kuitenkin potentiaalia, ja jäsenkunnassa enemmän libertaareja tendenssejä kuin nopeasti luulisi.
Toki, mutta ruohonjuuritason liike toimii vain silloin kun aatteella on jo tarpeeksi kannattajia liikkeen perustamiseen. Esim. Suomessa muslimipuolue on ihan hukkaan heitetty liike, koska Suomessa ei juuri ole muslimeita. Vastaavasti liberaalipuolue on ajanhaaskausta, koska Suomessa ei ole liberaaleja. Tietysti jostain on aloitettava, ja mielestäni tällainen luontainen aloituspiste on blogaamisessa ja verkkolehden ylläpidossa. Myöhemmin voidaan siirtyä kirjojen kääntämiseen, podcasteihin jne. Kun Suomessa on riittävästi liberaaleja myös politiikka alkaa kallistumaan siihen suuntaan.
Tarkoitus oli sanoa, ettei Lähi-Idästä vetäytyminen heikentäisi Israelin asemaa.
VastaaPoistaTuota on vaikea uskoa. Paul kannattaa myös USA:n vetäytymistä YK:sta. Ilman USA:ta Israel joutuisi täysin "kansainvälisen yhteisön" ja naapurivaltioidensa armoille.
Paulin suosio ateistien keskuudessa on todella outo seikka, kun ottaa tällaiset räikeän epäliberaalit lakiehdotukset huomioon: http://en.wikipedia.org/wiki/We_the_People_Act
Tuota on vaikea uskoa. Paul kannattaa myös USA:n vetäytymistä YK:sta. Ilman USA:ta Israel joutuisi täysin "kansainvälisen yhteisön" ja naapurivaltioidensa armoille.
VastaaPoistaMinäkin kannatan YK:n lakkauttamista. Tosin Paul sanoo, että Israel hyötyisi eniten siitä, että Yhdysvaltojen taloudellinen aseapu ympäröiville arabimaille lakkaisi, ja nämä arabimaat saavat tunnetusti yli kolme kertaa enemmän rahaa maanpuolustukseen Yhdysvalloilta kuin mitä Israel saa.
Toinen tosiasia on, ettei Yhdysvalloilla ole enää varaa agressiivisen ulkopolitiikan harjoittamiseen. Valtionvelka on nyt lähes 10 miljardia ja medicaid ja muut sosiaaliturvamaksut nostavat valtion velkaa 40 miljardilla seuraavan 20-vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jokainen Yhdysvaltain kansalainen on jo nyt 100 000 dollaria velkaa valtionvelan kautta. Tälläista velkaa ei luultavasti pystytä koskaan maksamaan. Yhdysvaltain armeija on myös jatkuvissa vaikeuksissa uusien sotilaiden hankkimiseen. Saan tällaisia värväysmainoksia postitse kerran kuussa. Täällä väläytellään jo draft-lainsäädäntöä, ja tällöin on melko varmaa, että allekirjoittanut draftataan väkisin Irakin, Iranin tai Afganistanin sotaan. On täysin järjetöntä puolustaa vapautta, orjuttamalla toisia väkisin sotiin, joihin kyseisellä valtiolla ei tulisi olla osaa eikä arpaa. Yhdysvallat sijaitsee kaukana Lähi-Idästä. Israel saisi hoitaa omat asiansa, vaikka se Yhdysvaltain vika onkin että kyseinen valtio on väkivalloin perustettu... Yhdysvalloilla ei yksinkertaisesti ole enää kauaa resursseja kyseisen Israel-politiikan jatkamiseen.
