Hyvinvointivaltiolla on kolme pyhää lehmää: ilmainen koulutus, ilmainen terveydenhuolto ja ilmainen perustulo. Jokainen näiden kritisoija saa kaikkien vihat niskoilleen, siitä huolimatta että on monelle ilmeisen selvää, että ilmainen koulutus on tulonsiirto köyhiltä rikkaille, ilmainen terveydenhuolto eriarvoistaa ihmiset hoidon saajiin ja hoitoa saamattomiin, ja ilmainen perustulo heikentää työntekohalukkuutta. Kaikilla kolmella poliittisella vaihtoehdolla on selkeä kääntöpuolensa, joka ylittää näistä poliittisista ohjelmista saadut edut.
En pitkään ymmärtänyt miksi juuri näitä kolmea pidetään niin keskeisinä. Vastaus selvisi juteltuani Tonin kanssa ja luettuani tämän Pär Bylundin artikkelin. Meidän kaikkien yhteinen ongelma on tulevaisuuden epävarmuus, kukaan ei tiedä eikä näe tulevaisuuteen, joten nykyhetkestä katsottuna tulevaisuus näyttää lähinnä arpapeliltä. Toisin sanoen kellään ei ole kontrollia tulevaisuuden tapahtumista ja epävarma olo muodostuu kontrollin puutteesta. Jotta tästä ikävästä tunteesta päästäisiin eroon, kutsutaan paikalle julkinen sektori, joka esittelee erilaisia varmistusmekanismeja, jotka varmistavat, ettei mikään epäonnistumisten sarja voi tuhota yksilöä täydellisesti. Toisin sanoen, valtiollinen turvaverkko on loputon. Julkinen sektori ei voi, kuten ei mikään muukaan, hallita tulevaisuutta, mutta sen kautta yksilöille muodostuu kontrollin illuusio, eli he kuvittelevat hallitsevansa tulevaisuuden julkisen sektorin kautta, vaikkeivät sitä tee. Vapaassa yhteiskunnassa yksityiseltä sektorilta löytyvät vähintään yhtä kattavat koulutuspalvelut, terveyspalvelut ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta katettu perustulo, mutta tällaisia ratkaisuja ei nähdä yhtä turvallisina, koska niiden tekijät ja rahoittajat eivät ole ennalta tiedossa.
Julkista sektoria ylläpidetään pitkälti tulevaisuuden pelon varjolla, eikä epävarmuus tulevaisuudesta tunnu poistuvan siitä tosiasiasta huolimatta, että elämme varakkaammassa yhteiskunnassa kuin koskaan ennen. Vapaan yhteiskunnan takaama turva, jossa peruspalvelut katetaan hyväntekeväisyyden kautta kaikille tarvitseville, ei lohduta koska sen tekijät ja rahoittajat eivät ole ennalta arvattavissa. Se ei toisin sanoen luo, julkisen sektorin tavoin, kontrollin illuusioita.
"
VastaaPoistailmainen koulutus on tulonsiirto köyhiltä rikkaille
"
Tuo on kollektivistinen argumentti. Vaikka onkin totta, että ilmainen koulutus on keskimäärin tulonsiirto köyhiltä rikkaille, niin se ei tarkoita etteikö poikkeuksia olisi.
On joitakin köyhiä, jotka menevät yliopistoon. Vasemmistolaiset haluavat tarjota nimen omaan yksilöille mahdollisuuksia. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta satun henk.koht. tuntemaan monia vasemmistolaisia.
Argumenttisi on muutekin aika lailla pielessä. Oletat ilmeisesti, että verovaroilla kustannetaan vain koulutus. Jos näin olisi, niin sitten ilmainen koulutus olisi tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Verovaroilla rahoitetaan kuitenkin paljon muutakin. Varsin paljon myös sellaista, joka on tulonsiirto rikkailta köyhille.
"
ilmainen terveydenhuolto eriarvoistaa ihmiset hoidon saajiin ja hoitoa saamattomiin, ja ilmainen perustulo heikentää
työntekohalukkuutta. Kaikilla kolmella poliittisella vaihtoehdolla on selkeä kääntöpuolensa, joka ylittää näistä poliittisista ohjelmista saadut edut.
