Kävin tänään sattumalta Turun keskustan suurimmassa kirjakaupassa ja menin tapani mukaan katsomaan kauppa- ja yhteiskuntatieteellisten hyllyjen tarjontaa. Yleensä näistä hyllystä ei löydy juuri mitään mielenkiintoista, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Impulsiivisesti aloin laskea niitä kirjoja joiden tittelissä on joko Marx tai sana pääoma jossain ilmeisen marxilaisessa muodossa. Lopulta päädyin tekemään lyhyehkön Richard Dawkinsin kirjakauppatestin jakaen kirjat markkinatalousmyönteisiin ja -vastaisiin teoksiin.
Kansantaloustieteellinen hylly oli valtava pettymys. Koko hyllyssä oli ainoastaan kahdeksan kirjaa. Kirjoista yksikään ei ollut markkinatalousmyönteinen tai edes kansantaloustieteellinen perusteos. Kaksi kirjaa sisälsi marxilaisen tittelin. Ei liene mikään ihme, ettei kukaan ymmärrä mitään taloustieteestä koska järkeviä kansantaloustieteellisiä kirjoja on mahdoton löytää kirjakaupoista ja julkisista kirjastoista. Liiketaloustiede oli tosin hyvin edustettuna reippaalla sadalla teoksella, joista suurin osa käsitteli markkinointia ja johtamista. Nämä teokset ovat valitettavasti hyödyttömiä taloustieteen ymmärtämiseen.
Sosiologia oli niin ikään valtava pettymys. Lähes 50. kirjan joukossa oli ainoastaan kolme markkinatalousmyönteistä kirjaa. Nämä kolme olivat Thomas Friedmanin Maailma on litteä, Steven Levittin Freakonomics sekä Niemelän & Tammisalon Keisarinnan uudet (v)aatteet. Nämäkin kolme kirjaa ovat lähinnä järjenpuolustusteoksia, eivät puhtaan markkinatalouden puolestapuhujia.
Filosofiahyllystä löytyi vain noin 25 teosta, joista kolmannes käsitteli uskonnonfilosofiaa. Siellä oli myös kolme Marxia mm. Marxia jokamiehelle. Filosofiahyllystä löytyi kuitenkin myös proto-anarkokapitalistinen Henry Thoreau, Alexis de Tocquvillen demokratiateos, Nietzschen Ecce Homo sekä iso rivi Aristotelesta. Nämä teokset eivät puolusta markkinataloutta, mutta ainakin niistä löytyy länsimaista individualistista filosofiaa.
Kävin lyhyesti läpi myös valtio-opin, oikeustieteen ja historian osastot. Valtio-opin kohdalla en jäänyt analysoimaan kirjoja, oikeustiede ja historia ovat puolestaan tieteenhaaroja joissa en ole kovin hyvä. Tieteelliseksi Dawkinsin kirjakauppatestiä ei voi kutsua, mutta joka tapauksessa sen lopputulos oli huono. Kirjakauppojen kauppa- ja yhteiskuntatieteelliset hyllyt pursuavat marxismia ja sen johdannaisia. Edes Lockea ei löydy. En usko että kirjakaupat ovat mitenkään tarkoituksellisesti vasemmalle kallellaan. Kyse on siitä, että vasemmistokirjat myyvät (varsinkin vanhemmalle väelle) ja siitä, ettei muunlaisia suomenkielisiä kirjoja ole saatavilla. Kurssin on muututtava mikäli haluamme suomalaisen politiikan koostuvan tulevaisuudessa muustakin kuin kahdeksasta erilaisesta sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta.
keskiviikko 8. elokuuta 2007
Richard Dawkinsin kirjakauppatesti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Muutkin ovat huomanneet saman asian.
Oho, luulin olleeni ensimmäinen. Sehän on yleistä tietoa, että suomalaiset julkiset kirjastot ovat vasemmalla - ehkä siksi niissä ei moni käy. Olisi mukavaa jos suomalaiset liberaalit aloittaisivat edes blogaamisen ja siirtyisivät sitä kautta myöhemmin artikkelien/kirjojen kääntämiseen ja lopulta omien tuotosten julkaisemiseen. Kuten mainitsin, en usko että kapitalismikirjojen puute johtuu siitä, ettei Suomessa kukaan lukisi niitä. Se johtuu lähinnä siitä, ettei sellaisia kirjoja ole saatavilla suomenkielisen kirjallisuuden markkinoilla.