Paulin suosio ateistien keskuudessa on todella outo seikka, kun ottaa tällaiset räikeän epäliberaalit lakiehdotukset huomioon: http://en.wikipedia.org/wiki/We_the_People_Act
Se pitää silti paikkaansa, ovensuukyselyiden esimerkkejä:
New Hampshire: Paulia kannatti 8 %, ateisteista äänesti Paulia 18 %
Michigan: Paul 6 %, ateisteista 22 %
Florida: Paul 3 %, ateisteista 7 %
California: Paul 4 %, ateisteista 5 %
Kävin läpi noin 20. ovensuukyselyä ja yllä on kaikki ne ovensuukyselyt joissa ateistien äänet kartoitettiin (usein ateisteja oli niin vähän, alle 3 % äänestäjistä, ettei heidän mielipidettä kartoitettu). Anekdoottina kerrottakoon, että New Hampshiren esivaalien aikana tässä talossa asui kahdeksan ateistia joista viisi äänesti - kaikki äänestivät Paulia (minä en saanut äänestää ja kaksi anarkistia eivät koskaan käy äänestämässä periaatteellisista syistä). Väitän, että Paulin korkea kannatus ateistien keskuudessa johtuu pääasiassa kolmesta asiasta. 1) Liberaalit ovat usein ateisteja ja liberaalit äänestivät Paulia, 2) nuoret ovat vanhempia ateistisempia ja nuoret äänestivät Paulia ja 3) Paul on ainoa republikaani (ehkä jopa koko kilvan ainoa) joka ei ratsasta uskonnolla ja joka on toistuvasti sanonut, että uskonto ja politiikka tulisi myös Yhdysvalloissa erottaa toisistaan.
Tuo We the People Act ei ole välttämättä niin huono laki, miltä se alusta alkaen kuulostaa. Esim. New Hampshiren kaltaiset liberaalit osavaltiot kärsivät siitä, että liittovaltion tuomarit voivat asettua osavaltion lain yläpuolelle ja siten pakottaa osavaltion ns. ruotuun. Esim. eräs liittovaltion tuomioistuimen päätös pakotti New Hampshiren tarjoamaan kaksi vuotta lisää ilmaista peruskouluopetusta, jota New Hampshire ei ollut ennen tarjonnut. Tämä lisäsi kustannuksia räjähdysmäisesti. Tosin tulee myös muistaa, että yllämainituissa osavaltioissa - joissa ateistien osuus kansasta on näkyvä - lait ovat sen verran sosiaaliliberaaleja, ettei esim. aborttia kiellettäisi, homoliittoja estettäisi jne. Tällöin Paulin We the People Act ei vaikuttaisi osavaltioidemme lainsäädäntöön mitenkään... Myönnän, etten itse ole kovin innostunut kyseisestä laista, mutta se on mielestäni siinä mielessä OK, että se heikentäisi liittovaltion valtaa joka on nyt jo aivan liian suuri.
Tosin Paul sanoo, että Israel hyötyisi eniten siitä, että Yhdysvaltojen taloudellinen aseapu ympäröiville arabimaille lakkaisi
VastaaPoistaEnpä ole tästä aivan varma, vaikka en ole kovin innoissani USA:n sotilaallisesta tuesta arabidiktatuureille. Egypti ja Jordania eivät enää ole uhka
Israelille, johon varmasti osasyynä on juuri tämä riippuvuus USA:n
taloudellisesta avusta.
Minun puolestani Paul voi puolustella näkemyksiään vetoamalla aatteisiinsa (olen pitkälti hänen kanssaan samaa mieltä), mutta hän on väärässä väittäessään, että Israelilla menisi paremmin ilman USA:n läsnäoloa alueella.
"Toinen tosiasia on, ettei Yhdysvalloilla ole enää varaa agressiivisen ulkopolitiikan harjoittamiseen. Valtionvelka on nyt lähes 10 miljardia"
Biljoonaa (trillion).
Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kyseessä ei ole mikään kovin suuri velka. Moni Euroopan valtio on paljon enemmän velkaantunut ja USA:n valtionvelan suhde BKT:hen on hyppinyt rankastikin. Ja kuten annoit ymmärtää, puolustusmäärärahat
eivät ole se varsinainen ongelma, vaan tehottomat ja tarpeettomat Medicaid- ja Medicare-ohjelmat. Myös eläkejärjestelmä voidaan tarpeen
tullen yksityistää ilman mitään ongelmia. Samaa ei voida sanoa puolustusbudjetista. USA:n puolustusbudjetti ei muuten olosuhteisiin (tai lähihistoriaan)
nähden ole mielestäni mitenkään poikkeuksellisen korkea.
Yhdysvaltain armeija on myös jatkuvissa vaikeuksissa uusien sotilaiden hankkimiseen. Täällä väläytellään jo draft-lainsäädäntöä
Vaikka McCain valittaisiin presidentiksi, USA tulee todennäköisesti vähentämään sotilaidensa määrää Irakissa, jolloin lisämiehistön tarve vähenee automaattisesti. Asevelvollisuudella pelottelu on aiheetonta: vaikka USA on käynyt muutaman vuoden sisään kaksi sotaa, joista molemmat olivat aluksi todella suosittuja, poliittinen tuki asevelvollisuudelle on ollut luokkaa nolla.