"
Totta, kun tarkastellaan asioita kollektivistisella tasolla. Yksilötasolla ei aina pidä paikkansa
"
Julkista sektoria ylläpidetään pitkälti tulevaisuuden pelon varjolla, eikä epävarmuus tulevaisuudesta tunnu poistuvan siitä tosiasiasta huolimatta, että elämme varakkaammassa yhteiskunnassa kuin koskaan ennen.
"
Ja mitä enemmän julkinen sektori laajenee, niin sitä enemmän vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa katoaa (kuten hyväntekeväisyys). Tästä seuraa ja on jo seurannut se, että ihmiset eivät usko yksityiseen hyväntekeväisyyteen.
"Tuo on kollektivistinen argumentti. Vaikka onkin totta, että ilmainen koulutus on keskimäärin tulonsiirto köyhiltä rikkaille, niin se ei tarkoita etteikö poikkeuksia olisi."
VastaaPoistaEn väitä toisin. Argumentti oli nimenomaan yleistys ja siksi tärkeä sellainen, koska se tuo esiin sen tosiasian, että ilmaisesta koulutuksesta hyötyvä tulee keskimäärin hyvätuloisesta perheestä. Mikäli ilmaista koulutusta ei olisi, huonotuloisemmat hyötyisivät suhteessa enemmän.
"On joitakin köyhiä, jotka menevät yliopistoon. Vasemmistolaiset haluavat tarjota nimen omaan yksilöille mahdollisuuksia."
Halu ja politiikan lopputulokset eivät yleensä kohtaa. Tämä ei tosin ole yllättävää, koska nämä argumentit ovat pitkälti muotoutuneet sellaisissa ihmismielissä, jotka ovat tyystin tietämättömiä talouden toimintaperiaatteista.
"Oletat ilmeisesti, että verovaroilla kustannetaan vain koulutus. Jos näin olisi, niin sitten ilmainen koulutus olisi tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Verovaroilla rahoitetaan kuitenkin paljon muutakin. Varsin paljon myös sellaista, joka on tulonsiirto rikkailta köyhille."
En oleta. Verovaroilla kustannetaan kaikenlaista metsien kulotuksesta koulutukseen ja elokuvien apurahoista terveydenhuoltoon saakka. Tämän kirjoituksen tarkoitus oli analysoida hieman kaikkein vähiten vastustettuja valtiollisia tulonsiirtoja. Väitän, ettei sellaisia valtiollisia ohjelmia ole, jotka eivät olisi lähinnä tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille. Esim. sosiaalituet ovat tällaisia, koska 70 % näistä tuista katoavat byrokraattiverkostoon, ja byrokraatit puolestaan ovat korkesti koulutettuja ja usein hyvätuloisia. Se loppu 30 % joka menee tukija anoville, ei korvaa mitenkään näiden varakkaiden byrokraattien saamia nettoetuja.
"Ja mitä enemmän julkinen sektori laajenee, niin sitä enemmän vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa katoaa (kuten hyväntekeväisyys). Tästä seuraa ja on jo seurannut se, että ihmiset eivät usko yksityiseen hyväntekeväisyyteen."
Jup, ja juuri tähän asiaan aijon jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota.
"Julkinen sektori ei voi, kuten ei mikään muukaan, hallita tulevaisuutta, mutta sen kautta yksilöille muodostuu kontrollin illuusio, eli he kuvittelevat hallitsevansa tulevaisuuden julkisen sektorin kautta, vaikkeivät sitä tee." Tämä on mielestäni liian pitkälle viety johtopäätöst. Vaikka julkinen sektori ei tietenkään poista systeemitason epävarmuutta (talouden syklit, luonnonmullistukset jne.) niin se voi kuitenkin vähentää yksittäisen ihmisen epävarmuutta. Kyseessä ei siis yksilön kannalta ole kontrollin illuusio, vaan kyseessä on todellinen riskitason pienentyminen.
VastaaPoistaToinen asia on sitten se, että tämä riskitason vähentyminen vaikuttaa ihmisten käytökseen niin, että riskinotto lisääntyy, joten systeemin kokonaiskustannukset kasvavat.
