Case Ellilä

Oletan että kaikki tämän blogin lukijat ovat jo kuulleet, että Mikko Ellilä tuomittiin viikko sitten kiihoituksesta kansanryhmää vastaan. Tuomio oli 60 päiväsakkoa (360 euroa) ja tuomioon johtanut teksti "Yhteiskunta koostuu ihmisistä" määrättiin poistettavaksi. En alun perin ajatellut kommentoida asiaa lainkaan, ellei oikeuspäätös olisi ollut monin tavoin häiritsevä.

Ensinäkin viimevuoden oikeustapausten myötä voidaan sanoa, että Suomessa käydään jälleen sellaista sananvapauskeskustelua jota demokraattisessa oikeusvaltiossa ei tulisi käydä. Case Ellilän kohdalla syyttäjä perusteli kantaansa seuraavanlaisesti:

Sananvapaudella on oltava laaja sisältö, [...] Kuitenkin edellä todettuja A:n laatimassaan kirjoituksessa esittämiä käsityksiä [...] on pidettävä selkeän panettelevina ja solvaavina, eikä kysymys ole enää hyväksyttävästä sananvapauden puitteissa tapahtuvasta mielipiteen ilmaisusta.

Olin kuullut tämän argumentin jossain ennenkin... nimittäin ennen toista maailmansotaa demokraattisessa Saksassa käytiin vastaavanlainen keskustelu kansallissosialistien ja konservatiivien välillä eri lehtien mielipidepalstoilla. Tällöin Herman Göring sanoi kannattavansa sananvapautta mutta varauksella (ulkomuistista): sananvapaus on tärkeää, mutta isänmaata ja saksalaisuutta ei saa halveksia. Konservatiivit olivat kutakuinkin samaa mieltä pitäen Göringin sananvapausrajoituksia järkevinä ja tarpeellisina. En tietenkään väitä, että Suomi olisi liukumassa kohti kansallissosialismia, mutta viettomalta kuulostava sananvapauden rajoitus saattaa nopeasti johtaa epätoivottuihin lopputuloksiin.

Toiseksi pykälä Kiihoittaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain 11. luvusta eli sotarikosnimikkeen alta. Näin maalikkona voisi kuvitella, että yllämainittu kiihoittamisrikos on erittäin vakava rikos jota vastaan nostettaisiin syytteitä ainoastaan poikkeustilan vallitessa, kuten sota-aikana tai sota-ajan jälkeen. Jopa rikoksnimike viittaa siihen, että rikoksesta nousisi syyte vain silloin kun joku agitaattori kehoittaa kansaa käymään yhden kansanryhmän kimppuun esim. toistuvasti huutamalla "kaikki juutalaiset on tapettava". Koska olen itse lukenut noin 3/4 osaa Ellilän teksteistä, mukaan lukien tekstin "Yhteiskunta koostuu ihmisistä", en usko että mikään Ellilän kommentti edes lähenee varsinaista kiihoittamista kansanryhmää vastaan (siten miten minä sen käsitän). Luultavasti ainoa osa kansasta joka kiihoittui Ellilän tekstistä löytyy Vuorikatu 20. vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Kolmanneksi Ellilän tuomio on erityisen häiritsevä koska ainoa Ellilän harjoittama poliittinen toiminta koostuu maahanmuutto- ja sananvapausasioiden (tai niitä sivuavien aiheiden) kirjoittelusta. Nyt tuomioistuin käytännössä katsoen määräsi Ellilän lopettamaan kaiken poliittisen toiminnan (kuten muutamat muut ovat vastaavanlaisista päätöksistä tehneet). Olen tosin itse hieman yllättynyt, ettei Ellilälle langetettu ehdollista vankeusrangaistusta, sillä tämä olisi toiminut vielä tehokkaampana vaikenemiskäskynä (gag order).

Valitettavasti Ellilää on vaikea puolustaa, koska hänen kirjoitustyyli ja esiintymistapa ovat niin vastenmielisiä, että häntä puolustamalla päätyy ainoastaan ihmisten sulkulistoille jonne joutumisen jälkeen sananvapauden puolustaminen on entistä hankalempaa. Samuli Pahalahden sanoin:

[Ellilä] haluaa enemmänkin tehdä itsestään marttyyrin kuin puolustaa sananvapautta. Hän ei kykene ymmärtämään kritisoijiensa argumentteja, vaan yrittää vedota jatkuvasti siihen, että Suomessa olisi muka kiellettyä tutkia rotujen välisiä älykkyyseroja tai kritisoida islamia. Tämä johtaa siihen, että hän ei kykene hallitsemaan oikein saamaansa mediajulkisuutta, vaan antaa itsestään kuvan pelkkänä rasistihörhönä, joka haluaa oikeuden haukkua neekereitä neekereiksi.

Kaikesta huolimatta sananvapaus Suomessa alkaa näyttää huolestuttavalta. Mielestäni idea sananvapausjärjestön perustamisesta on hyvä. Samalla pitäisi myös perustaa rahasto, jonka avulla näitä ns. sananvapausrikosten (kuten kiihoittaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen, jumalanpilkka ja jotkut kunnianloukkaussyytteet) sakkoja maksettaisiin jolloin riski omien poliittisten mielipiteiden julkituomisesta pienenisi.