Israel saisi hoitaa omat asiansa, vaikka se Yhdysvaltain vika onkin että kyseinen valtio on väkivalloin perustettu...
Israelin perustaminen ei ole kenenkään vika, ja itsenäistysmisprosessi käynnistyi jo kauan ennen USA:n tukea.
Ja mitä tulee väkivalloin perustamiseen, sehän ei ollut USA:n tai Israelin vika, että jokainen ympäröivä arabimaa hyökkäsi Israeliin juutalaisten julistettua omat alueensa (YK:n jaon mukaisesti) itsenäisiksi.
Muistaakseni myös perustelit (edesmennyttä) tukeasi Irakin sodalle jollain muulla kuin amerikkalaisten turvallisuuteen vetoamalla, joten "Israel saisi hoitaa omat asiansa" kuulostaa hieman oudolta. Onhan tuki Israelille sata kertaa perustellumpaa kuin Irakin sota. Israel sentään on sivistynyt demokratia, joka on useita kertoja joutunut käymään puolustussotaa täysin aiheetonta arabiaggressiota vastaan.
"mutta se on mielestäni siinä mielessä OK, että se heikentäisi liittovaltion valtaa joka on nyt jo aivan liian suuri."
Ymmärrän kyllä tarpeen rajoittaa liittovaltion valtaa, mutta We the People -ehdotus olisi antanut osavaltioille enemmän valtaa vaikuttaa negatiivisesti yksilönvapauksiin. Se olisi nimenomaan tarjonnut osavaltioille suojan, jonka turvin uskonnonvapaus voidaan viskata ikkunasta.
Minun puolestani Paul voi puolustella näkemyksiään vetoamalla aatteisiinsa (olen pitkälti hänen kanssaan samaa mieltä), mutta hän on väärässä väittäessään, että Israelilla menisi paremmin ilman USA:n läsnäoloa alueella.
VastaaPoistaKäsitykseni mukaan tämä onkin Paulin pääasiallinen argumentti agressiivista ulkopolitiikkaa vastaan. Hänen toinen argumentti on, ettei liittovaltiolla ole varaa kauaa jatkaa politiikkaansa. Myönnän kyllä, etten ole kovin varma onko Paul oikeassa juuri siinä, että Israelin asema paranisi mikäli Yhdysvallat vetäytyisi kokonaan Lähi-Idästä. Tosin en itse usko, että se juuri heikkenisikään.
Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kyseessä ei ole mikään kovin suuri velka. Moni Euroopan valtio on paljon enemmän velkaantunut ja USA:n valtionvelan suhde BKT:hen on hyppinyt rankastikin.
Joo ja ei. 10 biljoonan velka on vain n. 65 % BKT:stä, mutta kun siihen lisätään se 40 biljoonan velka, nousee kokonaisvelka noin 360% BKT:stä. Tätä Yhdysvalloilla ei ole enää varaa maksaa.
Ja kuten annoit ymmärtää, puolustusmäärärahat eivät ole se varsinainen ongelma, vaan tehottomat ja tarpeettomat Medicaid- ja Medicare-ohjelmat.
Totta, totta. Olenkin toistuvasti sanonut, että valtio voi teoriassa hoitaa ja rahoittaa muutaman asian kunnolla, mutta se ei voi häärätä kaikkialla, koska se häärää itsensä lopulta konkurssiin (kuten Neuvostoliitto teki). Tämä konkurssi uhkaa lähes kaikkia Länsimaita, mikäli budjettileikkauksia ei tehdä. Valitettavasti budjettia on vaikea leikata, varsinkin sellaisista isoista ohjelmista kuten Yhdysvaltojen Medicaid ja Medicare, josta monet äänestäjät ovat riippuvaisia. Ron Paulin yksi keskeisiä argumenttejä onkin, että puolustusbudjettia voidaan supistaa kovalla kädellä, koska tuskin kukaan Yhdysvaltalainen äänestäjä on siitä riippuvainen, kunhan tämä budjetti pidetään niin suurena, jotta kotimaan puolustus pysyy kovana.
Myös eläkejärjestelmä voidaan tarpeen tullen yksityistää ilman mitään ongelmia.
