Naiset ja asepalvelus

Jostain kumman syystä julkiseen keskusteluun nousee aika ajoin ajatus naisten pakollisesta asepalveluksesta tai ainakin pakollisista kutsunnoista. Monet tuntuvat kannattavan ajatusta koska sitä pidetään tasa-arvon edistämisenä. Ironista kyllä, tasa-arvoa ajavat feministit yleensä vastustavat naisten pakollista asepalvelusta. Tällä argumentilla voidaan osoittaa kivasti, etteivät feministit todellisuudessa tahdo tasa-arvoa, vaan naisten ylivaltaa. Mihinkään muuhun tämä argumentti ei tosin kelpaa.

Pohjimmiltaan argumentti naisten pakollisesta asepalveluksesta perustuu ajatukseen menetettyjen työelämävuosien kompensoinnista. Miesten pakollisten asepalveluksen puolustajien mielestä, miesten pitää antaa tasoitusta naisille, koska naiset kuitenkin synnyttävät lapsia, ja jokainen synnytetty lapsi on vähintään vuosi pois työelämästä. Naisten pakollisten asepalveluksen puolustajien mielestä, miehet antavat jo liikaa tasoitusta naisille, joiden ei ole edes pakko synnyttää ainuttakaan lasta, vaan tämä on naisille täysin vapaaehtoista.

Minua on aina ihmetyttänyt se, miksi miesten ja naisten välillä pitää vallita työelämävuosien tai epämiellyttävien vuosien tasa-arvo. Miksei kukaan mieti esimerkiksi ennemmin menetettyjen tulojen tasa-arvosta. Miesten tienaama päiväraha on naisten saamia tukia pienempi (olettaen lapsilisän menevän naisille). Tämän lisäksi miehiä pidetään (oikeutetusti) elatusvelvollisina, eli heidän tulee joko elättää lapsi suoraan elämällä lapsen kanssa samassa taloudessa, tai vaihtoehtoisesti heidän tulee maksaa elatusmaksuja (joskus harvoin myös naiset voivat päätyä maksamaan elatusmaksuja). Tuloja laskemalla pitäisi olla selvää, että miehet menettävät lapsen vuoksi jopa enemmän tuloja (pitkässä juoksussa) mitä naiset tekevät. Lisäksi on mielestäni varsin kyseenalaista kummalla on enemmän epämiellyttäviä vuosia elämässään. Peruskoulu on yleensä paljon kovempi pala miehille kuin naisille, mikä näkyy mm. itsemurhaluvuissa ja poikien huonommissa arvosanoissa. Lisäksi armeija on suurelle osalle varsin epämiellyttävä kokemus. Harva mies laskee päiviä asepalveluksen alkuun, mutta lähes kaikki naiset ovat iloisia lapsen saannista.

Pakollinen asepalvelus on orjuutta, sillä se pakottaa tietyn ihmisryhmän tekemään pakkotyötä (käytännössä palkatta) jollekin toiselle ihmisryhmälle. Tällaiset järjestelmät eivät (yleensä) muodostu vapaiden markkinoiden toimesta, vaan ne ovat käytännössä enemmän tai vähemmän valtioiden sponsoroimia järjestelmiä (mustien orjuus Yhdysvalloissa oli osavaltioiden sponsoroima, sillä se velvoitti osavaltioiden poliisivoimat orjajahtiin, jossa karanneet orjat vangittiin ja toimitettiin takaisin niiden ns. laillisille omistajille).

Ratkaisu miesten pakolliseen asepalvelukseen ei ole naisten pakollinen asepalvelus, vaan miesten pakollisen asepalveluksen poistaminen. Ajatus naisten pakollisesta asepalveluksesta lisää vääryyttä, koska se ulottaa orjuuden koskemaan kokonaista sukupolvea. Tämä yhdistäminen tasa-arvon kanssa on suunnilleen verrannollinen ajatukseen heittää koko sukupolvi vankilaan, koska jotkut kannabiksenpolttajat joutuvat vankilaan, tai siihen että koko sukupolvi sidotaan nuoruuden ajaksi rullatuoliin, koska muutama lapsi on ollut syntymästään tässä tilassa.