Itse muuten muistan löytäneeni Johan Norbergin Globaalin kapitalismin puolustuksen samasta kirjakaupasta jossa nyt kävin. Ostin sen kirjan. Se kirja teki minuun suuren vaikutuksen, koska se vakuutti minut siitä, että minun on ihan oikeasti pakko lukea paljon markkinatalousmyönteisiä kirjoja, koska en silloin (n. 3 wee sitten) osannut edes kaikkia perusargumentteja järjestelmän puolesta. Olin toki aiemmin lukenut paljon kirjoja aiheista valtio-oppi, sosiologia ja kansantaloustiede (opintojen yhteydessä), joten tunsin nämä alat melko läpikotaisin ja tiesin hyvin niiden sosialistisen ja keynesiläisen puolen. En toki tällöinkään kannattanut sosialismia tai keynesiläisyyttä, mutta olin huomattavasti vähemmän markkinatalousmyönteinen (eli kannatin esim. keskuspankkia, n. 5-10 % veroastetta ja valtiollista perustuloa). Tosin tällöin en myöskään ollut tutustunut vielä filosofiaan tai antropologiaan, joten ainakin kaksi keskeistä yhteiskuntatiedettä oli opiskelematta.
Noin omasta kokemuksesta lähtien väitän että kirjoittaminen on kaikkein tärkein metodi sosialismin vastustuksessa. Hyvillä blogipostauksilla, artikkeleilla ja kirjoilla saadaan muutettua suht. avointen ja rationaalisten ihmisten ajatuskulkua. Tietysti dogmaattiset kommunistit sekä relativistit kuten helluntailaiset (esim. KD:n köyhyyskeskustelu) tai modernit punavihreät eivät muutu miksikään, mutta heidän lukumäärä on loppupeleissä melko pieni väkilukuun suhteutettuna.
"Sehän on yleistä tietoa, että suomalaiset julkiset kirjastot ovat vasemmalla - ehkä siksi niissä ei moni käy."
Löytyyhän sieltä Atlas Shrugged, Free to Choose ja Road to Serfdom. Ne kumoavat jo tuhat vasurikirjaa. :-)
"Kuten mainitsin, en usko että kapitalismikirjojen puute johtuu siitä, ettei Suomessa kukaan lukisi niitä."
Minkähänlaista poliittista kirjallisuutta suomalaiset tilaavat Amazonilta?
Tärkeää olisi tietysti käsitellä kapitalismia nimenomaan Suomen kannalta, konkreettisin suomalaisin esimerkein.
"Löytyyhän sieltä Atlas Shrugged, Free to Choose ja Road to Serfdom. Ne kumoavat jo tuhat vasurikirjaa. :-)"
Se on kyllä totta, mutta jos menet randomilla katsomaan kirjaston antia, niin löydät paljon Marxia ja sen johdannaisia. Jotta nuo kapitalismimyönteiset kirjat löytyvät, on ensin tunnettava niiden nimi ja tiedettävä mistä etsiä. Nuo kaikki löytyvät englanninkielisestä hyllystä, enkä usko että se on ihan ensimmäisiä osastoja jonne yhteiskunnasta kiinnostunut eksyy.
"Minkähänlaista poliittista kirjallisuutta suomalaiset tilaavat Amazonilta? "
Hyvä kysymys. Väittäisin, että nämä kirjat kallistuvat talouspoliittisesti oikealle. Mutten ole varma.
"Tärkeää olisi tietysti käsitellä kapitalismia nimenomaan Suomen kannalta, konkreettisin suomalaisin esimerkein"
Jup, mielestäni tässä esim. Globaalin kapitalismin puolustus epäonnistui, koska se ei kääntänyt ruotsalaisia esimerkkejä suomalaisiksi esimerkeiksi. Esim. vapaakauppa esimerkissä puhuttiin jostain Upsalan ja Tukholman lääneistä, vaikka ne olisi pitänyt kääntää esim. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunniksi. Tosin vielä tärkeämpää on kääntää kirjoja suomenkielelle. Vaikka tämän blogin lukijoille englanninkielen osaaminen on itsestään selvyys, se ei ole sitä valtaosalle suomalaisista. Vaikka englantia osaisi hyvin, voi oma lukuvauhti englanninkielellä olla selkeästi suomenkieltä pienempi. Olen kuullut, että tavallinen yliopistoihminen lukee äidinkielellään n. 40 sivua tunnissa, mutta englanniksi n. 10 sivua tunnissa. Näin hitaaseen lukuvauhtiin on helppo turhautua ja kirja jää kirjahyllyyn pölyjä keräämään.
Lähetä kommentti