Valitettavasti ei. Suomessa eläkevarat on sijoitettu pääsääntöisesti pörssiin valtion toimesta (tosin osa on lainattu valtiolle), kun taas Yhdysvalloissa eläkevaroja ei ole sijoitettu yhtään mihinkään, vaan kaikki sisääntulevat eläkevarat tuhlataan välittömästi liittovaltion muihin projekteihin tai jaetaan eteenpäin nykyisille eläkeläisille. Mitään ei jää siis säästöön. Jos tämä operaatio yksityistettäisiin, valtion velka räjähtäisi välittömästi käsiin, koska valtio ei voisi enää lisävelkauttaa itseään eläkejärjestelmän turvin, mutta samalla se joutuisi maksamaan jo luvatut eläkkeet.
Vaikka McCain valittaisiin presidentiksi, USA tulee todennäköisesti vähentämään sotilaidensa määrää Irakissa, jolloin lisämiehistön tarve vähenee automaattisesti.
Tosin tämä skenaario toteutuu vain mikäli Yhdysvallat eivät käynnistä sotaa esim. Irania tai Pakistania vastaan. Täällä Irani ja Pakistan ovat jatkuvasti uutisotsikoissa ja väitteitä nousee esiin tuon tuosta, että Pentagon suunnittelisi sotaa Irania vastaan vielä tämän vuoden kuluessa ja että Pakistaniin hyökättäisiin mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Minun pelko draftauksen suhteen on huomattavasti suurempi juuri näiden lisäsotien vuoksi, ei siksi, että Irakin sota pahenisi. Tietysti Yhdysvalloilla olisi joukkoja Irakissa enemmän kuin tarpeeksi, mikäli mm. Saksan, Iso-Britannian, Italian jne. sotilastukikohdat lakkautettaisiin, toinen maailmansota on kuitenkin ollut ohi jo melko kauan...
Asevelvollisuudella pelottelu on aiheetonta: vaikka USA on käynyt muutaman vuoden sisään kaksi sotaa, joista molemmat olivat aluksi todella suosittuja, poliittinen tuki asevelvollisuudelle on ollut luokkaa nolla.
Ongelma on siinä, että sekä McCain että Obama kannattavat pakollista asepalvelusta. Tietysti kongressi saattaa kaataa lain (varsinkin jos McCain on presidentti, koska kongressi on saletisti demokraattinen), ellei sitä muuteta sellaiseen muotoon jossa se ei kuulosta pakolliselta asepalvelukselta. Esim. Obaman ehdottama pakollinen asepalvelus olisi pakollista yhteiskuntapalvelusta noin vuoden valtion hyväksi, mutta tästä palveluksesta vois päästä eroon, mikäli liittyisi armeijaan neljäksi kuukaudeksi tjsp. Tämä tietysti tarkoittaisi, että suuri osa nuorista liittyisi armeijaan.
Muistaakseni myös perustelit (edesmennyttä) tukeasi Irakin sodalle jollain muulla kuin amerikkalaisten turvallisuuteen vetoamalla, joten "Israel saisi hoitaa omat asiansa" kuulostaa hieman oudolta. Onhan tuki Israelille sata kertaa perustellumpaa kuin Irakin sota. Israel sentään on sivistynyt demokratia, joka on useita kertoja joutunut käymään puolustussotaa täysin aiheetonta arabiaggressiota vastaan.
Kannatin Irakin sotaa alunperin siksi, koska kannatin demokratian levittämistä epädemokraattisiin maihin hinnalla millä hyvänsä. Tämän vuoksi olisin myös kannattanut sotaa esim. Kubaa, Valko-Venäjää, Pohjois-Koreaa, Saudi-Arabiaa, Egyptiä, Haitia, jne. jne. vastaan. Vasta myöhemmin ymmärsin, ettei sota yleensä vapauta diktatoorien hallitsemia kansoja pitkällä tähtäimellä, vaan se vapauttaja on vapaa kauppa. Sodalla voidaan saada toki tilapäisiä etuja (kuten kävi varsinkin Afganistanissa), mutta ne kääntyvät vapauden tappioiksi, kun valloitetut valtiot lipsuvat pikkuhiljaa Hobbessiläiseen anarkiaan, samalla kun näiden valtioiden infrastruktuuri tuhoutuu ja valloittavan valtion sisäiset kansalaisvapaudet vähenevät. Näkemykseni vahvistui varsinkin sen jälkeen kun sain kuulla, että suurin syy miksi diktatoorit pysyvät vallankahvassa on kehitysmaa-avun ja kauppasaarron katastrofaalinen kombinaatio. Mikäli kehitysmaa-apu ja kauppasaarto lakkautettaisiin valloittamisen sijaan, monet valtiot vapautuisivat huomattavasti nopeammin.