"
VastaaPoista"On joitakin köyhiä, jotka menevät yliopistoon. Vasemmistolaiset haluavat tarjota nimen omaan yksilöille mahdollisuuksia."
Halu ja politiikan lopputulokset eivät yleensä kohtaa. Tämä ei tosin ole yllättävää, koska nämä argumentit ovat pitkälti muotoutuneet sellaisissa ihmismielissä, jotka ovat tyystin tietämättömiä talouden toimintaperiaatteista.
"
Koulutuksen kohdalla kohtaavat kohtuullisen hyvin. Köyhillä, mutta ahkerilla opiskelijoilla on hyvät edellytykset mennä yliopistoon.
Vasemmistolaiset eivät ole kyseisessä koulutuskysymyksessä utilitaristeja/kollektivisteja. Siksi kannattaa keskittyä moraaliargumentteihin.
"
Väitän, ettei sellaisia valtiollisia ohjelmia ole, jotka eivät olisi lähinnä tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille.
"
Täytyy ottaa huomioon, että kaikki tulonsiirrot rikkaille tai keskiluokalle ei itse asiassa ole tulonsiirtoja heille. Esimerkiksi maataloustuet eivät sinänsä ole tulonsiirtoja köyhiltä maanviljelijöille, vaikka siltä yhtäkkiä vaikuttaakin.
"Vaikka julkinen sektori ei tietenkään poista systeemitason epävarmuutta (talouden syklit, luonnonmullistukset jne.) niin se voi kuitenkin vähentää yksittäisen ihmisen epävarmuutta. Kyseessä ei siis yksilön kannalta ole kontrollin illuusio, vaan kyseessä on todellinen riskitason pienentyminen. [...] Toinen asia on sitten se, että tämä riskitason vähentyminen vaikuttaa ihmisten käytökseen niin, että riskinotto lisääntyy, joten systeemin kokonaiskustannukset kasvavat."
VastaaPoistaOtetaan kolme skenaariota: aidot riskit, vakuutuksella suojatut riskit ja valtiolla suojatut riskit. Aidot riskit ovat yksilön kannalta kaikkein halvin vaihtoehto (vakuutushan toimii periaatteella, jossa riskit tasataan ja välistä otetaan voitto) ja valtiolla suojattu kallein (koska valtio toimii tehottomasti ja toimittaa epätoivottuja tuotteita, toivottujen ohella). Kontrollin illuusiolla tarkoitan sitä, ettei valtio (eikä vakuutusyhtiö) voi ennalta arvata mitä yksilö tulee kohtaamaan. Ero on siinä, että vakuutusyhtiö ei kykene luomaan vastaavanlaista kontrollin illuusiota. Mikään kolmesta skenaariosta ei lisää aidon kontrollin määrää, mutta kontrollin tunne lisääntyy varsinkin kun valtio astuu peliin.
"Vasemmistolaiset eivät ole kyseisessä koulutuskysymyksessä utilitaristeja/kollektivisteja. Siksi kannattaa keskittyä moraaliargumentteihin."
Ymmärrän että puhut ns. vasemmistolaisesta individualismista (tai sen yhdestä tyypistä) ja tämä on erittäin tärkeä pointti, joka on pakko selvittää joskus toisten. Pääsääntöisesti olen kuitenkin ymmärtänyt, että vasemmistolaiset nimenomaan argumentoivat esim. julkisten yliopistojen puolesta "koska köyhät...", vaikka todellisuus näyttää varsin päinvastaiselta, mikäli tarkastelee tilastoja.
"Täytyy ottaa huomioon, että kaikki tulonsiirrot rikkaille tai keskiluokalle ei itse asiassa ole tulonsiirtoja heille. Esimerkiksi maataloustuet eivät sinänsä ole tulonsiirtoja köyhiltä maanviljelijöille, vaikka siltä yhtäkkiä vaikuttaakin."
Voitko tarkentaa miten ja mitä maataloustuet ovat, elleivät ne ole tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille? Maataloustuen suurimpiin hyötyjiin kuuluvat mm. Englannin kuningashuone, suurtilalliset ja EU-byrokraatit. Suurimmat kärsijät ovat tavallisia veronmaksajia.