Yliopistot ja Wikipedia

Yksi irrationaalisuuden huipentumia päivän yliopistomaailmassa on Wikipediaviha. Ymmärrän kyllä, ettei Wikipediaa tulisi käyttää, koska Wikipedia on tietosanakirja ja yliopistoissa lähteet tulevat yleensä akateemisista artikkeleista, joskus kirjoista ja harvemmin lehtiartikkeleista tai internetistä. Tietosanakirja ei yksinkertaisesti ole sopiva lähde akateemisessa tekstissä. Tämä ei kuitenkaan ole se syy, jota yliopistot tuntuvat käyttävän estääkseen Wikipedian käytön lähteenä. Yliopistoiden kanta tuntuu perustuvan kahteen kulmakiveen: Wikipedian käyttäjät ovat anonyymejä ja Wikipedian materiaali muuttuu kokoajan. Näiden argumenttien heikkous on siinä, että jokainen joka on ollut vähän enemmän tekemisissä Wikipedian kanssa ymmärtää, että jokainen sivunmuokkaus voidaan jäljittää, johonkin yksittäiseen käyttäjään tai IP-osoitteeseen. Lisäksi Wikipedian kaikentallentavan sivuhistorian ansiosta, on mahdollista etsiä juuri se sivu jota kyseisessä tekstissä on käytetty lähteenä, mikäli lähde on merkattu lähdeluetteloon selkeästi (esim. URL-osoite ja hakupäivä). Käytäntö on myös osoittanut, etteivät yliopistot oikeastaan ole edes kiinnostuneita näistä ominaisuuksista. Olen pienellä empiirisellä testillä yrittänyt etsiä, ja käyttää, mahdollisimman naurettavia lähteitä joihinkin kirjoituksiini, testatakseni tarkistaako kukaan käytettyjä lähteitä, tai välitetäänkö niiden laadusta. Olen saanut pahimmillaan läpi aineen, jossa käytin lähteenä anonyymin teinitytön blogia, niin että tämän tekstin URL oli selkeästi näkyvissä. Sain kyseisestä aineesta ihan hyvän arvosanan, eikä kukaan huomauttanut minua käyttämästäni lähteestä. Pahinta oli, että samalla kurssilla Wikipedian käytöstä olisi saanut välittömästi hylätyn arvosanan.

Epäilen ettei syy Wikipediavihaan ole siinä, että Wikipedia olisi anonyymi tai epäluotettava; syy on, ettei Wikipedia ole anonyymi tai epäluotettava. Yliopistoista alkaa tulla vanhahtavia (eng. obsolete) instituutioita. Viimeisenä viitenä vuotena länsimaalaiset peruskoulut ja lukiot eivät ole kyenneet antamaan sellaista tietoa, jota ei olisi saatavilla halvemmalla, paremmin ja lyhyemmässä ajassa esiin Googlella tai Wikipedialla. Peruskoulujen tehtävänä ei enää ole opetus, vaan lasten vahtiminen ja Puolueen ideologian levittäminen. Yliopistot ovat kovaa vauhtia ajautumassa samanlaiseen umpikujaan. Oman subjektiivisen testauksen (ja arvioinnin) mukaan, humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä kursseista 2/3 voidaan läpäistä pelkällä Googlen ja Wikipedian käytöllä (eli ts. vain syventävät kurssit on luettava kirjoista ja artikkeleista). Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla sama pätee lähinnä perusopintoihin, eli kolmannekseen kurssitarjonnasta.

Modernit yliopistot muotoutuivat kun aikansa oppineet kokoontuivat opettamaan saman katon alle. Yliopistoiden suosio kasvoi, koska kirjojen ostaminen oli varsin kallista, jolloin tuli halvemmaksi lähteä yliopistoon. Nykyään yhden professorin yhdellä kuukausipalkalla voi ostaa noin 50 aihetta käsittelevää kirjaa. Vastaavan informaation saa pian netistä, melko helpolla, ilmaiseksi. Ei ole ihme, että Wikipedian olemassaolo ärsyttää, siitä kun on muotoutumassa oppimisinstituutioiden pahin kilpailija. Nykyään yliopistot pysyvät pystyssä lähinnä valtiollisilla suorilla tuilla ja sellaisella politiikalla, joka kannustaa tai pakottaa suorittamaan tutkinnon (kuten esim. opintotuet, opintolainat ja tutkintopakko juristin tai lääkärin ammatinharjoittamista varten). Kun viimein yliopistoiden ja lehdistötalojen seinät murtuvat, pääsemme eroon niistä viimeisistä instituutioista, joissa meritokraattiset sosialistit pakoilevat markkinavoimia.