Ymmärrän kyllä tarpeen rajoittaa liittovaltion valtaa, mutta We the People -ehdotus olisi antanut osavaltioille enemmän valtaa vaikuttaa negatiivisesti yksilönvapauksiin. Se olisi nimenomaan tarjonnut osavaltioille suojan, jonka turvin uskonnonvapaus voidaan viskata ikkunasta.
Jup, tämä lainsäädäntö oli sikäli harmillinen, vaikka sen takana oli ns. hyvä ajatus. Käytännössä We the People-act ei juuri olisi vaikuttanut uskonnonvapauteen, mutta se olisi luultavasti kaventanut muita moraalilla perusteltuja vapauksia koskien mm. homojen asemaa, aborttia ja eutanasiaa.
Israelin asema paranisi mikäli Yhdysvallat vetäytyisi kokonaan Lähi-Idästä. Tosin en itse usko, että se juuri heikkenisikään.
VastaaPoistaJoidenkin mukaan Israel kärsii nimenomaan USA:n tuen takia (ja päinvastoin), mutta Israel on
ollut väkivaltaisen aggression kohteena jo kauan ennen USA:n tuen alkamista (kuuden päivän sodan jälkeen). Yom Kippurin sodan alkamisen jälkeen USA:n tuki Israelille oli elintärkeää, sillä Israel joutui välttämään ennaltaehkäisevää iskua (vaikka Israel tiesi arabimaiden hyökkäyksen olevan parin päivän päässä) kansainvälisen painostuksen takia. YK on rankasti Israelia vastaan. Vahingollisilta ja raukkamaisilta sanktioilta Israelia on suojannut USA:n arvovalta ja läsnäolo YK:ssa. Ilman USA:n tukea saattaisi hyvinkin olla, että Lähi-idästä ei löytyisi yhtään demokratiaa.
Entä jos USA ei olisi puuttunut Persianlahden sotaan? Saddam olisi napannut itselleen kaikki pienet öljyntuottajamaat Kuwaitin jälkeen ja tappanut kurdit (vasta sota johti lentokieltoalueiden perustamiseen). Hänellä olisi valtavasti poliittista painostusvaltaa. Iranin, Saudi-Arabian ja Irakin välillä oltaisiin 90-luvulla todennäköisesti käyty sota tai rankka asevarustelukilpa. Saddamilla olisi runsaasti ABC-aseita. Jos Irak olisi selvinnyt voittajana, se voisi painostaa puolustussotaa viimeiset 60 vuotta käynyttä Israelia aivan kuten ydinasein varustettu Iran
voisi, jos sen annetaan rakentaa ydinase.
Tässä vaan esimerkki Paulin kaltaisten tyyppien advokoiman ulkopolitiikan potentiaalisista implikaatioista.
10 biljoonan velka on vain n. 65 % BKT:stä, mutta kun siihen lisätään se 40 biljoonan velka, nousee kokonaisvelka noin 360% BKT:stä. Tätä Yhdysvalloilla ei ole enää varaa maksaa.
Joo, jos siis jostain syystä USA:n BKT lakkaisi kasvamasta. Tuo 40 biljoonaahan kertyy seuraavan
20 vuoden aikana. Tuona aikana USA:n BKT tulee todennäköisesti tuplaantumaan. Silti kyseessä on iso summa, mutta puolustusbudjetti ei ole ongelma. Ja päinvastoin kuin muut liittovaltion tehtävät, puolustusvoimista on jotain hyötyäkin. Puolustusbudjetin karsiminen ei ratkaise velkaongelmaa.
valtio ei voisi enää lisävelkauttaa itseään eläkejärjestelmän turvin, mutta samalla se joutuisi maksamaan
jo luvatut eläkkeet.
Totta, mutta eläkejärjestelmän muokkaamista julkisesta yksityiseksi voitaisiin pyrkiä jollakin tapaa porrastamaan. Tarkoituksena ei olisikaan yhdessä yössä lakkauttaa eläkkeitä varten tarvittavaa verotusta ja pyytää työläisiä säästämään omat eläkkeensä.
Täällä Irani ja Pakistan ovat jatkuvasti uutisotsikoissa
Syyriasta taisi olla aivan täysin samanlaista puhetta heti Irakin sodan jälkeen. Pakistanin kaltaista ydinasevaltiota vastaan USA tuskin on lähdössä sotaan. USA on lähinnä kiinnostunut jonkinlaisesta toimivallasta Afganistanin vastaisella rajalla. USA on muutenkin pyrkinyt edistämään rauhaa Intian ja Pakistanin välillä, ja sodankäynti toista vastaan sotisi tätä sitoumusta vastaan aika pahasti.
USA:n toimet Iranin suhteen ovat kyllä auki varsinkin nyt, kun tiedusteluelimet ovat sitä mieltä, että Iran ei tällä hetkellä ole kehittämässä ydinasetta. Saattaa olla, että Irania vastaan käytävä "sota" tulee rajoittumaan tuen antamiseen Israelille.
Ongelma on siinä, että sekä McCain että Obama kannattavat pakollista asepalvelusta.
Minä ainakin muistan jokunen kuukausi sitten katselleeni videota, jossa McCain selvästi sanoo vastustavansa asevelvollisuutta.
vaan se vapauttaja on vapaa kauppa.
Totta, mutta sitä odotellessa diktatuurit voivat saada pahaakin vahinkoa aikaan.
Näin alkuun täytyy sanoa, että ulkopolitiikka (ja sotahistoria) ovat allekirjoittaneen suuria heikkouksia, koska en yksinkertaisesti ole ollut koskaan kiinnostunut kummastakaan. Sen sijaan olen erittäin kiinnostunut aatehistoriasta ja taidehistoriasta, mutta näistä tiedoista ei ole tässä keskustelussa mitään hyötyä.
VastaaPoistaYK on rankasti Israelia vastaan. Vahingollisilta ja raukkamaisilta sanktioilta Israelia on suojannut USA:n arvovalta ja läsnäolo YK:ssa. Ilman USA:n tukea saattaisi hyvinkin olla, että Lähi-idästä ei löytyisi yhtään demokratiaa.
Tottakai YK on rankasti Israelia vastaan, koska YK:ssa on laumoittain diktaattorivaltioita ja muslimimaita. Tosin ilman Yhdysvaltojen taloudellista tukea (YK:lle) koko YK:ta ei olisi lainkaan, joten siinä mielessä tilanne olisi parempi, eikä sanktioista voitaisi puhua.
Entä jos USA ei olisi puuttunut Persianlahden sotaan? Saddam olisi napannut itselleen kaikki pienet öljyntuottajamaat Kuwaitin jälkeen ja tappanut kurdit (vasta sota johti lentokieltoalueiden perustamiseen). Hänellä olisi valtavasti poliittista painostusvaltaa. Iranin, Saudi-Arabian ja Irakin välillä oltaisiin 90-luvulla todennäköisesti käyty sota tai rankka asevarustelukilpa. Saddamilla olisi runsaasti ABC-aseita. Jos Irak olisi selvinnyt voittajana, se voisi painostaa puolustussotaa viimeiset 60 vuotta käynyttä Israelia aivan kuten ydinasein varustettu Iran voisi, jos sen annetaan rakentaa ydinase.
Tämä on tietysti mahdollinen skenaario, mutta yksi toinen puhuttu on se, että mikäli Yhdysvallat ei olisi puuttunut ensimmäiseen maailmansotaan Saksa olisi voittanut, joka olisi samalla estänyt Hitlerin valtaan nousun sekä Venäjällä syntyneen kommunistisen vallankumouksen jne. jolloin olisimme välttyneet monelta vielä ikävemmältä asialta. Tällaista historiallista revisionismia löytyy mm. Mises-instituutista. Jos näin olisi oikeasti tapahtunut, koko Lähi-Idästä on mahdoton puhua.
Minä ainakin muistan jokunen kuukausi sitten katselleeni videota, jossa McCain selvästi sanoo vastustavansa asevelvollisuutta.
Poliitikot harvemmin pitävät sanansa. Republikaanisessa puolueessa puhutaan jatkuvasti budjetti leikkauksista ja verojen vähennyksistä, mutta he päinvastoin kasvattivat valtion budjettia massiivisesti. Lisäksi McCain on pahimman laatuinen National Greatness Conservative, kuten mm. tästä Reasonin artikkelista voidaan todeta.